Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Suomen kansanedustajat vuodesta 1907 – Members of the Finnish Parliament since 1907

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Maria Wivi Salome Roslander (1891 - 1973)
    Reference: MyHeritage Family Trees - SmartCopy : Dec 14 2017, 12:12:43 UTC Koko nimi: Roslander, Maria Vive Salome Wivi Syntymäaika ja -paikka:
  • Lassi Hiekkala (1888 - 1951)
  • Johan Emil Malmivuori (1892 - 1970)
    Johan (Jussi) Emil Malmivuori (22. elokuuta 1887 Rauma – 12. huhtikuuta 1970 Rauma) oli suomalainen yliposteljooni, kunnallisneuvos ja sosialidemokraattien kansanedustaja. Malmivuoren vanhemmat oliva...
  • Kunnallisneuvos Kustaa Emil Tiitu (1896 - 1990)
    Lapua, syntyneet ja kastetut 1896, s. 36. 10.6.1896 14.6.1896 (p. 898) Tal. Jaakko Heikinp. Tiitu v. Liisa Juhantr 40 Kustaa Eemil Kustaa Tiitu (1896-1990). Helemi. Lapuan historiallinen tietokan...
  • Kunnallisneuvos Mikko Volotinen (1918 - 2002)
    Kunnallisneuvos, kansanedustaja, agrologi, maatalousneuvoja. Ilomantsi. Kansanedustajana 1966-1970, Keskustapuolue, Pohjois-Karjalan vaalipiiri. Syntymä / Birth / Рождение: Mikko Volotinen synt...

Projekti on tarkoitettu kaikille Suomen valtiopäivillä vuodesta 1907 työskennelleiden kansanedustajien profiileille. Kun liität profiilin tähän projektiin, tarkista, että siitä ilmenee miten henkilö liittyy projektiin ja milloin tämä on toiminut kansanedustajana. Täydennä profiilin tiedot tarvittaessa.

Tietoa yksittäisistä kansanedustajista ja heidän luottamustoimistaan löytyy Eduskunnan verkkosivujen hakukoneen avulla. myös linkistä https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kansanedustajista

Yleistä Suomen valtiopäivistä

Suomen perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, "jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta" (PL 2 §).

Vuoden 1906 valtio­päivä­järjestyksen mukaan sääty­valtio­päivien tilalle tuli yksikamarinen edus­kunta. 1. kesäkuuta 1906 säädyt hyväksyivät uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Eduskunta kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa 23. toukokuuta 1907.

Valtio­päivät kestivät vuosittain 90 päivää, ellei keisari toisin määrännyt. Jos edus­kunta oli keisarin määräyksestä hajotettava ja uudet vaalit pantava toimeen, valtio­päivät lopetettiin hänen määräämänään päivänä ja uusi edus­kunta kokoontui valtio­päiville sen kuu­kauden ensimmäisenä päivänä, joka lähinnä alkoi 90 päivän kuluttua hajotus­käskyn antamisesta.

Suomen itsenäistymisen jälkeen keisarin valta­oikeudet siirtyivät tasa­vallan presidentille. Vuonna 1928 säädettiin uusi, edellisestä jonkin verran poikkeava valtio­päivä­järjestys. Sen mukaan edus­kunta kokoontui valtio­päiville vuosittain helmi­kuun alussa ilman erityistä kutsua, ja valtio­päivät kestivät normaalisti 120 päivää, ellei eduskunta toisin päättänyt. Vakiintuneeksi käytännöksi kuitenkin muodostui, että valtiopäivät kestivät lähes vuoden loppuun saakka, usein seuraavankin vuoden puolelle. Eduskunta oli koolla ensin valtiopäivien alussa kevättalvella muutaman kuukauden (kevätistuntokausi), minkä jälkeen valtiopäivät keskeytettiin kesän ajaksi ja jatkettiin jälleen syksyllä (syysistuntokausi), jolloin käsiteltiin erityisesti seuraavan vuoden budjetti.

Vuonna 1983 valtio­päivä­järjestystä muutettiin niin, että varsinaiset valtio­päivät jatkuivat yhtä­jaksoisesti tai keskeytyksin seuraavien varsinaisten valtio­päivien kokoontumiseen saakka. Säännön­mukaisen vaali­kauden viimeiset valtio­päivät päättyivät silloin, kun edus­kunta oli päättänyt lopettaa istuntonsa ja tasavallan presidentti julisti eduskunnan työn päättyneeksi siltä vaali­kaudelta. Samoin on laita nykyisen, vuonna 1999 säädetyn perustus­lain mukaan.

Esittelyn tekstin lähde: Wikipedia