H.J. Nortamo

Raumalainen murrekirjailija, professori ja lääkäri HJ. NORTAMO

Oikea nimi Frans Hjalmar Nordling Syntynyt 13.6.1860 Raumalla Kuollut 30.11.1931 Porissa Opiskelu: lääketieteen lisensiaatti, Helsingin yliopisto 1888 Ammatti: lääkäri, kirjailija Perhesuhteet: naimisissa, kolme lasta

Nortamo kirjoitti ylioppilaaksi Turun klassillisesta lukiosta 1880 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingistä 1888. Hän työskenteli 1888–1900 Rauman kaupunginlääkärinä sekä 1900–1902 piirilääkärinä Pudasjärvellä ja vuodesta 1902 Porissa. Nortamo toimi aktiivisesti sekä kunnallispolitiikassa että kulttuurielämässä.

https://m.facebook.com/groups/1402168119841066?src=email_notif

Nortamo toimi kansanedustajana Suomalaisen puolueen eduskuntaryhmässä Tu...run läänin pohjoisesta vaalipiiristä 1910 tullen kesken vaalikauden kuolleen kansanedustaja Frans Rapolan tilalle, mutta hän sai heti tehtävästä vapautuksen sairauden vuoksi. Nortamon tilalle eduskuntaan tuli sitten Reinhold Grönvall. Tätä ennen Nortamo oli ollut valtiopäivämiehenä edustamassa Rauman porvarissäätyä vuoden 1900 valtiopäivillä. Kunnallispolitiikassa Nordling toimi Rauman ja Porin kaupunginvaltuutettuina.

Nortamo toimi Rauman vt. piirilääkärinä 1886–1887, Porin vt. piirilääkärinä 1888, Rauman kaupunginlääkärinä 1889–1900, Pudasjärven piirilääkärinä 1900–1903 ja Porin piirilääkärinä 1903–1930. Hän avusti myös Åbo Underrättelseriä.

Kirjailijaksi Nortamo ryhtyi vasta päästyään keski-ikään. Virikkeitä murrepakinoiden kirjoittamiseen Nortamo sai muun muassa ruotsalaiselta Gustaf Frödingiltä sekä suomalaisilta Kaarlo Hemmolta ja Juho Sjöroosilta. Nortamon ensimmäinen raumalainen murrekertomus "Antonim bäev" ilmestyi 1898 Rauman purjehdusseuran lehdessä. Hän kirjoitti lisää jaarituksia harvakseltaan eri lehtiin, ja 1906 ilmestyi ensimmäinen kokoelma Mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro, joka oli ensimmäinen murteella julkaistu suomalainen kaunokirjallinen teos. Nortamo kuvasi jaarituksissaan 1800-luvun lopun Raumalle sijoittamiaan sattumuksia, ja niiden pääosassa oli kolme nuorta merimiestä: kertojana toimiva "mnää" eli Anundilan Kalkke, Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro.

Nortamo julkaisi kaikkiaan viisi kokoelmaa murretarinoita. Hänen eri tilaisuuksiin kirjoittamistaan, pääasiassa raumankielisistä runoista ja lauluista on koottu kokoelma Laulajapoika I–II (1933). Näistä esimerkiksi merimieslaulu "Meripoikki meit varjelkko daevas" ja humoristinen "Rauman brankkori-marssi" ovat olleet tunnettuja ja suosittuja. Nortamo kirjoitti myös yhden yleiskielisen romaanin Helmikoristeinen kirjanmerkki (1923), Topeliukselta vaikutteita saaneen romanttishistoriallisen kertomuksen merikapteeniksi nousevasta raumalaisesta orpopojasta, mutta teosta pidettiin tyylillisesti vanhentuneena jo ilmestyessään.

Hj. Nortamo oli ensimmäinen merkittävä suomalainen murrekirjailija, jonka esimerkki innosti myöhempiä eri murteita käyttäneitä kirjailijoita. Hänen työtään "rauman giälen" tallentajana jatkoi myöhemmin Tauno Koskela. Nortamon hautamuistomerkki on Rauman hautausmaalla, ja hänelle on pystytetty muistopatsaat sekä Raumalle että Poriin.

Tuotanto

Mnää ja Tasala Vilk ja Hakri Iiro (Länsi-Suomi, 1906)

Uussi raumalaissi jaarituksi (E.W. Ponkala, 1912)

Hiilenpolttajan uni. Kuvaelma (1915)

Raumlaissi jaarituksi, (WSOY, 1920)

Rojohoppe viimene reis (WSOY, 1921)

Helmikoristeinen kirjanmerkki (WSOY, 1923)

Laulajapoika (WSOY, 1923)

Meripurakoij ja maamyyri (WSOY, 1925)

Kootut teokset I - II (WSOY, 1929)

Umme ja pimjä (WSOY, 1930)

Valtamerillä (WSOY, 1930)

Laulajapoika I - II (julkaistiin Nortamon kuoleman jälkeen) (WSOY, 1933)

F. A. Jusélius. Muistokirjoitus (julk. Sigrid Juséliuksen säätiö) kirj. luvun Fritz Arthur Jusélius (1941)

Sillo se paukatt (WSOY, 1994)

Näytelmät

Eulalia-täti (WS, 1929)

Lumottu prinsessa. Satunäytelmä (1930)

Porissa julkaistu Sosiaalidemokraatti-lehti mainitsee Hj. Nordlingin lehden alkutaipaleen tukijana ja esittää syyksi kansavaltaisuuden huumauksen, Sosiaalidemokraatti 10.12.1908:

Sosiaalidemokraatin ensimmäinen numero ilmestyi. Se tapahtui 17 päivänä helmikuuta 1906. Ilomielin tervehti paikkakunnan työtätekevä väestö omaa sanomalehteänsä. Sadoittain merkittiin osuuksia ja tuota pikaa oli "Sosiaalidemokraatilla" toistatuhatta omistajaa, joukossa jokunen porvarillinen, kuten tohtori Hj. Nordling y.m., joita vielä suurlakossa vallannut kansanvaltaisuuden huumaus tenhosi.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/696274?term=N...

Porin poliisilaitos asukasluettelo 1911-1911 (AP_1-4 Bab:63) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3573... / Viitattu 12.05.2022

Kuolinilmoitus 01.12.1931 Satakunnan Kansa no 277 s. 2 (Katso media-aineisto)