Follow
Projekti perustettu 15.09.2017
Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.
- Vihti Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Vihti
- Vihti Hiskissä - http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=622&TYPE=HTML...
- Vihdin kunnan verkkosivu - http://www.vihti.fi/
- Vihdin historiaa - http://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/vihdin-historiaa/
- Vihdin seurakunnan digiarkisto - http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=248039.KA
- Vihdin kylät (Hiskin mukaan)
Haapkylä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Hulttila, Hynnälä, Irjala , Jättölä (Jättöilä), Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla , Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala , Merramäki, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Ojakkala, Olkkala , Ollila, Oravala, Pääkslahti , Pakasela, Palajärvi, Pappila, Pietilä, Ruskela, Salmi, Selki, Siipoi(Siippoo), Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Tervalampi, Torhola, Tuohilampi, Vähäkylä (Vääkylä), Vanhala, Vanjärvi , Vanjoki, Veikkola, Vihtijärvi (Vihtjärvi)
Vihdin historiaa
Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi, joka on yhteydessä mereen Lohjanjärven ja Karjaanjoen eli Mustionjoen kautta. Se on ollut aikoinaan merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Varhaisin tunnettu ihmisen toiminta Vihdissä sijoittuu kivikaudelle ja erityisesti Hiidenveden sekä Vanjärven ympäristöön. Seutu on kuitenkin ollut verrattain harvaan asuttua ja mahdollisesti ajoittain autiota.
Vanhimmat kirjalliset merkinnät Vihdistä ovat vuodelta 1433, mutta seurakunnan perustamisen ajankohtana pidetään vuotta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Näihin aikoihin rakennettiin myös seurakunnan kirkko, Pyhän Birgitan kirkko, ja perustettiin pitäjän ensimmäiset säteritilat. 1700-luvulle tultaessa vanha kirkko oli rapistunut ja käynyt liian pieneksi. Sitä korvaamaan rakennettiin nykyinen Vihdin kirkko 1772.
Nykyisen Karkkilan alue (entinen Pyhäjärvi Ul.) oli osa Vihdin seurakuntaa vuoteen 1861, minkä jälkeen 1867 perustetulla Vihdin kunnalla oli nykyiset rajansa. 1800-luvun kansallisaatteen yhteydessä perustettiin Vihdin ensimmäinen kirjasto 1851 ja ensimmäinen kansakoulu 1873.
Sahatoiminta ja pienteollisuus lisääntyivät Vihdissä 1800-luvulta lähtien. Vuonna 1845 nykyisen Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa. Kahden tärkeän teollisuuskylän välille rakennettiin 1912 Ojakkalan-Olkkalan rautatie. Näiden kylien yritykset valmistivat tai louhivat 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa esimerkiksi sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä. Sotien jälkeen Vihdin alueelle asutettiin paljon evakoita.
Projekti perustettu 15.09.2017
Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.
- Vihti Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Vihti
- Vihti Hiskissä - http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=622&TYPE=HTML...
- Vihdin kunnan verkkosivu - http://www.vihti.fi/
- Vihdin historiaa - http://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/vihdin-historiaa/
- Vihdin seurakunnan digiarkisto - http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=248039.KA
- Vihdin kylät (Hiskin mukaan)
Haapkylä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Hulttila, Hynnälä, Irjala , Jättölä (Jättöilä), Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla , Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala , Merramäki, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Ojakkala, Olkkala , Ollila, Oravala, Pääkslahti , Pakasela, Palajärvi, Pappila, Pietilä, Ruskela, Salmi, Selki, Siipoi(Siippoo), Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Tervalampi, Torhola, Tuohilampi, Vähäkylä (Vääkylä), Vanhala, Vanjärvi , Vanjoki, Veikkola, Vihtijärvi (Vihtjärvi)
Vihdin historiaa
Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi, joka on yhteydessä mereen Lohjanjärven ja Karjaanjoen eli Mustionjoen kautta. Se on ollut aikoinaan merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Varhaisin tunnettu ihmisen toiminta Vihdissä sijoittuu kivikaudelle ja erityisesti Hiidenveden sekä Vanjärven ympäristöön. Seutu on kuitenkin ollut verrattain harvaan asuttua ja mahdollisesti ajoittain autiota.
Vanhimmat kirjalliset merkinnät Vihdistä ovat vuodelta 1433, mutta seurakunnan perustamisen ajankohtana pidetään vuotta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Näihin aikoihin rakennettiin myös seurakunnan kirkko, Pyhän Birgitan kirkko, ja perustettiin pitäjän ensimmäiset säteritilat. 1700-luvulle tultaessa vanha kirkko oli rapistunut ja käynyt liian pieneksi. Sitä korvaamaan rakennettiin nykyinen Vihdin kirkko 1772.
Nykyisen Karkkilan alue (entinen Pyhäjärvi Ul.) oli osa Vihdin seurakuntaa vuoteen 1861, minkä jälkeen 1867 perustetulla Vihdin kunnalla oli nykyiset rajansa. 1800-luvun kansallisaatteen yhteydessä perustettiin Vihdin ensimmäinen kirjasto 1851 ja ensimmäinen kansakoulu 1873.
Sahatoiminta ja pienteollisuus lisääntyivät Vihdissä 1800-luvulta lähtien. Vuonna 1845 nykyisen Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa. Kahden tärkeän teollisuuskylän välille rakennettiin 1912 Ojakkalan-Olkkalan rautatie. Näiden kylien yritykset valmistivat tai louhivat 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa esimerkiksi sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä. Sotien jälkeen Vihdin alueelle asutettiin paljon evakoita.
Projekti perustettu 15.09.2017
Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.
- Vihti Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Vihti
- Vihti Hiskissä - http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=622&TYPE=HTML...
- Vihdin kunnan verkkosivu - http://www.vihti.fi/
- Vihdin historiaa - http://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/vihdin-historiaa/
- Vihdin seurakunnan digiarkisto - http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=248039.KA
- Vihdin kylät (Hiskin mukaan)
Haapkylä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Hulttila, Hynnälä, Irjala , Jättölä (Jättöilä), Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla , Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala , Merramäki, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Ojakkala, Olkkala , Ollila, Oravala, Pääkslahti , Pakasela, Palajärvi, Pappila, Pietilä, Ruskela, Salmi, Selki, Siipoi(Siippoo), Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Tervalampi, Torhola, Tuohilampi, Vähäkylä (Vääkylä), Vanhala, Vanjärvi , Vanjoki, Veikkola, Vihtijärvi (Vihtjärvi)
Vihdin historiaa
Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi, joka on yhteydessä mereen Lohjanjärven ja Karjaanjoen eli Mustionjoen kautta. Se on ollut aikoinaan merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Varhaisin tunnettu ihmisen toiminta Vihdissä sijoittuu kivikaudelle ja erityisesti Hiidenveden sekä Vanjärven ympäristöön. Seutu on kuitenkin ollut verrattain harvaan asuttua ja mahdollisesti ajoittain autiota.
Vanhimmat kirjalliset merkinnät Vihdistä ovat vuodelta 1433, mutta seurakunnan perustamisen ajankohtana pidetään vuotta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Näihin aikoihin rakennettiin myös seurakunnan kirkko, Pyhän Birgitan kirkko, ja perustettiin pitäjän ensimmäiset säteritilat. 1700-luvulle tultaessa vanha kirkko oli rapistunut ja käynyt liian pieneksi. Sitä korvaamaan rakennettiin nykyinen Vihdin kirkko 1772.
Nykyisen Karkkilan alue (entinen Pyhäjärvi Ul.) oli osa Vihdin seurakuntaa vuoteen 1861, minkä jälkeen 1867 perustetulla Vihdin kunnalla oli nykyiset rajansa. 1800-luvun kansallisaatteen yhteydessä perustettiin Vihdin ensimmäinen kirjasto 1851 ja ensimmäinen kansakoulu 1873.
Sahatoiminta ja pienteollisuus lisääntyivät Vihdissä 1800-luvulta lähtien. Vuonna 1845 nykyisen Vihdin alueella oli viisi erioikeuksia nauttivaa sahaa. Kahden tärkeän teollisuuskylän välille rakennettiin 1912 Ojakkalan-Olkkalan rautatie. Näiden kylien yritykset valmistivat tai louhivat 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa esimerkiksi sahatavaraa, lasia, tiiliä, vaneria ja kalkkikiveä. Sotien jälkeen Vihdin alueelle asutettiin paljon evakoita.