Greve Hans Wachtmeister af Johannishus

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Wachtmeister_af_Johannishus_nr_25

http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000600,01...

http://runeberg.org/svefidei/0125.html

https://en.wikipedia.org/wiki/Hans_Wachtmeister

http://historiesajten.se/visainfo.asp?id=102

amiraalikenraali, Koiviston vapaaherra, kreivi

Hans Wachtmeister kuului siihen Ruotsin suurvalta-ajan aateliin, jolle läänitettiin Suomesta kreivi- ja vapaaherrakuntia. Hän loi uransa Ruotsin laivaston kasvattajana ja organisoijana suureen Pohjan sotaan johtaneiden vuosikymmenien aikana. Ruotsalaisessa genealogiassa hänet tunnetaan Wachtmeistereiden af Johannishus -haaran aloittajana.

Hans Wachtmeisterin sotilasura alkoi hänen liittyessään 1665 vapaaehtoisena Englannin laivastoon kesken aatelispojan kasvatukseen kuulunutta Euroopan-kiertuettaan. Osallistuttuaan sotaan Hollantia vastaan hän palasi kotiin ja toimi kuninkaan kamariherrana. Kun kesällä 1675 syttyi sota Tanskaa vastaan, hän värväytyi 34-vuotiaana majurina amiraliteetin palkkalistoille.

Sodasta tuli Wachtmeisterin uran käännekohta. Seuraavien neljän vuoden aikana hän kunnostautui kerta toisensa jälkeen taistelussa tanskalaisia vastaan sekä maalla että merellä. Hän oli mukana useissa meritaisteluissa, nousi amiraaliksi ja komensi lopulta Ruotsin laivastoa. Tämän lisäksi hän ehti osallistua ratsuväen everstiluutnanttina Lundin taisteluun ja johtaa pieniä ratsuväkiosastoja vihollisen kaupunkeja ja huoltoa vastaan.

Sodan päätyttyä syyskuussa 1679 Wachtmeister sai vastatakseen laivaston uudelleenjärjestämisestä. Hän perusti Karlskronan laivaston uudeksi päätukikohdaksi, kehitti valtakunnan merisotalaitosta ja kymmenen vuoden sisällä kolminkertaisti laivaston koon kolmeenkymmeneen linjalaivaan ja kymmeneen fregattiin. Samalla hän toimi myös Kalmarin, Öölannin ja Blekingen kuvernöörinä ja huolimatta myöhään solmitusta avioliitostaan kreivitär Sofia Lovisa von Aschebergin kanssa perusti seitsenlapsisen perheen.

Wachtmeisterin yhteys Suomeen oli syntynyt hänen isänsä, valtaneuvos Hans Wachtmeisterin saatua Koivistolta 1649 ensin suuren läänityksen ja sitten 1651 loput pitäjästä yhdessä vapaaherran arvon kanssa. Isän kuoltua seuraavana vuonna 11-vuotias Hans-poika seurasi häntä vapaaherrana. Vapaaherrakausi oli Koivistolle menestyksekästä aikaa. Sen väkiluku kaksinkertaistui ja elintaso nousi rannikkopurjehduksen kasvun myötä. Koivistolaiset merenkävijät hallitsivat 1600-luvun loppupuolella jo suurta osaa Suomenlahden rannikkokaupasta ja kävivät aina Tukholmassa asti.

Läänitysmaiden velvollisuus antaa miehiä sotaväkeen, mikä saaristolaisille yleensä tarkoitti palvelusta laivastossa, oli tosin vain puolet normaalista, mutta muita merkittäviä etuja ei vapaaherrakunnasta koivistolaisille koitunut. Vapaaherrana Wachtmeisterilla ei ollut hallinto-oikeutta, vaan se jäi kruununvoudin vastuulle. Vapaaherralla oli kyllä valta tuomita vähäisemmissä oikeusasioissa sekä nimittää alueensa papit, mutta nämäkin oikeudet lienevät jääneet Wachtmeisterin alaisten vastuulle. Hän itse tyytyi valvomaan, että verotulot lähetettiin vuosittain Tukholmaan, velvoite, josta aiheutui usein kahnauksia myöhästelyn ja niskoittelun vuoksi.

Laivasto-ohjelman rahoitusvaikeudet saivat Hans Wachtmeisterin valtiopäivillä 1680 painostamaan alemman aatelin tuella ritarihuonetta hyväksymään muiden säätyjen ajaman suurläänitysten peruutuksen valtiolle. Reduktion seurauksena hän itsekin menetti Koiviston vapaaherrakunnan, joskin hänestä tuli 1687 Johannishusin kreivi. Hänellä oli Ruotsissa paljon muitakin tiluksia.

Wachtmeisterin myöhempi ura luomansa laivaston johdossa ei ollut onnekas. Suuren Pohjan sodan alkaessa hän oli vasta 59-vuotias, mutta komentaessaan Ruotsin laivastoa seuraavan runsaan vuosikymmenen ajan hän ilmeisesti alkoi osoittaa varhaisen seniiliyden merkkejä. Joka tapauksessa hänen varovainen ja päämäärätön toimintansa haittasi selvästi laivaston toimintaa, eikä hän ennen lopullista eroaan 1713 voinut estää Venäjän laivastomahdin kasvamista uhkaamaan Ruotsin ylivaltaa Suomenlahdella ja Itämerellä.

Hans Wachtmeister S 24.12.1641 Tukholma, K 15.2.1714 Tukholma. V valtaneuvos, vapaaherra Hans Wachtmeister ja vapaaherratar Agnes Margareta von Helmstedt. P 1685 - kreivitär Sofia Lovisa von Ascheberg S 1664, K 1720, PV kenraalikuvernööri, kreivi Rutger von Ascheberg ja Maria Eleonora von Busseck. Lapset: Eleonora S 1686, K 1729, P vapaaherra Axel Gabriel Leijonhufvud; Karl Hans S 1689, K 1736, amiraali; Gustaf Rutger S 1690, K 1709, kapteeni; Alarik S 1694, K 1715, kenraaliadjutantti; Sofia Lovisa S 1696, K 1729, P valtaneuvos, kreivi Gustaf Fredrik von Rosen; Mariana S 1699, K 1702; Axel Wilhelm S 1701, K 1763, kamariherra.