Gabriel Gregorii Arctopolitanus

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/137

http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-000137

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=611

Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852; Henkilötiedot: 1647/48 Gabriel Arctopolitanus Gabriel Gregorii, Satacundensis 611. Vht: Ulvilan kirkkoherra Grels Arctopolitanus (Gregorius Thomæ, † 1662) ja Agneta Mattsdotter. Ylioppilas Turussa 1647/48. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1647/48] Gabriel Arctopolitanus | Præp. et Pastor Biörneburgensis et Ulfzbyensis Fidelissimus Obiit A:o 1682. Oraatio 17.12.1648. Respondentti 11.1649, pr. Axel Kempe 168. Alimman luokan stipendiaatti sl. 1649 – kl. 1650. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1650 – kl. 1652. Respondentti 14.2.1651, pr. Eskil Petraeus U1. Ylimmän luokan stipendiaatti sl. 1652 – kl. 1655. Respondentti 2.1653, pr. Abraham Thauvonius 14. Respondentti 16.6.1654, pr. Nils Nycopensis U20. Respondentti 1656 (Lidén), pr. Mikael Gyldenstolpe U8. Respondentti 22.3.1656 pro gradu, pr. Abraham Thauvonius 14. FM 5.6.1656. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 9.1.1657. — Vapaaherra Gustaf Evertsson Hornin kotisaarnaaja 1657. Turun 1. ruots. kappalainen 1659. Ulvilan kirkkoherra 1665. Lääninrovasti (1677–81). Valtiopäivämies 1659–60. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1662 ja 1669. ‡ Porissa 10.12.1682.

Pso: Kristina Pettersdotter Udnie (‡ 1718).

Gabriel Gregorii Arctopolitanus (isä: Gregorius Thomae Arctopolitanus, taulu 1). Ylioppilas 1647 (satakunt.). Stipendiaatti 1649-1655. Oraatio 17/12 1648. Respondentti /11 1649 (Kempe esimiehenä), 14/2 1651 (Petraeus esimieh.), 22/4 1653 ja 22/3 1656 (Thauvonius esimieh.), /6 1654 (Nycopensis esimieh.) sekä 1657 (Wexionius esimieh.). - Sakotettiin 14/12 1653, koska oli järjestänyt pakkopidot, n.s. absolution, jossa Jacobus Johannis Collinus päästettiin »keltanokkain» kirjoista täysivaltaiseksi ylioppilaaksi; tilaisuudessa olivat satakuntalaisen osakunnan useimmat jäsenet läsnä. - Filosofianmaisteri 5/6 1656.

Vihittiin papiksi 9/1 1657 ja määrättiin kreivi Kustaa Hornin ja hänen rouvansa Barbro Kurjen kotisaarnaajaksi. Horn oli silloin Inkerin ja Käkisalmen läänin kenraalikuvernöörinä, mutta määrättiin pian sen jälkeen Suomen sotaväen ylimmäksi päälliköksi. Koska otaksuttiin Gabriel Arctopolitanuksen voivan hänen palveluksessaan saada selkoa Itämeren maakunnissa olevasta sotapapistosta, antoi tuomiokapituli 4/3 1658 hänelle tehtäväksi tiedoittaa, miten paljon hiippakunnan papistoa oli sodan aikana kuollut Riiassa, Tallinnassa ja muualla Baltiassa. Hornin kotisaarnaajana hän 1659 joutui matkustamaan Ruotsiin ja samalla hän kuljetti yliopiston konsistorin kirjeitä eräille valtakunnan mahtihenkilöille.

Turun ruotsalaisen tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen 13/10 1659 (virkaan konfirmoitu 4/4 1660). Kohta virkaan tultuaan Gabriel Arctopolitanus piispa Terseruksen kehoituksesta matkusti yhtenä hiippakunnan edustajana valtiopäiville Ruotsiin, jolloin hänelle vakuutettiin palkkiota 150 talaria hopearahaa, mihin summaan hän ilmoitti tyytyvänsä. V. 1660 Turussa pidetyn kappalaisten synodaalikokouksen puheenjohtaja. - Samaan aikaan kuin Gabriel Arctopolitanus nimitettiin kappalaiseksi, perustettiin Turun ruotsalaiseen seurakuntaan toisen kappalaisen virka, jonka haltijaksi tuli Daniel Juslenius, samannimisen piispan isä. Virkatehtävien ja palkkaetujen jakamisesta näiden miesten sekä suomalaisen seurakunnan kappalaisten ja tuomiokapitulin taloudenhoitajan kesken annettiin vv. 1660 ja 1661 useita määräyksiä, jolloin Arctopolitanukselle m.m. myönnettiin ruotsalaisen seurakunnan ehtoollisrahat sekä 3/4 avioliittoonkuulutus- ja kiitosrahoista.

Ollessaan kappalaisen virassa Gabriel Arctopolitanus joutui 5/6 1663 yliopiston konsistorissa toimimaan todistajana piispa Terseruksen ja professori Svenoniuksen välisessä puhdasoppisuuskiistassa, joka lopulta johti Terseruksen erottamiseen piispan virasta. Arctopolitanuksen arveltiin paraiten voivan antaa tietoja väittäjäisten kulusta, koska piispa oli pyytänyt häntä pitämään tilaisuudessa pöytäkirjaa. Lausunnossaan Arctopolitanus vahvisti konsistorin kanslerille esittämän kertomuksen väitöstilaisuuden kulusta oikeaksi, mutta hän näyttää kuitenkin halunneen lievästi tukea piispaa.

Oltuaan kappalaisena 7 vuotta Gabriel Arctopolitanus v. 1665 isänsä jälkeen tuli Ulvilan kirkkoherraksi. Hänen sivistysharrastuksiaan osoittaa, että hän pari vuotta virkaa hoidettuaan antoi lääninrovastilleen Huittisten kirkkoherralle Andreas Keckoniukselle selostuksen seurakunnassa tavattavista muinaismuistoista, m.m. Ulvilan kirkossa säilytetyistä keskiaikaisista asiakirjoista. Hiippakunnan pappeinkokouksessa 1669 hän toimi puheenjohtajana. Mainitaan myöhemmin lääninrovastiksi. Kuoli 1682.

Kirjallinen toiminta: Stiernman, s. 50, Elmgren I, s. 45.

Puoliso: Christina Udnie (ruots. aatelissuku n:o 375), joka v. 1716 eli vanhana leskenä Ruotsissa pakolaisena. Vanhemmat: Viipurin raatimies, sittemmin ratsumestari Peter Udnie ja hänen vaimonsa rälssimiehentytär Anna Juhanantytär.