Heikki Eliel Nurmio

(I.) Media-aineisto - hautakivi: Raisio, 10.9.2022
_____________________________________

Jääkärieversti, sotahistorioitsija.

Jääkärimarssin sanoittaja.

Nuorisokirjailija salanimillä Aarne Mustasalo ja Aarne Pohjanmies.

Elämäkerta

Heikki Eliel Nurmio syntyi Pihlajavedellä vuonna 29.10.1887. Hänen vanhempansa olivat Pihlajaveden vt. kappalainen Henrik Nurmio ja Anna Groundström. Perhe muutti Pihlajavedeltä jo pojan syntymän jälkeisenä vuonna 1888 ensin Soiniin, ja sieltä kymmenen vuoden 1898 kuluttua Raisioon. [1, 2]

Nurmio kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta reaalilyseosta vuonna 1906. Nurmio suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1911 ja kasvatusopin tutkinnon vuonna 1912. Hän auskultoi Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa vuosina 1911–1912, suoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1915 ja suunnitteli tieteellistä uraa. Ennen sotilasuraansa Nurmio toimi maantiedon, historian ja suomen kielen opettajana mm. Turussa, Parikkalassa ja Raumalla. [1, 2]

Heikki Nurmio kertoo omakohtaisessa Jääkärin päiväkirjassaan, miten Raumalle sijoitetun venäläisen varuskunnan iltasoittona päivittäin soitetun keisarihymnin sävelet muistuttivat häntä, paikallisen oppikoulun opettajaa, Suomea miehittäneen armeijan vallasta. Ahdistuneeseen ilmapiiriin tuskastunut ja jääkäriliikkeestä jo aikaisemmin kuullut opettaja Nurmio päätti syyslukukauden 1915 päätyttyä lähteä sotilaskoulutukseen Saksaan. Tämän päätöksen johdosta suomen kielen opettajasta tuli sotilas ja yksi jääkäripataljoonan tunnetuimmista humanisteista. Toisin kuin jääkärikirjallisuudessa yleisesti esitetään Nurmio ei seurannut oppilaitaan Saksaan, vaan muutamat hänen oppilaistaan lähtivät jääkärijoukkoon opettajansa jälkeen. Nurmio liittyi Saksassa perustettuun jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan vuonna 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Suomen sisällissodan taisteluihin Nurmio otti osaa Lempäälässä ja Viipurissa. [2, 3]

Heikki Nurmion kirjalliset kyvyt tulivat esille jo Saksassa. Yhtenä harvoista humanistisen loppututkinnon suorittaneista jääkäreistä Nurmio piti jääkäripataljoonassa esitelmiä ja toimitti lehteä. Hän osallistui Suomalaisen sotilaskäsikirjan ja Suomen jääkärien Elämäkerraston toimittamiseen, kirjoitti sanat jääkärimarssiin sekä osallistui useiden sotahistoriasta kertovien julkaisujen kirjoittamiseen. Nurmion 1918 julkaisemaa Jääkärin päiväkirjaa pidetään yhtenä parhaista jääkärielämän kuvauksista. Jääkärien marssin ihanteellisuudesta huolimatta Nurmio ei päiväkirjassaan luo korostetun ihanteellista kuvaa jääkäripataljoonasta. Hän tuo avoimesti esille suomalaisten esimiesten ja rivijääkärien väliset ongelmalliset suhteet samoin kuin suomen- ja ruotsinkielisten välisen kielipoliittisen jännityksen. [2, 3]

Ennen muuta Heikki Nurmio muistetaan kuitenkin iskevän ja ylvään Suomen jääkärien marssin (sittemmin tunnettu Jääkärimarssina) kirjoittajana. Tässä Liepajassa (Libau) kesällä 1917 kirjoituskilpailun tuloksena syntyneessä ja Jean Sibeliuksen saman vuoden syksyllä "suuren innostuksen vallassa" säveltämässä marssissa tiivistyy jääkärikoulutukseen Saksaan lähteneiden, siteet menneisyyteen katkaisseiden suomalaismiesten aatteellinen tehtävä: "Syvä iskumme on, viha voittamaton, meill' armoa ei, kotimaata." Kansallisromanttinen marssi on täysipainoinen historiallinen dokumentti, kuten jääkäriliikettä tutkinut Matti Lauerma on luonnehtinut sitä. [3]

Heikki Nurmion kirjalliset taipumukset näkyvät myös hänen vuodesta 1923 alkaen kirjoittamissaan romaaneissa. Nurmio julkaisi salanimellä Aarne Mustasalo neljä nuorisoromaania Jokikylän poikien seikkailuista. Teokset ovat isänmaallisia Varsinais-Suomen ja sen asukkaiden ylistyslauluja. Aarne Pohjanmiehen nimellä hän julkaisi 1930-luvun Helsinkiin sijoittuvan romaanin. [2, 3]

1920-luvulla Nurmio toimi mm. Kadettikoulun sotahistorian opettajana ja Sotakorkeakoulun sotilaspedagogiikan opettajana. Hän johti 1920-luvun puolivälissä, ensimmäisenä jääkärinä, kaksi vuotta Kadettikoulua, minkä jälkeen hän toimi lähes 20 vuotta yleisesikunnan sotahistoriallisen toimiston päällikkönä, myös talvi- ja jatkosodan aikana. Hän loi tänä aikana perustan suomalaiselle sotahistorian tutkimukselle. Hän oli jo 1920-luvun alussa osallistunut Suomen vapaussota -teoksen toimitustyöhön ja johti 1930-luvulla Suomen jääkärien elämäkerraston toimittamista. Everstiksi 1938 ylennetty Nurmio oli vielä mukana, kun jatkosodan historiaa alettiin kirjoittaa toisen maailmansodan jälkeen. [2, 3]

Myös Heikki Nurmion veli, valtionarkistonhoitaja Yrjö Nurmio oli historioitsija.

Heikki Nurmio vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Helvi Lydia Lausteen kanssa.

Nurmio kuoli vuonna 1947. Hänet on haudattu Raision kirkkomaalle.

Heikki Nurmion patsas pystytettiin Turun Vartiovuorenmäelle vuonna 1962. Veistoksen on tehnyt Kalervo Kallio. [2]

Heikki Nurmion muistolaatta paljastettiin Pihlajaveden pappilan seinälle vuonna 1987 [2]. Nurmion syntymäkoti on vuonna 1830 valmistunut Pihlajaveden ensimmäinen pappila, joka siirrettiin silloiselta paikaltaan Kirkonkylän kouluksi uuden pappilarakennuksen valmistuttua vuonna 1891 ja joka toimii nykyään kotiseutumuseona.

Jääkärimarssi

Kuuntele Jääkärimarssi YouTubessa

Jääkärimarssi on tehty ensimmäiselle itsenäistä Suomea varten kootulle sotilasosastolle eli Saksassa koulutetulle jääkäripataljoonalle. Siksi se on Suomen puolustusvoimien monien yksikköjen kunniamarssina ja sitä soitetaan itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton aloittavana musiikkikappaleena, jonka aikana sotaveteraanit tervehtivät ensimmäisinä vieraina tasavallan presidenttiä.

Taistellessaan Saksan armeijaan kuuluneessa, suomalaisista koostuneessa Preussin kuninkaallisessa jääkäripataljoonassa nro 27 ensimmäisessä maailmansodassa jääkärit järjestivät mielialansa kohottamiseksi keskuudessaan kilpailun parhaasta marssilaulun tekstistä Liepajassa, Saksan Venäjältä miehittämässä Kuurinmaan kuvernementissa (nykyään osa Latviaa) lokakuussa 1917. Kilpailun voitti Heikki Nurmio, jonka sanat paperilla salakuljetettiin Suomeen Henrik Zilliacukselle ja edelleen Jean Sibeliukselle. Hän laati sävellyksen kolmessa päivässä Ainolassa, omien sanojensa mukaan korkean isänmaallisen tunteen valtaamana.

Marssi esitettiin ensimmäisen kerran Liepajassa 28.11.1917 pataljoonan miehistölle tarkoitetussa illanvietossa. Se julkaistiin joulukuun alussa kirjoitettuna mieskuorolle ja pianolle ilman mainintaa säveltäjästä ja sanoittajasta. Marssi esitettiin Suomessa nähtävästi ensimmäisen kerran suuremmalle kuulijakunnalle itsenäisyysmiesten Uuden Päivän Klubin juhlassa helsinkiläisen ravintola Oopperakellarin yläsalissa Ylä-Opriksessa 8.12. Sen esitti Laulu-Miesten kvartetti. Marssin varsinainen kantaesitys oli Helsingissä esittäjänään Olof Wallinin johtama Akademiska Sångföreningen 19.1.1918. Samana päivänä puhkesivat Viipurissa ensimmäiset taistelut suomalaisten punakaartilaisten ja suojeluskuntalaisten välillä.

Jääkärimarssin sanat kuuluvat seuraavasti:

Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meil' armoa ei kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.
Ei ennen uhmamme uupua voi,
kuin vapaa on Suomen kansa.

Kun painuvi päät muun kansan, maan,
me jääkärit uskoimme yhä.
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa,
vaan yks' aatos ylpeä, pyhä:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.

Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
yks' suuri on Suomen valta.
Sen aatetta ei väkivoimat saa
pois Pohjolan taivaan alta.
Sen leijonalippua jääkärien
käsivarret jäntevät kantaa,
yli pauhun kenttien hurmeisten
päin nousevan Suomen rantaa. [4]

Heikki Nurmion kunnianosoitukset

• 1. luokan Vapaudenristi miekoin
• 2. luokan Vapaudenristi miekoin
• 4. luokan Vapaudenristi miekoin
• Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki
• Vapaussodan muistomitali
• Talvisodan muistomitali
• Jatkosodan muistomitali
• Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki
• Saksan I maailmansodan muistoristi
• Kadettikunnan kunniajäsen, 1938 [3]

  ---

Heikki Nurmion tuotantoa

• Jääkärin päiväkirja, 1918
• Viipurin valloitus, 1919, yhdessä L. Grandellin kanssa
• Sotataidon kehitys vanhalla ajalla, 1921
• Jääkärit maailmansodassa, 1933, kuvaus jääkäriliikkeestä
• Suomen sota 1941–1945 2., 1952, Karjalan armeijaa käsittelevä osa.
• Nimellä Aarne Mustasalo:
  • Jokikylän pojat, 1923
  • Jokikylän pojat Turun koulussa, 1926
  • Jokikylän abiturientit, 1929
  • Kun itämyrsky vinkui, 1930
• Nimellä Aarne Pohjanmies:
  • Ystäväni Kleopatrankadun 13:ssa, 1931, romaani nykyhetken Helsingistä [3]

    ---

Heikki Nurmion patsas Turun Vartiovuoren puistossa. Ote Jääkärimarssin sanoista on luettavissa patsaan jalustasta.[5]

Heikki Nurmion syntymästä kertova muistolaatta Pihlajaveden pappilan seinällä.[6]

Lähteet

[1] Kirkonkirjat

Kastemerkintä

• Pihlajavesi - syntyneet, 1858-1894 (AP I C:2) > 118: sivu 233: 1887 syys-marras; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...

Rippikirjat ja muuttaneiden kirjat

• Pihlajavesi - rippikirja, 1879-1888 (AP I Aa:6) > 266: sivu 264: Sompin ruotia, Koipimäki Kappalaisen puuställi No 20 Bergroth, Snellman, Nurmio, Brusila; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi - muuttaneet, 1884-1899 (UK508 I Ba:1) > 7: sivu 150: 1887; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=371...
• Soini - muuttaneet, 1886-1909 (AP) > 3: SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=138...
• Soini - rippikirja, 1881-1890 (AP IAa:11) > 306: sivu 330; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=138...
• Soini - rippikirja, 1892-1901 (AP) > 247: sivu 264: Kuninkaanjoki 2, Wakkuri, Pappila; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=138...
• Soini - muuttaneet, 1886-1909 (AP) > 18: SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=138...
• Raisio - rippikirja, 1892-1901 (MKO67-80 I Aa:18) > 338: sivu 404: Pappilan yksinäistila, Pappila, Kirkkoherra Nurmio, Groundström, Piikoja, Renkejä, Lindqvist, Salminen, Lundén, Grönroos, Soidinmäki; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=187...
• Ylioppilas 1906; Raisio - rippikirja, 1902-1911 (MKO81-96) > 377: sivu 414: Pappilan yksinäistila, Kirkkoherra ja rovasti, Kappalaisen tytär, Nurmio, Groundstrom; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=189...

[2] Keuruun Veräjä: Nurmio, Heikki
[3] Biografiasampo: Heikki Nurmio
[4] Wikipedia: Jääkärimarssi
[5] Wikipedia: Heikki Nurmio (patsas), https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Nurmio_(patsas)
[6] Keuruun kaupunki, Pihlajaveden ala-aste: Jääkärieversti Heikki Nurmion muistolaatta Pihlajavedellä

Wikipedia (fi): Heikki Nurmio
Wikipedia (sv): Heikki Nurmio

Kirjallisuutta

• Matti Lauerma: Preussin kuninkaallinen jääkäripataljoona nro 27: Vaiheet ja vaikutus. Helsinki: WSOY, 1966.
• Heikki Nurmio: Jääkärimarssin syntyhistoria. Suomen sotilas – Suomen mies, 1978, 60. vsk, nro 2.
• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975.
• Mikko Uola: Jääkärimarssi 75-vuotias. Vapaussoturi, 1992, nro 3, s. 28–29.

  ---

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 49. viikkoprofiili (2.-8.12.2019).