Hannu Krankka

Hannu Krankka (Hans Kranck (1557- 30.11.1629) oli Limingasta kotoisin ollut nuijasodan kapinallispäällikkö. Krankan syntymävuotta ei tarkkaan tiedetä. Krankan isä oli kuitenkin lohivouti, nimismies, ja voudin sijainen Eerik Pietarinpoika (k. 1579).

Vanhemmat voudinapulainen Erik Pietarinpoika Krankka ja Sigrid Antintytär.
Krankan koti sijaitsi Limingan Alapään kylässä ja talo oli täyden manttaalin tila eli pitäjän suurimpia. Eerik Pietarinpoika otti osaa lukuisiin rajakahakoihin Venäjää vastaan ja Hannu lähti kulkemaan isänsä viitoittamaa tietä.

Nuijasota
Vuoden 1595 alkanut nuijasota veti mukaan myös liminkalaiset: linnaleirin pelko, ankara verotus ja katolisuus ajoivat sotaan talonpojat, jotka kokivat vapautensa olevan uhattuna ja vastustivat linnaleiriä.
Tammikuun lopulla v. 1597 Limingan, Iin ja Kemin talonpojat valitsivat johtajakseen Hannu Krankan. Krankan johtamia talonpoikia oli enimmillään noin 3 000. Heitä vastassa olivat Suomen käskynhaltijan Klaus Flemingin joukot. Ensimmäinen yhteenotto tapahtui Kokkolan Tarharannan niityllä Flemingin voudin Abraham Melkiorinpojan johtaman osaston kanssa.
Krankka varasti kahakassa Abraham Melkiorinpojan susiturkin. Abraham Melkiorinpoika jäi pian tämän jälkeen kiinni Kruunupyyssä ja toimitettiin Tukholmaan, jossa hänet myöhemmin mestattiin.
Saatuaan tiedon Pohjanmaan kansannoususta Klaus Fleming lähetti 1 500 miehen koulutetut ratsujoukkonsa Pohjanmaalle nujertamaan Hannu Krankan talonpoikaisjoukot. Santavuorella 24. helmikuuta 1597 käydyssä kamppailussa kaatui noin 1 000 talonpoikaa ja 500 joutui vangiksi, joukossa Hannu Krankka.
Krankka vietiin Turun linnaan. Klaus Flemingin kuoltua pian edellisen jälkeen ja Kaarle-herttuan vallatessa Turun syyskuussa 1597 Krankka vapautui.

Sodan jälkeen
Eversti Krankka kirjoitti sotakokemuksistaan ruotsinkielisen kertomuksen, joka on säilynyt arvokkaana dokumenttina sodasta. Hänen kuitenkin epäillään olleen äidinkieleltään suomalainen.
Kaarle-herttua palkitsi Krankan muun muassa verovapaudella, hänestä tehtiin Limingan nimismies ja Pohjanmaan lohivouti vuonna 1600. Hän oli valtiopäivämiehenä vuonna 1600 ja Kustaa II Adolfin kruunajaisvaltiopäivillä vuonna 1617. Kaarle IX kävi tervehtimässä häntä Limingan Krankkalassa 1602, ja Kustaa II Adolf kenties tapasi hänet 1614 Limingassa pistäytyessään.

Hannu Krankka kuoli (kuolinpäivä 30.11.1629) vuonna 1630 velkaisena ja köyhänä. Hänen tarinansa on tullut tutuksi liminkalaista sukua olevan runoilija Kaarlo Kramsun nuijasotaa kuvaavista runoista.
Limingan kirkonkylässä on Niilo Rikulan vuonna 2005 veistämä pronssinen Hannu Krankka -patsas. Hannu Krankan patsas sijaitsee Limingan kirkonkylällä Tupoksentien varrella.
Limingassa sijaitsevat myös Hannu Krankan koulu sekä Hannu Krankka -niminen ravintola.

Kranck, Hans (K 1630) nuijamiesten päällikkö, Iin lohivouti, valtiopäiväedustaja, talollinen
Hans Kranck seurasi isäänsä talollisena, lohivoutina ja pohjoispohjalaisten päällikkönä taisteluissa. Hän johti pohjalaisia nuijamiehiä Santavuoren taistelussa ja teki sittemmin palveluksia kuningas Kaarle IX:lle ja Kustaa II Adolfille. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/428

Lähteet
Keränen, Pekka: Tuulimaa : Limingan kotiseutukirja, S.l.: s.n. 2003 ISBN 9529159277.
Ylikangas, Heikki:Nuijasota. Keuruu: Otava 1977.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hannu_Krankka
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004442889.html
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/hannu-krankka-palasi-liminkaan/3...
http://www.kirjastovirma.fi/muistomerkit/liminka/07

http://www.jkerkkonen.com/suku/kranck.htm

II. Hans Erikinpoika Kranck. Myöh. Hannu Krankka. Syntynyt Liminka. Kuollut noin 1630. 2005 Liminka[3]. Helsingin Haagaa[4]. Asui: Liminka, Krankkala. Hannu Krankka oli nuijasodassa Limingan, Iin ja Kemin talonpoikain johtaja. Hän joutui vangiksi Ilmajoen Santavuorella 24.2.1597 käydyssä kamppailussa ja vietiin Turun linnaan. Hannu Krankka vapautui, kun marski Klaus Fleming kuoli ja Kaarle-herttua valloitti Turun syyskuussa syyskuussa 1597. Tämän jälkeen Hannu Krankka toimi Limingan nimismiehenä ja Pohjanmaan lohivoutina vuodesta 1600. Oli valtiopäivämiehenä vuonna 1600 ja Kustaa II Adolfin kruunajaisvaltiopäivillä 1617. Kuningas Kaarle IX eli edellä mainittu Kaarle-herttua kävi tervehtimässä Hannu Krankkaa Limingan Krankkalassa vuonna 1602. Limingassa on Niilo Rikulan vuonna 2005 veistämä Hannu Krankka -patsas.