Gösta Serlachius

Gösta
Gösta Michael Serlachius (26. huhtikuuta 1876 Pietarsaari – 18. lokakuuta 1942 Mänttä[1]) oli suomalainen tehtailija ja vuorineuvos. Hän toimi sukunsa metsäteollisuusyrityksen G. A. Serlachius Osakeyhtiön toimitusjohtajana vuosina 1913–1942. Hänet muistetaan myös suurena kuvataiteen mesenaattina ja nimeään kantavan taidesäätiön perustajana. Hänen mittavat taidekokoelmansa ovat esillä Mäntässä.

Ura
G. A. Serlachius Oy:n toimitusjohtajana Serlachius aloitti vuonna 1913.[3] Hän rakennutti Mänttään selluloosatehtaan vuosina 1913–1914 ja uudisti paperitehtaan teknologiaa. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän käytti hyväksi suhdanteita Venäjän markkinoilla määrätietoisesti, jopa häikäilemättömästi. Voittorahoilla hän osti muun muassa Kankaan tehtaan, jonka suurosakas oli ollut jo aiemminkin, Kolhon sahan ja Tampereen Kattohuopatehtaan (sittemmin Tako), jossa G. A. Serlachius oli aloittanut Suomen puumassateollisuuden vuonna 1866 Fredrik Idestamin kanssa. Serlachius-yhtiölle ostettiin 35 000 hehtaaria metsää, ja sen maatalouden kehitykseen panostettiin.[1]

Serlachiukset erosivat vuonna 1916, jolloin Göstan oli ostettava itselleen sukuyhtiön osakkeita pörssistä vahvistaakseen omaa asemansa, yrityksen perintöosuus siirtyi Sigridille.[1]

Vuonna 1917 marraskuun suurlakon aikana lakkolaiset pidättivät Gösta Serlachiuksen Mäntässä. Hänen vaatimuksestaan tehtaat käynnistettiin kuitenkin vasta, kun punakaartin takavarikoimat aseet oli palautettu omistajilleen. Kun kansalaissota puhkesi vuonna 1918, Serlachius kutsuttiin valkoisen hallituksen joukkojen pääintendentiksi. Vaikka maassa kärsittiin elintarvikepulasta, hän onnistui järjestämään joukkojen huollon ja liikkui etulinjan tuntumassa taistelujen painopisteestä toiseen. Saavutuksistaan valkoisessa armeijassa Serlachius palkittiin everstiluutnantin arvolla sekä läheisillä suhteilla ylipäällikkö Gustaf Mannerheimiin. Serlachiuksella oli hyvät suhteet myös muihin aikansa vaikuttajiin, mutta ei itse osallistunut politiikkaan.[1]

Venäjän vallankumousten seurauksena Suomen paperiteollisuuden päämarkkinat hävisivät. Serlachius toimi Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton hallituksen puheenjohtajana 1918–1922 ja ratkaisi alan ongelmia luomalla yrityksille yhteisiä vientiorganisaatiota ja avaamalla uusia vientireittejä muun muassa Saksaan ja Ukrainaan.[1] Serlachius oli osa tärkeää yritysjohtajien valtuuskuntaa, joka kiersi keskeisissä länsimaissa vuonna 1919. Samana vuonna hän avioitui Ruth Björkenheimin kanssa.[1]

1920- ja 1930-luvulla Serlachius uudisti ja laajensi tehtaita Mäntän seudulla, Jyväskylässä sekä Tampereella ja niistä muodostui ajanmukainen integraatti. Hän nosti tuotannon jalostusastetta muun muassa pakkaustuotannolla, puutehtaan perustamisella ja konehihnojen valmistamisella. Laukaaseen rakennettiin Kuhankosken voimalaitos.[1]

Yhteiskunnallinen vaikutus
Serlachius alkoi eräiden kollegojensa lailla parantaa tehdasyhdyskuntien sosiaalisia oloja. Hän rakennutti työväelle asuntoja ja luovutti heille omakotitontteja, myi heille edullisesti yhtiön maatilojen tuotteita ja tehosti työsuojelua. Hän tilasi asemakaavoja tehdasyhdyskuntiin Valter Thomélta, Eliel Saariselta ja W. G. Palmqvistilta, rakennutti vuonna 1922 Vilppulasta itsenäistyneeseen Mänttään kirkon ja muitakin kokoontumistiloja.[1] Vuonna 1928 rakennetun kirkon taiteellista koristelua pidetään ainutlaatuisena. Kirkossa on kuvanveistäjä Hannes Autereen suurin teoskokonaisuus, Alvar Cawénin alttaritaulu ja kaksi lasimaalausta sekä Eric O. W. Ehrströmin ruusuikkuna.[3]

Serlachiuksen aloitteesta perustettiin Suomen Paperitehtaitten Yhdistys ja Suomen Selluloosayhdistys ja uudelleenorganisoitiin Suomen Puuhiomoyhdistys, josta tuli Suomen Puunjalostusyhdistysten Keskusliitto.[3]

Puolustusministeriö lähetti hänet joulukuussa 1939 Englantiin hankkimaan suhteillaan taloudellista apua sodassa olevalle maalle. Hän toimi myös Suomen Punaisen Ristin varapuheenjohtajana ja vuodesta 1941 puheenjohtajana marsalkka Mannerheimin ollessa estyneenä. Talvisodan aikana hänet ylennettiin everstiksi

Toiminta mesenaattina
Gösta Serlachius tunnettiin myös merkittävänä taiteen ystävänä. Hänen sedällään oli ollut läheiset suhteet Akseli Gallen-Kallelaan ja muihin johtaviin taiteilijoihin. Serlachius jatkoi henkilökohtaista yhteydenpitoa taiteilijoihin ja kokoelmien kartuttamista.[1] Ensimmäisen taideteoksensa, tuntemattoman maalarin tekemän nuoren naisen muotokuvan 1700-luvulta, hän hankki vuonna 1898.[3] Hänen ansiostaan G. A. Serlachius Oy lahjoitti merkittävän summan Taidehallin rakentamiseksi Helsinkiin maailmansodan keskellä vuonna 1917.[1] Vuosina 1900–1920 hän hankki taidekokoelmaansa yksittäisiä teoksia, erityisesti Akseli Gallen-Kallelan tuotannosta.[3]

Vuonna 1918 Serlachius oli perustamassa taidetaontayritys A. B. Taito Oy:tä, mikä edisti Suomen taideteollisuuden kehitystä.[3]

Vuonna 1933 hän perusti Gösta Serlachiuksen taidesäätiön. Kokoelmiin hankittiin myös suurten ulkomaisten mestareiden teoksia. Lisäksi Serlachius tilasi Mänttään aikansa eturivin taiteilijoilta monia julkisia taideteoksia.[1]

1930-luvulla Serlachius toimi aktiivisesti patsastoimikunnissa, joiden ansiosta Vilppulaan saatiin vuoden 1918 taistelujen muistomerkki ja Vaasaan vapaudenpatsas. Hän oli mukana myös Suomen marsalkan ratsastajapatsaan patsaskomiteassa.[3]

Vuonna 1938 Serlachius vetosi eräiden Suomen johtohenkilöiden kanssa talouselämän johtohenkilöihin, jotta nämä antaisivat taiteilijoiden koristaa julkisia rakennuksia ja tuoda siten taiteen entistä useampien ulottuville.[3]

Serlachius haaveili oman taidemuseon rakennuttamisesta Mänttään. Hanke jäi kesken, kun hän kuoli vuonna 1942.[3] Hänen leskensä Ruth Serlachius avasi yhdessä perikunnan kanssa yleisölle osan perheen kodista, Joenniemen kartanosta vuonna 1945. Kartano on nykyisin osa Serlachius-museo Göstaa. Myös yhtiön entinen pääkonttori on muutettu museoksi.[1] [Wikipedia]

Lähteet

Pietarsaari syntyneet 1871-1904 (AP I C:7) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4078... / Viitattu 08.08.2022

Pietarsaari rippikirja 1872-1881 (MKO89-98 I Aa:14) Sivu 268 S.; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1749... / Viitattu 08.08.2022

Pietarsaari rippikirja 1882-1891 (MKO99-110 I Aa:15) Sivu 356 S. Gabriel Serlachius, Aina Schauman, Birger Serlachius, Gösta Serlachius; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1749... / Viitattu 08.08.2022

Pietarsaari rippikirja 1892-1901 (MKO111-124 I Aa:16) Sivu 234 Gabriel Serlachius f.1835, Aina Schauman f.1851, Birger Serlachius f.1874, Gösta Serlachius f.1876 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1749... / Viitattu 08.08.2022

1896 Flyttar till Helsinfors.

Vihitty 1. avioon 19.8.1899 rippikiran mukaan https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=432... / Viitattu 11.5.2024

Keuruu rippikirja 1900-1909 (AP_I I Aa:32) Sivu 218 Keuru, Mänttä No 2 a (Serlachius), (its Mänttä) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3140... / Viitattu 08.08.2022

1904 muutto Ruovedelle tilanomistaja Gösta Serlachius ja perhe, muuttokirja nro 14 Keuruu muuttaneet 1896-1904 (AP I Ba:3) Sivu 71-72 Sisään 1904, Ulos 1904 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3154... / Viitattu 08.08.2022

Sisäänmuutto Ruovedelle tilanomistaja Gösta Serlachius Ruovesi muuttaneet 1894-1911 (AP I Ba:3) 1904 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3360... / Viitattu 08.08.2022

Isoniemessä: Ruovesi rippikirja 1900-1909 (MKO213-291) Sivu 76 Ajostaipaleen kylä, Isoniemi, Alkula, Lepistö, Landbo, Serlachius, Nieminen ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1297... / Viitattu 08.08.2022

• Vilppula rippikirja 1906-1909 (AP I Aa:1) Sivu 43 Ajostaipale, No 7 Isoniemi, (Alkula, Lepistö, Landbo, Serlachius) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3351... / Viitattu 08.08.2022

Sisäänmuutto Vilppulasta Valkealaan 19.10.1910 (mk 252). Valkeala > muuttaneet, 1910-1911 > Sivu 10 10 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=253... / Viitattu 11.5.2024

• RK Valkeala > rippikirja, 1910-1919 > Sivu 1073 76: Ruotsula N:o 15 Wirkamiehet Kymin tehdas https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=432... / Viitattu 11.5.2024

Ulosmuutto Valkealasta Vilppulaan 15.9.1913 (mk 233). Valkeala > muuttaneet, 1910-1916 > Sivu 118 121: syyskuu https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=432... / Viitattu 11.5.2024
ja
sisäänmuutto Valkealasta Vilppulaan 17.9.1913 (mk 74). Vilppula > muuttaneet, 1906-1918 > 24 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=335... / Viitattu 11.5.2024

• RK Vilppula > rippikirja, 1907-1920 > Sivu 1 5: Keuruu Mänttä No 2a, Maxmontan, Serlachius, Jaatinen, Söderström, Idström, Snellman, Klingstedt, Hellen, Eklund, Canth https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=442... / Viitattu 11.5.2024

Eronnut 1. vaimosta 6.12.1918 ja
vihitty 2. avioon (siviiliavioliitto) 7.1.1919 rippikirjan mukaan https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=442... / Viitattu 11.5.2024

Mänttä kuolleet 1921-1962 (AP I F:1) Sivu 48 1942 elo-joulu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3343... / Viitattu 08.08.2022

Ulkoministeriö kirjeistö 1918-1950 (SEP-SIH SI/A/131) Sivu 6518 Procopé, Gösta Serlachius, k. 18.10.1942 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3447... / Viitattu 12.01.2024

https://fi.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6sta_Serlachius

http://hiski.genealogia.fi/hiski/7nx4pv?fi+0398+kastetut+6821

http://www.blf.fi/artikel.php?id=1559

http://www.serlachius.fi/fi/historia/gosta-serlachiuksen-tarina/

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?i...

http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=283

http://runeberg.org/aikalais/1934/0610.html

50-vuotisartikkeli: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1428079?page=1

8/2022 julkaistu Raija Orasen Gösta Serlachiuksesta kertoma romaani ISO. https://otava.fi/kirjat/iso/