Hans Wilhelm Brummer

• Helsinki - syntyneet, 1885-1906 (MKO40-78) > 402: sivu ???; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=939... / Viitattu 4.5.2020
• http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/236657-helatorstaiajoissa-hyr...
• http://www.hs.fi/autot/a1383898601259
• Kunta Vihti. KyläVihtijärvi. Tilan nimi Hiiskula. Tilannevuosi 1931. Omistaja Hans Brummer, Tali o.s. Ruin
• Lisätietoja HIISKULA, 10 km Röykän asemalta ja 21 km Karkkilasta. Sen perusti 1845 vapaaherra W. Klinkowström ostamalla 4 Kourlan kartanoon silloin kuuluvaa rälssitilaa. Tältä suvulta tila siirtyi 1869 Brummerin aatelissuvulle, joka sitä nyt hallitsee. Omistajat v:sta 1910 insinööri Hans Brummer ja puolisonsa Tali (o.s. Ruin). Pinta-ala 3 725,65 ha, josta puutarhaa 1, peltoa 356,7, luonnonniittyä 16,5, viljeltyä laidunta 24, viljelyskelpoista maata 100, metsämaata 3 211,45 ja joutomaata 16 ha. Rakennuksista herättää huomiota n. 90 vuotta vanha päärakennus, joka on koivu-ja lehtikuusipuistossa. Sen eteläpuolella virtaa Myllypuro, ja pohjoisessa näkyy Alimmainen-niminen viehättävä järvi. Navetta v:lta 1912 ja sikala v:lta 1910, harmaasta kivestä; talli sementtitiilistä v:lta 1926. Navetassa ja tallissa painovesi ja navetassa automaattiset juomakupit. Rakennuksia ympäröivät tasaiset vainiot ovat joko savi- tai hiekkapohjaisia multamaita. Niistä salaojitettu 40 ha. Pellot sovitettu 4:ään viljelyskiertoon: A. kesanto, ruis, 3 heinää ja 2 kauraa; B. kesannon ja rukiin jälkeen juurikasveja ja sitten ohraa. Muiden kiertojen viljelysjärjestystä ei ole ilmoitettu. V. 1929 oli kesantona 37,09 ha, rukiin kasvussa 32,94, kauran 82,09, ohran 8,01, perunan 8,02, sokerijuurikkaan 6,56, rehujuurikasvien 11,45 ja heinän 170,54 ]ra. Suotuisia satoja on antanut sokerijuurikas, josta 1926 saatiin 20 716 kg ha:lta. Kotieläimiä: 45 hevosta, 185 lehmää, 15 sikaa, 38 kanaa ja 4 mehiläisyhteiskuntaa. Karja Ay- ja siat SY-rotua. Suurimmat rahatulot hankitaan myymällä Helsinkiin, Nummelan parantolaan ja muuallekin viljaa, maitoa, lihaa ja puutarhantuotteita. Tilan metsän hoitoon kiinnitetään erikoista huomiota. On myyty ammattimiehen ohjeiden ja hänen valvomiensa leimausten mukaan tukki-, paperi-, faneeri- ja polttopuita. Sahapuita jalostetaan omassa raamisahassa ja höyläkoneessa, joihin myös vieraat voivat tuoda puutavaraa muokattavaksi. Kauan aikaa harjoitettu kalanviljelystä. Myllypuroon on istutettu taimenia, jotka ovat menestyneet hyvin. Metsät riistarikkaat. Niissä asustaa mm. parikymmentä hirveä. Päätilalla on oma sähkölaitos, mutta kandelle ulkotilalle ostetaan valo ja voimasähkö Vihdin Sähkö Oy:ltä. Kartanossa on 1786 perustettu myllylaitos, jossa jauhetaan myös muiden viljaa, raami- ja sirkkelisaha, katkaisusirkkeli, pärehöylä ja pehkunrepijä. Omistaja Vihtijärven osuuskassan jäsen.

	  Lähde	 Suomen maatilat, I osa