Heikki Matinpoika Honkanen

Henrik Virkkunen syntyi 1821 silloisen Paltamon pitäjään kuuluvan Säräisniemen KukkolankylässäNiemelän talossa n:o 9 jota kutsuttiin myös Kalettoman nimellä. Kalettoman tila sijaitsee Kalettomanjärven rannalla luonnonkauniilla paikalla Oulujärven länsipuolella.

Heikki vihittiin 22.7.1843 22-vuotiaana Eva Cristiina "Stiina" Kärsämän kanssa morsiamen kotona ilman morsiuspukua, Muhoksen Kylmälän kylässä. Pari muutti Heikin kotitaloon Säräisniemelle "Niemelän taloon". Talossa asui silloin Heikin ja hänen vanhempiensa lisäksi aikuiset veljet Johan, Jacob ja Gabriel sekä yksi piika ja kolme lasta- ilmeisesti nuorimmat veljet Samuli, Anders ja Iisak.

Heikin ja Evastiinan vanhin lapsi Anna syntyi kesäkuun 21 päivänä samana vuonna. Evastiina halusi palata kotiinsa lapsen syntymän jälkeen, sillä miniän osa ei tuona aikana ollut helppo. Äidin ja tyttären asuessa Kärsämän talossa, Heikki oli töissä Tyrnävällä. Hänen kerrotaan kuokkineen mm. ruispalkalla Ylitalon peltoja Hirsikorvessa, jossa hän asuikin pienessä torpassa. Talvella hän teki metsätöitä. Työmahdollisuudet ilmeisesti houkuttelivat muuttamaankin pitäjään, jota jo silloin pidettiin varakkaana. Tyrnävälle perhe muutti 29.12.1846

Vanha sukutarina kertoo, että Heikki tuli Tyrnävälle köyhänä miehenä kantaen selässään kontissa kahta lasta. Tyrnävän isännät empivät ottaa vastaan tällaista miestä, jolloin Heikin kerrotaan vastanneen " mikäli pitäjässä ojankaivuuta riittää, niin kyllä hän joukkonsa elättää". Perhe pääsi asettumaan Heikkilän taloon, jonka isäntä (Henrik Jaakobinpoika) suhtautui Heikkiin myötämielisesti ja auttoi häntä monintavoin.

Tyrnävän rippikirja 1846-1853 Honkanen https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5963426031&aineistoI...
Seuraava merkintä Heikistä ja Evastiinasta on Honkasen talon rippikirjassa, jonka mukaan Heikki kävi ehtoollisella 11.5.1848. Honkasen talo sijaitsi Ängeslevän kylässä jonka isäntä oli (Josef Honkanen Paulus) ja emäntä (Ingrid). Avioliitto oli lapseton. Vuonna 1836 rekisteröidyn isojaon mukaan tämän talon kokonaisala oli 248,50 ha josta viljeltyä maata 45,02 ha varsinaista metsämaata 152,70 ha ja joutomaata 50,78 ha. Heikin tullessa taloon siellä oli töissä kaksi renkiä ja yksi piika ja Heikki toimi näiden päällysmiehenä.

Honkasen emäntä Ingrid kuoli22.6.1849 ja isäntä Josef oli tällöin lähes 73-vuotias. Josef koki itsensä väsyneeksi ja kykenemättömäksi hoitamaan taloa ja tiluksia. Niimpä hän myy tilan Heikki Virkkuselle 14.9.1849 ( ote kauppakirjasta). Tilan silloinen arvo oli 1350 ruplaa hopeassa.

Heikki oli kova työmies ja viljeli voimallisesti maitaan. Perhe elämä ei silti ollut täysin onnellista. Lapsikuolleisuus oli suuri sinäaikana, koska ravinto oli yksipuolista ja vitaaminitonta. Heikille ja Stiinalle syntyi 20 vuoden aikana kaikkiaan 10 lasta, nejä tyttöä ja kuusi poikaa joista yksi tyttö ja neljä poikaa elivät aikuisiksi ja avioituivat. Poika Johan "Juho" (tuleva Kestin isäntä) syntyi 18.6.1858.

Vuonna 1865 Heikki osti viereisen "Gestin" tilan joka myöhemmin muuttui Kestiksi. Tila oli 238,85 ha josta viljeltyä maata 50,94 ha metsämaata 149,84 ha ja joutomaata 38,07 ha. Talo oli hyvin vanha asuinpaikka joka oli toiminut kestikievarina. (Vanhoista rakennuksista on säilynyt tähänpäivään asti päärakennus jossa on jykevä savupirtti). Tilan hinta oli 7200mk.

Heikki omisti nyt kaksi vierekkäistä tilaa joiden yhteispinta-ala oli 487,35 ha. Viljeltyä maata oli 100ha, josta 10 ha kuokkamaata ruista varten. Näihin aikoihin hän oli jo kyläläisten arvostama tietorikas mies, jonka puoleen käännyttiin apua tarvittaessa ja hän antoi sitä mielellään. Kooltaan Heikki oli lyhyehkö, mutta luonteeltaan kipakka ja äreähkö- myöskin omastaan kiinnipitävä.

Heikki ja Evastiina tekivät testamentin jossa kumpikin vanhimmista pojista saivat vierekkäiset tilat. Juholle Gesti ja Antille Honkala

Tyrnävä rippikirja 1877-1880 (MKO18-23 I Aa:15) Sivu 51 No 38 Honkanen, (H. Mattsson, E.K.Pehsdr, A.M. Henrsdr Pisilä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2586... / Viitattu 10.07.2023