Historiaa lyhyesti

Kristilliset vaikutteensa Vesilahti sai jo viikinkiaikana (800 - 1000), jolloin Reinin kauppiaat tulivat pohjoiseen ostamaan turkiksia. Maksuvälineinä olivat loistokkaat sotavarusteet, joissa jalometallien lisäksi oli kristillisiä kirjoituksia ja symboleja. Vesilahden lukuisat germaaniset nimetkin (esim. Hinsala, Kirmukarmu, Ahti) lienevät tältä ajalta. Vesilahti oli rautakaudella Suomen runsasväkisimpiä alueita.

Idän kirkon saarnaajat tulivat ensimmäisinä, mutta Ruotsin voimistuttua lännen roomalaiskatolinen oppi voitti. Perimätietojen mukaan Vesilahden ensimmäinen kristinuskon levittäjä oli Hunnun Herra, joka saarnasi ja lauloi latinankielisiä lauluja Hinsalan ympäristössä jo kauan ennen Matti Kurjen aikoja, siis jo 1100-Iuvulla. Hunnun Herra joutui kuuluisan soturin ja pakanapäällikön, Kirmukarmun vainon kohteeksi. Tuhottuaan Hunnun Herran Kirmukarmu itsekin lopulta kääntyi kristinuskoon.

Satakunnan toiseksi vanhin tunnettu kirkkoherra on Vesilahden Benedictus Thomae, jonka vaiheista on merkintöjä vuodesta 1346 lähtien. Nämä ovat myös varhaisimpia asiakirja mainintoja Vesilahdesta.

--

Vesilahti on alkujaan kuulunut joko Pirkkalaan tai Karkkuun. Mainitaan emäseurakuntana 1346. Vesilahteen on kuulunut Lempäälä, joka on erotettu 1400-luvun keskivaiheilla. Tottijärven saarnahuonekunta perustettiin 1662, tuli kappeliksi 1689 ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1906, toteutui 1921. Heinäsuon, Riipilän ja Sarkkilan kylät sekä osia Lohnattilan, Unajalan, Viljulan, Menkalan, Pörölän ja Halmeenmäen kylistä liitettiin 1926 perustettuun Viialan seurakuntaan. Poukassa toimi Vesilahden Kristillinen Työväenyhdistys ja heillä oli siellä oma toimitilansa; kun se paloi sisällissodassa kesti vuoteen 1960 ennen kuin uusi rukoushuone valmistui tällä kertaa Narvan maalle ja sen yhteyteen tuli 1984 kellotorni. Urjalan puolella sijaitseva Halkivahan rukoushuonekunta perustettu 1908; täällä käy myös väkeä Punkalaitumelta ja Urjalasta, saarnaamisen ovat hoitaneet Urjalan ja Vesilahden papit vuorotellen.

- Aimalassa sijainnut puukirkko, joka lienee ollut yhteinen ainakin jonkin Vesilahden kylän kanssa, näyttää palaneen jälkeen 1461, mutta ennen 1500-luvun alkua, jolloin jo oli kivikirkko. Kivikirkko paloi 1602. Pappila paloi 15/5 1868, jolloin myös keskiajalta säilyneitä kirjeitä ja vanhimmat sekä vv. 1808-31 historiakirjat ynnä rippikirjat 1694-1774 joutuivat tulen uhriksi. Kappalaisen pappila paloi vapaussodassa 7/4 1918, tämä oli palanut myös 16/6 1907, jolloin miltei kaikki rakennukset tuhoutuivat. Kappalaisen virkatalo syttyi tuleen 25/4 1932, mutta palo saatiin sammutetuksi alkuunsa. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys III sekä IV. Genos 4(1933). Täydennys VII. Genos 6(1935)].

Vesilahden kylät

Vesilahden kunnan nykyisin käyttämä kyläjako: Kirkonkylä, Koskenkylä, Krääkkiö, Narva, Onkemäki, Palho-Vakkala, Riehu, Rämsöö

Maarekisterikylät:

Alholahti, Hakkila, Halkivaha, Heinäsuo (Heinutsuu), Hiirenoja, Hinsala, Iloinen, Jokioinen, Junnila, Järvenranta, Kaakila, Kahnala, Kaltsila, Keihonen, Kirkonkylä, Korpiniemi, Koski, Kostiala, Kurala, Kurkela, Kärkölä, Lohnattila, Mantere, Menkala, Mustinen, Narva, Niemenkylä, Niemenpää, Ojoinen, Onkemäki, Palho, Pörölä, Pöyhölä, Rautiala, Riitiälä, Saarela, Sakoinen, Salospohja, Sarkkila, Suonola, Toivola, Unajala, Vakkala, Valkkinen, Viljula, Vännilä, Yliskylä. (Heinäsuo ja Sarkkila sijaitsevat nykyisin kokonaan tai pääosiltaan Vesilahdesta erotetuilla alueilla.)
Muita kyliä tai kulmakuntia: Keihonen, Latomaa, Linnamaa, Nyberginkylä, Otso, Rudangonmaa, Suomela. Lisäksi Laukon kartanon alueella asui torppareita ja käsityöläisiä joilla oli keskeinen tehtävänsä ammattiosaamisalueellaan koskien Laukon ylläpitämistä ja hoitamista. Laukon alue toimi siten kuin yksi kylistä.

Vesilahden naapuriseurakunnat

Kylmäkoski, Lempäälä ( https://www.geni.com/projects/Locality-tree-of-Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4-Finland/44166 ), Nokia, Pirkkala, Punkalaidun, Tottijärvi, Tyrvää, Urjala

Vesilahden talonhaltijaluettelo

Lasse Iso-Iivari (päivitetty alkaen 16.12.2005-)
http://users.utu.fi/isoi/talot/vesilaht.htm

Lähteitä

Suomen Sukututkimusseura - Vesilahti, historiaa
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=613&TYPE=HTML...

Wikipedia - Vesilahti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesilahti#Historia

Vesilahden seurakunta - Historiaa
https://www.vesilahdenseurakunta.fi/historiaa/

Runsaasti historia -ja tietolinkkejä (www.narvasoft.fi)
http://www.narvasoft.fi/kktie/index.html

Vesilahtelaisia kyliä
http://www.narvasoft.fi/kylat.html

Laukon kartano
http://www.narvasoft.fi/laukko/laukonhistoria.htm

Torpparitietoja 1861-1879 © Koonnut Minna Valkama, 2000.
Talot kylittäin ja talojen yhteydessä mahdollisesti olevat torpat torppareineen
http://www.narvasoft.fi/vssts/torpparitietoja.html

------------------------------------------------------------