Harald Herlin

(Ia.) Syntymä - Helsinki syntyneet 1856-1884 (MKO1-40); Kuva 1226, SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8747... / Viitattu 27.01.2024

(Ib.) vanhemmat - Helsinki rippikirja 1870-1881 (MKO136-169) Kuva 525, Sivu 526 Gustaf Herlin; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5832... / Viitattu 27.01.2024
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/1853-1899/henkilo.php?id=23961

(II.) Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: https://ylioppilasmatrikkeli.fi/1853-1899/henkilo.php?id=23961

19.5.1893 HERLIN Bror Harald 23961 (Länsis.). * Helsinki 30.8.1874, vanht kauppias Gustaf Albert Herlin ja Hanna Wecksell. Yo Lyc. för gossar och flickor i Hfors. Fm-yo →1894. Ins.t. (polyt. op.) 1898. Toimi insinöörinä Helsingissä 1898-, Vesijohtoliike Oy:n johtaja 1904-20. Helsingin laivatelakka oy:n johtaja 1912-28. Suomen sähkö oy Gottfrid Strömbergin joht. 1924-29. Kone oy:n johtok. pj. 1924-41. Omisti Thorsvikin kartanon Kirkkonummella. † siellä 25.7.1941. – Pso 1900 yo, kansak.op. Minna Westerlund {23943}.

(III.) Suomen maatilat, I osa

Kunta Kirkkonummi Kylä Thorsvik Tilan nimi Thorsvik Tilannevuosi 1931 Omistaja Harald Herlin , Minna o.s. Westerlund Lisätietoja THORSVIK, 6,5 km Masalan asemalta ja 42 krn Helsingistä. Tilalla oma laivalaituri. Omistajat v:sta 1912 ins. Harald Herlin ja puolisonsa Minna (o.s. Westerlund). Kartanon muodosti v. 1842 Vitkarsin ja Quarsbergin tiloista parooni Karl von Rosenkampf. Myöhemmin ollut useilla omistajilla, niiden joukossa v v. 1900 — 12 F. Terikoff. Pinta-ala 350 ha, josta puutarhaa 1, peltoa 77, viljeltyä laidunta 7, metsämaata 230 ja joutomaata 35 ha. Epätasaisista savi- ja hiekkapelloista 60 ha riuku-, risu- ja ruukkuputkisalaojissa. Talouskeskus viljelysten keskellä, Espoon lahden rannalla. Päärakennus (10 huon.) tiilistä, varustettu keskuslämmöllä, v:lta 1889. Navetta tiilistä v:lta 1928, siinä on automaattiset juottokupit. Talli, sikala ja kanala tiilistä v:lta 1919. Muita rakennuksia työnjohtajan asunto, 6 työväen asuntoa sekä vanhempi (1700-luvulta) puinen ja uudempi kivinen vilja-aitta. Päärakennukseen ja karjasuojiin tulee vesi säiliöstä, johon se nostetaan sähkömoottorilla. Puutarha ja puisto ovat osittain parooni v. Rosenkampfin ajoilta. Pellot jaetut 2:een viljelyskiertoon: A. kesanto, syysvilja, juurikasvit, vihantarehu, 4 heinää, 2 kevätviljaa; B. vapaa vuorotus. V. 1929 viljeltiin 5 ha ruista, 0,5 vehnää, 23,5 kauraa, josta suurin osa hernekauraa, 1 ohraa, 4 vihantarehua, 6 perunaa, 2 rehujuurikasveja ja 30 ha heinää; kesantona oli 5 ha. Kotieläimiä: 10 hevosta, 50 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa ja 40 kanaa. Karja Ay-rotua, josta 60 % A-kantakirjassa. Myydään maitoa, siemenviljaa, lihaa ja perunoita Helsinkiin. Metsä järkiperäisesti, hoidettua havumetsää. Nykyisen omistajan aikana ei ole sen tuotteita myyty. Osa nuorta, sodan aikana kaadetun tukkimetsän sijaan kasvanutta. Sähkövalo ja -voima Imatran verkostosta. Traktori auroineen, äkeineen ja kulttivaattoreineen. Omistaja ayrshireyhdistyksen ja pohjoismaiden maanviljelystukijain yhdistyksen jäsen.

(IV.) http://runeberg.org/aikalais/1934/0200.html