Gideon Karlberg

Alfred Karlberg oli ensimmäisten jääkäreiden mukana koulutuksessa Saksassa. Kurssi naamioitiin salaamissyistä "Pfadfinder-kurssiksi". (Partiolaiskurssiksi). Kurssin johtaja oli Saksan Partioliikkeen johtaja Maximilian Bayer. Kaikki pukeutuivat partiolaisasuihin koulutuksen aikana. Myöhemmin Alfred Karlberg toimi joukkueenjohtajana (Zugführer). Alfred liittyi vapaaehtoisen 23.3.1915. (Lähde Markku Onttonen: Jääkärikirja)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Alfred_Karlberg

---

Yo Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta 1911 ja liittyi Uusmaalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa 1911-1915. Sotakorkeakoulun komentajakurssi hän suositti vuosina 1925–1926 ja suojeluskuntain piiripäälliköitten täydennyskurssin keväällä vuonna 1937. Liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 23.3.1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin Jääkäripataljoona 27:n 1. konekiväärikomppaniaan 10.9.1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Karlberg suoritti Libaussa vuonna 1917 järjestetyn sotakoulun A-kurssin. Saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana yliluutnantiksi ylennettynä 25.2.1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan ensin joukkueenjohtajaksi 1. Jääkärirykmentin 2. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan, josta hänet kumminkin siirrettiin jo 21.11.1918 komppanianpäälliköksi 3. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Tampereella, Kämärän kylässä ja Viipurissa. määrättiin sisällissodan jälkeen 1. kesäkuuta 1918 ase- ja konekivääriupseeriksi Suomen valkoiseen kaartiin, josta hänet nimitettiin 1. huhtikuuta 1919 Lapuan pataljoonan komentajaksi. Hän erosi armeijasta ja liittyi Suojeluskuntajärjestöön 6. joulukuuta 1927 ja hänet sijoitettiin Vaasan suojeluskuntapiirin päälliköksi. Osallistui talvisotaan YH:n (ylimääräiset harjoitukset) aikana Kymenlaakson suojeluskuntapiirin päällikkönä, mistä tehtävästä hänet vapautettiin hänellä todetun sairauden takia. Jatkosodan puhjettua hän kykeni kumminkin taas astumaan palvelukseen ja hänet komennettiin päälliköksi Helsingin suojeluskuntapiirin työvoimatoimistoon, mutta hänen kuntonsa heikkeni jälleen ja hän joutui vuonna 1942 sairaalahoitoon eikä enää palannut sodan aikana takaisin palvelukseen. Hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.