Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Suomen kansanedustajat vuodesta 1907 – Members of the Finnish Parliament since 1907

view all

Profiles

  • Anna-Liisa Jokinen (1923 - 2018)
    Teoksessa 'Lähihistorian lähikuvia - turkulaista muistitietoa 20.vuosisadalta, kerännyt ja toimittanut Ilkka Järvinen' Suvitien sisarukset Aino, Anna-Liisa ja Into muistelevat vanhempiensa kohtaloita...
  • Lauri Yrjö-Koskinen (1867 - 1936)
    Lauri Almos Yrjö-Koskinen (sukunimi vuoteen 1882 Forsman, 2. maaliskuuta 1867 Helsinki – 30. huhtikuuta 1936 Helsinki) oli vapaaherra ja tilanomistaja sekä suomalaisen puolueen kansanedustaja. Hän pää...
  • Yrjö Schildt (1899 - 1961)
    Wolmar Yrjö Wilhelmi Schildt oli suomalainen tilanomistaja, majuri evp. sekä IKL:n ja myöhemmin Maalaisliiton kansanedustaja. Schildtin vanhemmat olivat maanviljelysneuvos Jalo Aatos Wiini Wilhelm Sc...
  • Niilo Mikael Ryhtä (1906 - 1995)
    Ryhtä, Niilo (1906 - 1995), kansanedustaja, ministeri, Oulun läänin maaherra Niilo Ryhtä oli Urho Kekkosen toisen presidenttikauden kolminkertainen ministeri. Hän oli parinkymmenen vuoden ajan Oulun l...

Projekti on tarkoitettu kaikille Suomen valtiopäivillä vuodesta 1907 työskennelleiden kansanedustajien profiileille. Kun liität profiilin tähän projektiin, tarkista, että siitä ilmenee miten henkilö liittyy projektiin ja milloin tämä on toiminut kansanedustajana. Täydennä profiilin tiedot tarvittaessa.

Tietoa yksittäisistä kansanedustajista ja heidän luottamustoimistaan löytyy Eduskunnan verkkosivujen hakukoneen avulla. myös linkistä https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kansanedustajista

Yleistä Suomen valtiopäivistä

Suomen perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, "jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta" (PL 2 §).

Vuoden 1906 valtio­päivä­järjestyksen mukaan sääty­valtio­päivien tilalle tuli yksikamarinen edus­kunta. 1. kesäkuuta 1906 säädyt hyväksyivät uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Eduskunta kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa 23. toukokuuta 1907.

Valtio­päivät kestivät vuosittain 90 päivää, ellei keisari toisin määrännyt. Jos edus­kunta oli keisarin määräyksestä hajotettava ja uudet vaalit pantava toimeen, valtio­päivät lopetettiin hänen määräämänään päivänä ja uusi edus­kunta kokoontui valtio­päiville sen kuu­kauden ensimmäisenä päivänä, joka lähinnä alkoi 90 päivän kuluttua hajotus­käskyn antamisesta.

Suomen itsenäistymisen jälkeen keisarin valta­oikeudet siirtyivät tasa­vallan presidentille. Vuonna 1928 säädettiin uusi, edellisestä jonkin verran poikkeava valtio­päivä­järjestys. Sen mukaan edus­kunta kokoontui valtio­päiville vuosittain helmi­kuun alussa ilman erityistä kutsua, ja valtio­päivät kestivät normaalisti 120 päivää, ellei eduskunta toisin päättänyt. Vakiintuneeksi käytännöksi kuitenkin muodostui, että valtiopäivät kestivät lähes vuoden loppuun saakka, usein seuraavankin vuoden puolelle. Eduskunta oli koolla ensin valtiopäivien alussa kevättalvella muutaman kuukauden (kevätistuntokausi), minkä jälkeen valtiopäivät keskeytettiin kesän ajaksi ja jatkettiin jälleen syksyllä (syysistuntokausi), jolloin käsiteltiin erityisesti seuraavan vuoden budjetti.

Vuonna 1983 valtio­päivä­järjestystä muutettiin niin, että varsinaiset valtio­päivät jatkuivat yhtä­jaksoisesti tai keskeytyksin seuraavien varsinaisten valtio­päivien kokoontumiseen saakka. Säännön­mukaisen vaali­kauden viimeiset valtio­päivät päättyivät silloin, kun edus­kunta oli päättänyt lopettaa istuntonsa ja tasavallan presidentti julisti eduskunnan työn päättyneeksi siltä vaali­kaudelta. Samoin on laita nykyisen, vuonna 1999 säädetyn perustus­lain mukaan.

Esittelyn tekstin lähde: Wikipedia