Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Henrik Michelsson Huhtala (1823 - 1909)
    Tottijärvi - kastetut 21.10.1823 26.10.1823 F.d.Sold. Mich. Michss. Björn Anna Ericsd:r 39 Henric Rippikirja, 1840 - 1846 County Turku-Pori (Åbo och Björneborg) Farm Walli Parish Noormarkku...
  • Martha Vilhelmiina Grönfors (1891 - 1893)
    Vesilahti syntyneet 1891-1898 (AP I C:5) Sivu 197-198 31.12.1891 ; SSHY / Viitattu 28.09.2023 Vesilahti rippikirja 1888-1898 (MKO76-107) Sivu 797 Kirkonkylä, Tapola ; SSHY / Viitattu 28.09.2023 Vesi...
  • Hannes Lamppu (1914 - c.1958)
    Sakkolan seurakunnan arkisto - I C:10 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1900-1914, jakso 183, sivu 362-363: 1913 joulukuu - 1914 tammikuu; Kansallisarkisto: / Viitattu 27.9.2023 Sakkolan seurakunna...
  • Armas Elo Ilmari Grönfors (1886 - 1886)
    Vesilahti syntyneet 1870-1886 (AP I C:4) Sivu 533-534 22.3.1886 ; SSHY / Viitattu 28.09.2023 Vesilahti rippikirja 1878-1887 (MKO52-75) Sivu 594 Kirkonkylä, Tapola ; SSHY / Viitattu 27.09.2023 Vesila...

Historiaa lyhyesti

Kristilliset vaikutteensa Vesilahti sai jo viikinkiaikana (800 - 1000), jolloin Reinin kauppiaat tulivat pohjoiseen ostamaan turkiksia. Maksuvälineinä olivat loistokkaat sotavarusteet, joissa jalometallien lisäksi oli kristillisiä kirjoituksia ja symboleja. Vesilahden lukuisat germaaniset nimetkin (esim. Hinsala, Kirmukarmu, Ahti) lienevät tältä ajalta. Vesilahti oli rautakaudella Suomen runsasväkisimpiä alueita.

Idän kirkon saarnaajat tulivat ensimmäisinä, mutta Ruotsin voimistuttua lännen roomalaiskatolinen oppi voitti. Perimätietojen mukaan Vesilahden ensimmäinen kristinuskon levittäjä oli Hunnun Herra, joka saarnasi ja lauloi latinankielisiä lauluja Hinsalan ympäristössä jo kauan ennen Matti Kurjen aikoja, siis jo 1100-Iuvulla. Hunnun Herra joutui kuuluisan soturin ja pakanapäällikön, Kirmukarmun vainon kohteeksi. Tuhottuaan Hunnun Herran Kirmukarmu itsekin lopulta kääntyi kristinuskoon.

Satakunnan toiseksi vanhin tunnettu kirkkoherra on Vesilahden Benedictus Thomae, jonka vaiheista on merkintöjä vuodesta 1346 lähtien. Nämä ovat myös varhaisimpia asiakirja mainintoja Vesilahdesta.

--

Vesilahti on alkujaan kuulunut joko Pirkkalaan tai Karkkuun. Mainitaan emäseurakuntana 1346. Vesilahteen on kuulunut Lempäälä, joka on erotettu 1400-luvun keskivaiheilla. Tottijärven saarnahuonekunta perustettiin 1662, tuli kappeliksi 1689 ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1906, toteutui 1921. Heinäsuon, Riipilän ja Sarkkilan kylät sekä osia Lohnattilan, Unajalan, Viljulan, Menkalan, Pörölän ja Halmeenmäen kylistä liitettiin 1926 perustettuun Viialan seurakuntaan. Poukassa toimi Vesilahden Kristillinen Työväenyhdistys ja heillä oli siellä oma toimitilansa; kun se paloi sisällissodassa kesti vuoteen 1960 ennen kuin uusi rukoushuone valmistui tällä kertaa Narvan maalle ja sen yhteyteen tuli 1984 kellotorni. Urjalan puolella sijaitseva Halkivahan rukoushuonekunta perustettu 1908; täällä käy myös väkeä Punkalaitumelta ja Urjalasta, saarnaamisen ovat hoitaneet Urjalan ja Vesilahden papit vuorotellen.

- Aimalassa sijainnut puukirkko, joka lienee ollut yhteinen ainakin jonkin Vesilahden kylän kanssa, näyttää palaneen jälkeen 1461, mutta ennen 1500-luvun alkua, jolloin jo oli kivikirkko. Kivikirkko paloi 1602. Pappila paloi 15/5 1868, jolloin myös keskiajalta säilyneitä kirjeitä ja vanhimmat sekä vv. 1808-31 historiakirjat ynnä rippikirjat 1694-1774 joutuivat tulen uhriksi. Kappalaisen pappila paloi vapaussodassa 7/4 1918, tämä oli palanut myös 16/6 1907, jolloin miltei kaikki rakennukset tuhoutuivat. Kappalaisen virkatalo syttyi tuleen 25/4 1932, mutta palo saatiin sammutetuksi alkuunsa. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys III sekä IV. Genos 4(1933). Täydennys VII. Genos 6(1935)].

Vesilahden kylät

Vesilahden kunnan nykyisin käyttämä kyläjako: Kirkonkylä, Koskenkylä, Krääkkiö, Narva, Onkemäki, Palho-Vakkala, Riehu, Rämsöö

Maarekisterikylät:

Alholahti, Hakkila, Halkivaha, Heinäsuo (Heinutsuu), Hiirenoja, Hinsala, Iloinen, Jokioinen, Junnila, Järvenranta, Kaakila, Kahnala, Kaltsila, Keihonen, Kirkonkylä, Korpiniemi, Koski, Kostiala, Kurala, Kurkela, Kärkölä, Lohnattila, Mantere, Menkala, Mustinen, Narva, Niemenkylä, Niemenpää, Ojoinen, Onkemäki, Palho, Pörölä, Pöyhölä, Rautiala, Riitiälä, Saarela, Sakoinen, Salospohja, Sarkkila, Suonola, Toivola, Unajala, Vakkala, Valkkinen, Viljula, Vännilä, Yliskylä. (Heinäsuo ja Sarkkila sijaitsevat nykyisin kokonaan tai pääosiltaan Vesilahdesta erotetuilla alueilla.)
Muita kyliä tai kulmakuntia: Keihonen, Latomaa, Linnamaa, Nyberginkylä, Otso, Rudangonmaa, Suomela. Lisäksi Laukon kartanon alueella asui torppareita ja käsityöläisiä joilla oli keskeinen tehtävänsä ammattiosaamisalueellaan koskien Laukon ylläpitämistä ja hoitamista. Laukon alue toimi siten kuin yksi kylistä.

Vesilahden naapuriseurakunnat

Kylmäkoski, Lempäälä ( https://www.geni.com/projects/Locality-tree-of-Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4-Finland/44166 ), Nokia, Pirkkala, Punkalaidun, Tottijärvi, Tyrvää, Urjala

Vesilahden talonhaltijaluettelo

Lasse Iso-Iivari (päivitetty alkaen 16.12.2005-)
http://users.utu.fi/isoi/talot/vesilaht.htm

Lähteitä

Suomen Sukututkimusseura - Vesilahti, historiaa
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=613&TYPE=HTML...

Wikipedia - Vesilahti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesilahti#Historia

Vesilahden seurakunta - Historiaa
https://www.vesilahdenseurakunta.fi/historiaa/

Runsaasti historia -ja tietolinkkejä (www.narvasoft.fi)
http://www.narvasoft.fi/kktie/index.html

Vesilahtelaisia kyliä
http://www.narvasoft.fi/kylat.html

Laukon kartano
http://www.narvasoft.fi/laukko/laukonhistoria.htm

Torpparitietoja 1861-1879 © Koonnut Minna Valkama, 2000.
Talot kylittäin ja talojen yhteydessä mahdollisesti olevat torpat torppareineen
http://www.narvasoft.fi/vssts/torpparitietoja.html

------------------------------------------------------------