Gerhard Lindh

Varusmestari Gert Lind on merkitty Kurkelan kylään vuonna 1693 Rantasalmen henkikirjoissa (viitattu 17.1.24) Savon historia -sivuston mukaan (viitattu 17.1.24) Gert Lind on kirjattu tien ylläpidosta laistavien rantasalmelaisten säätyläisten joukkoon vuonna 1696, tittelinään tuolloin katselmuskirjuri. Vuonna 1709 lippumies Lindistä tuli Rantasalmen nimismies. Saman sivuston mukaan Lind on mainittu nimismiehenä vielä 1714 Pohjan sodan yhteydessä. Sen jälkeen hänestä tuli yksi Savon neljästä komissaarista, halliten kaakkoista Savoa Joroista myöten (833 taloa). Hänet mainitaan komissaarina ainakin vuoteen 1716 asti.

Kirjassa Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 9 (vuodelta 1989, s. 23) viitataan oikeudenkäyntiin, johon komissaari Gert Lind päätyi torpparien vaatimuksesta vuonna 1720.

Savon tuomiokirjoissa (viitattu 17.1.24) on Gert Lindin titteliksi mainittu komissaari myös vuoden 1722 alussa.

Gerdt Lindh toimi ainakin Joakim von Cronmanin Savon rykmentin varusmestarina, Karjalan rakuunaeskadroonan everstiluutnantin komppanian katselmuskirjurina, ja Rantasalmen kruununnimismiehenä (1709); komissaariksi häntä tituloitiin 1731.

Lindin sukukirjan mukaan (s. 88) asui Rantasalmella jo 1600-luvulla, merkitty asuvaksi Tornioniemessä 1724.

Herrasväen asuinpaikat -sivuston (viitattu 17.1.24) mukaan sotakomissaari Gerd Lindh mainitaan Kupialan kartanon/rusthollin (Tornioniemen kylä N:o 1) omistajana isonvihan aikana ja heti sen jälkeen. Omistaja on vaihtunut viimeistään 1740-luvulla.

Söderströmin artikkelin mukaan (1960) Gerdt Lindhillä ja Elisabet Åkerlundhilla oli ainakin seuraavat, Rantasalmella syntyneet lapset: Carl (1705-1705), Magdalena (1706-1707), Petrus/Peer/Petter (1709-1765), Claes (n. 1710-).

Lindin sukukirjan mukaan (s. 88) taas Gerdt Lindhillä olisi ollut poika Carl, joka eli täysi-ikäiseksi.

Vuoden 1711 henkikirjassa tila mainitaan ratsastaloksi. Vuoden 1722 henkikirjassa mainitaan nimismiehenä (länsman).