Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Iisakki Ananias Aaponpoika Mikkola (1827 - 1841)
    Isaak Ananias eli Iisakki Ananias syntyi 18.5.1827 Isänsä ollessa Lietussa itsellisenä: Keuruu syntyneet 1812-1831 (AP I C:3) Sivu 222-223 1827 ; SSHY / Viitattu 25.07.2024 Keuruu rippikirja 1835-1841...
  • Jaakko Samuelinpoika Bohm (1778 - 1863)
    Syntymäaikoina rippikirjoissa 1778, 16.7.1778, 12.2.1778 ja 16.7.1779. Sotilasrullien perusteella syntymävuodet 1771 ja 1778. Keuruu rippikirja 1797-1799 (AP I Aa:7) Sivu 271 Mäkelä, (res Dahl), (sol...
  • Maria Matintytär Ruoranen (1798 - 1868)
    Multian Isojärven kylän Ruorais-Mattilan tytär. Keuruu rippikirja 1797-1799 (AP I Aa:7) Sivu 279 Ruoranen, Rihimäki, (res. Bold) ; SSHY / Viitattu 24.05.2023 Multia vihityt 1820. S. 33: 24.6.1820 ...
  • Eeva Matintytär Bengtilä (1792 - 1862)
    Multian Isojärven kylän Ruorais-Mattilan tytär. Keuruu rippikirja 1797-1799 (AP I Aa:7) Sivu 279 Ruoranen, Rihimäki, (res. Bold) ; SSHY / Viitattu 26.07.2024 Multia , Rippikirja, 1811-1817 UK422 Ku...
  • Anna Maria Juhontytär Kopola (1793 - 1874)
    Multian seurakunnan arkisto - Rippikirja 1804-1824, jakso 102, sivu 98: Kopola Ylinen , skom Knecht, skom Wilskman; Kansallisarkisto: ; Multia rippikirja 1825-1840 (AP I Aa:2) Sivu 100 Ylikopola ell...

Tervetuloa Keuruun sukupuuhun!

Keuruun sukupuu on nimensä mukaisesti koko paikkakunnan sukupuu. Se muodostuu keuruulaisten osuudesta Genin maailman sukupuussa. Projektin tarkoituksena on koota Keuruusta tutkimuskohteena kiinnostuneet sukututkimuksen harrastajat yhdeksi verkostoksi ja lisätä keuruulaisten henkilöprofiilit sukupuuhun niin, että ne muodostavat yhden kokoelman niin sukututkimuksen kuin muunkin mikrohistoriaharrastuksen tueksi.

Projektin toimintaperiaatteista

Jos sinulla on juuria Keuruulla, olet muusta syystä kiinnostunut paikkakunnan sukuhistoriasta tai vain hallinnoit keuruulaisten Geni-profiileja, liity projektimme jäseneksi valitsemalla Geniin kirjautuneena tällä sivulla Toiminnot > Liity projektiin. Projektin jäsenenä saat liitettyä hallinnassasi olevat profiilit suoraan projektiin. Kun perustat Geniin uusia Keuruulla syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja/tai sinne haudattujen henkilöiden profiileja, toivoisimme, että samalla lisäisit ne projektiin. Yksi tapa lisätä profiili projektiin on valita profiilisivulta Toiminnot > Lisää projektiin. Voit hyväksyä myös uusia yhteistyökumppaneita. Liittymispyynnöt tulevat kaikille projektin jäsenille, ja kuka tahansa heistä voi hyväksyä pyynnön.

Haluamme projektissamme kiinnittää erityistä huomiota tiedon laatuun ja lähdetietojen näkyvyyteen. Toivomuksena on, että projektiin liitettäviin profiileihin liitettäisiin sellaiset lähdetiedot, joista muut käyttäjät pystyvät yksiselitteisesti tunnistamaan profiilihenkilön henkilöllisyyden. Kun käyt projektiin tai profiiliin liittyvää keskustelua, muistathan, että keskustelut ovat julkisia. Projektissa toimitaan lakia ja hyviä tapoja noudattaen. Muista yksityisyyden suojan kunnioittaminen. Siitä kerrotaan enemmän Suomalaisten käyttäjien portaalin projektisivulla. Tekijänoikeuksia tulee kunnioittaa viittauskäytännöllä. Tarkempaa ohjeistusta löydät Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme -alueprojektin projektisivulta ja ohjekuvista. Liitythän myös Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme -alueprojektiin sekä Suomi ja Karjala -pääprojektiin.

media.geni.com/p13/4a/35/49/96/5344484415fcb764/archivedobject-900f1b64-60bc-8a20-4eb9-9fd468bff06c_large.jpg?hash=0965a2fde2102a17c4653ae93edef20289b66b14253e286b875ee3314b90f78d.1722149999Keuruun vanha kirkko. 1900-1915. Keski-Suomen museo, Finna CC BY-ND 4.0.

Keuruu lyhyesti

Keuruun alkuperäiset Savosta muuttaneet pysyvät asukkaat kuuluivat Satakunnan puoleisilta osiltaan Pirkkalan vanhaan kirkkopitäjään ja vuodesta 1571 Ruoveteen. Perimätieto kertoo Pirkkalan kirkossa olleen keuruulaisten penkin vesitietä matkaaville sanankuulijoille. Hämeen puoleiset osat kuuluivat Sääksmäkeen n. vuoteen 1604, josta alkaen Ruoveteen. Kummastakin osasta Keuruuta yhdessä muodostettiin kappeli vuonna 1628 ja edelleen oma kirkkoherrakunta vuonna 1630. Tosin Keuruulla oli ollut saarnahuoneita ennen ensimmäistä kirkkoa (Pyhän Mikaelin kappeli), joka rakennettiin ennen vuotta 1625.

Lääninjaossa vuonna 1870 siirrettiin Vilppulaan (silloiseen Ruoveteen) Hokkasen ja Rajalan talot Keuruun kylästä Vaasan läänistä ja vuonna 1912 (1904) siirrettiin Keuruun kylästä Vaasan läänistä lisää taloja, jotka vasta vuoden 1917 alusta siirrettiin hallinnollisesti Hämeen lääniin. Kirkonkirjoja pidettiin aluksi erikseen Ruoveden ja Keuruun puolen osalta. Loilan kylä oli myös aluksi omana kirjanaan.

Keuruusta ovat itsenäistyneet seuraavat osat:
- Multia tuli saarnahuonekunnaksi vuonna 1795, kappeliksi vuonna 1831 ja kirkkoherrakunnaksi vuonna 1886.
- Pihlajavesi tuli saarnahuonekunnaksi vuonna 1781, kappeliksi vuonna 1831 ja kirkkoherrakunnaksi vuonna 1910. Liitetty takaisin Keuruuseen vuonna 1969 jolloin muodostettiin yhteinen seurakuntayhtymä. Tämän jälkeen vuonna 1995 liitettiin Keuruuseen kappeliseurakunnaksi.

Keuruun ja Pihlajaveden vanhojen ja uusien kirkkojen lisäksi Haapamäellä on oma kirkko (rakennettu 1953).

Kirkkoa ryöstettiin sodassa 1808. Pappila paloi kokonaan yötä vasten 19/8 1809, jolloin osa arkistoa tuhoutui.

Keuruun kylät

Ampiala, Haapamäki, Jukojärvi, Keuruunkylä, Liesjärvi, Loila, Pohjoislahti, Suojärvi, Suolahti, Valkealahti

Keuruun naapuriseurakunnat

Jämsä, Koskenpää, Kuorevesi, Multia, Mänttä, Petäjävesi, Pihlajavesi, Ruovesi, Vilppula, Virrat, Ähtäri, Pohjaslahti

Projektisivun lähteet