Gabriel Wallenius

http://fi.wikipedia.org/wiki/Gabriel_Wallenius

kl. 1745 Gabriel Wallenius 7060. * Vesilahdella 22.11.1725. Vht: Tottijärven kappalainen Josef Wallenius 5374 (yo 1723, † 1759) ja Anna Katarina Kirckhauff. Porin triviaalikoulun oppilas (1737, cl. syntact.). Ylioppilas Turussa kl. 1745 [Wallenius] Gabr. Satac. _ 403. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 22.1.1745 [1745 die 22. Januarii] Gabriel Josephi Wallenius. Wesilaxensis. | Auscultans Dicasterii Aboensis | jam wero Krono Fogde in Carelia. Ylioppilas Greifswaldissa 1746 ‹nimeä ei mainita yliopiston matrikkelissa›. Turun hovioikeuden auskultantti 4.1747. — Kanneviskaalinkonttorin ylim. kanslisti 1751. Uudenkaupungin vt. pormestari 1751–53. Karjalan tuomiokunnan vt. tuomari 1753–59. Karjalan pohjoisen voutikunnan kruununvouti 1759, ero 1806. Asessori s.v. Omisti Tohmajärven Jouhkolan. Tunnettu liikanimellä Karjalan kuningas. † Tohmajärvellä 15.11.1808.

Tottijärven kappalaisen poika. Kävi koulua Porissa vuodesta 1737 ja tuli ylioppilaaksi Turussa 1745. Sen jälkeen opiskeli Greifswaldin yliopistossa Saksassa ja suoritti vuonna 1747 lainopin tutkinnon Turussa ja auskultoi Turun hovioikeudessa. Käräjäkirjurina ja Uudenkaupungin vt. pormestarina oltuaan siirtyi Karjalan tuomiokunnan tuomarin S.A. Hougbergin apulaiseksi. Kruununvoudin viran sai 10.6.1759. V. 1764 Karjalan kruununvouti Gabriel Wallenius perusti Jouhkolan Hovin. Tilasta muodostui myöhemmin Pohjois Karjalan suurin tila n. 9 000 hehtaarin maa-alueineen. Walleniuksen toimenpiteiden ansiosta Tohmajärvestä kehittyi maakunnan hallinnollinen, sivistyksellinen ja taloudellinen keskus yli 50 vuoden ajaksi. Keskuksen pääpaikka oli nimenomaan Jouhkola. Gabriel Walleniuksen jälkeen Jouhkolan Hovin isännäksi tuli Petrus Wallenius, joka toimi Tohmajärven kirkkoherrana. Pojista toinen, Gabriel jatkoi Ala-Karjalan kruununvoutina. Gabriel nuorempi joutui hallintoaikanaan suuren tehtävän eteen järjestäessään keisari Aleksanteri I vierailun Tohmajärvelle. Keisari vieraili Jouhkolassa ja kerrotaan, että Pohjois-Karjala näki historiansa komeimman näytelmän keisarin saapuessa Hoviin elokuussa v. 1819. Myös Elias Lönnrot vieraili v. 1828 Hovissa ensimmäisellärunonkeruumatkallaan. Petrus Walleniuksen jälkeen tilan isännäksi tuli Gonrad Walleniusv. 1838 vain 11 vuoden ajaksi, josta ajasta olevat tiedot ovat hyvin vähäisiä. Seuraava isäntä oli kirkkoherra Petrus Walleniuksen vävysenaattori S. H. Antell. Hänen aikanaan perustettiin Jouhkolan ensimmäinen suomenkielinen maanviljelyskoulu, jonka johtajaksi kutsuttiin nuori, mutta innokas suomalaisuusmies Antti Manninen. Koulu toimi vuosina 1857-1867. Lopettamisen syynä oli oppilaiden puute, nälkävuodet sekä käyttövarojen niukkuus. Lähde: Ari Nieminen Gabriel W. (1725-1808), kruununvouti, taloudellinen merkkimies, syntyi kappalaisen poikana Tottijärvella, tuli ylioppilaaksi Turussa 1745 opiskellen sitten jonkun aikaa Greifswaldin yliopistossa. Suoritettuansa lainopillisen tutkinnon Turussa W. oli Uudenkaupungin v. t. pormestarina ja muissa tuomarintoimissa Länsi-Suomessa, kunnes 1753 tuli Pohjois-Karjalaan, missä 1759-1800 oli kruununvoutina. Uusien maanteiden rakentamisessa paikkakunnalle on W:lla suuret ansiot; hänen toimestaan saatiin 1763 postikonttori Liperiin, mistä se 1781 muutettiin Tohmajärvelle. W:n aloitteesta saatiin pysyväinen maavero Karjalaan entisen mielivaltaisen arvioveron (ks. t.) sijaan. W:n toimesta perustettiin ensimäiset pitäjänmakasiinit paikkakunnalle, vankihuone rakennettiin, lääkäri hankittiin, perunanviljelystä edistettiin, järviä laskettiin, tullivartiota parannettiin. W. teki 1773 ja 1775 ehdotuksen Karjalan jääkärijoukon asettamisesta tehden suuria aineellisia uhrauksia asian hyväksi. V. 1802 W. ehdotti Karjalan ruoduttamista, mikä kuitenkin raukesi. W. omisti Siikasalmen Liperissä ja Jouhkolan Tohmajärvellä sekä useita sahoja m. m. Värtsilässä ja Puhoksessa. Puheet W:n ("Karjalan kuninkaan", "Karjalan keisari") mielivaltaisuudesta ja häikäilemättömyydestä ovat ainakin osaksi mielikuvituksen tuotetta. Hänen poikansa Erik W., senaattori ja Turun hovioikeuden presidentti, aateloitiin nimellä Wallensköld. A. R. C. = Cederberg A. R. , dosentti, Tarton yliopiston professori Lähde: TIETOSANAKIRJA Tietosanakirja-Osakeyhtiö Helsinki 1909 (kuva on kirjassa) - Tämä Jouhkolan hovi on vielä nykyisinkin olemassa Tohmajärven rannalla

Gabriel Wallenius 7060. * Vesilahdella 22.11.1725. Vht: Tottijärven kappalainen Josef Wallenius 5374 (yo 1723, † 1759) ja Anna Katarina Kirckhauff. Porin triviaalikoulun oppilas (1737, cl. syntact.). Ylioppilas Turussa kl. 1745 [Wallenius] Gabr. Satac. _ 403. Satakuntalaisen osakunnan jäsen 22.1.1745 [1745 die 22. Januarii] Gabriel Josephi Wallenius. Wesilaxensis. | Auscultans Dicasterii Aboensis | jam wero Krono Fogde in Carelia. Ylioppilas Greifswaldissa 1746 ‹nimeä ei mainita yliopiston matrikkelissa›. Turun hovioikeuden auskultantti 4.1747. — Kanneviskaalinkonttorin ylim. kanslisti 1751. Uudenkaupungin vt. pormestari 1751–53. Karjalan tuomiokunnan vt. tuomari 1753–59. Karjalan pohjoisen voutikunnan kruununvouti 1759, ero 1806. Asessori s.v. Omisti Tohmajärven Jouhkolan. Tunnettu liikanimellä Karjalan kuningas. † Tohmajärvellä 15.11.1808.

Artikkeli Karjalan kuningas Karjalatar -lehdessä 19.11.1908: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1044071?page=...

Tohmajärvi s. 11.11.1725:
Tohmajärvi , Rippikirja, 1779-1784 TK2165 Kuva 34: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tohmajarvi/rip...

http://www.annelikotisaari.net/gabriel.wernberg.htm_ Taulu 361

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1965182?page=4 Etelä-Savo 27.8.1938

Tohmajärvi rippikirja 1788-1794 (TK2165) Sivu 22 Jouhkola1 (tekstiä Jouhkolan voudista Walleniuksesta) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1244... / Viitattu 20.07.2022

Jouhkolan perinnönjako SUOMETAR 03.06.1865 NO 127