Henric Mattsson Florinus

Pappila Paimio

http://users.utu.fi/isoi/talot/paimio.htm

Väänänen, Kyösti: Henricus Matthiae Florinus. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 9. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011– (viitattu 23.10.2022). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe201101191118; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-000662

Florinus, Henricus Matthiae (1633–1705) Henricus Matthaei, Henrik Mattsson, Henricus Florinus senior S Paimio 1633. V Paimion kirkkoherra Mattheus (Matthias) Erici Florinus ja Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas (Australis) Turussa syyslukukausi 1650; stipendiaatti syyslukukausi 1654 – syyslukukausi 1655, kevätlukukausi 1657 – kevätlukukausi 1660; respondentti pro exercitio (10).5.1654; pro gradu (Henricus M. Florinus Austro-Finno) 14.5.1656; filosofian maisteri 5.6.1656. Florinus osallistui 4.12.1655 runousopin professorin, myöhemmän Mynämäen kirkkoherran Ericus Johannis Justanderin häissä syntyneeseen tappeluun, jossa ylioppilas Carolus Erici Portulinus joutui tovereittensa pahoinpitelemäksi niin pahoin, että hän kuoli vammoihinsa neljä kuukautta myöhemmin (asiaa käsiteltiin laajasti konsistorin pöytäkirjassa 2.5.1656 – 4.5.1657). Paimion apulaispappi (ehkä kappalaisen apulainen) ainakin jo loppuvuodesta 1656. Florinus oli ehdolla Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtorin virkaan keväällä 1658 ja haki isänsä siirryttyä Paimion kirkkoherraksi seurakunnan kappalaisen virkaa, muttei saanut kumpaakaan. Kemiön apulaispappi ja kirkkoherran kuolinpesän armovuoden saarnaaja huhtikuussa 1660; uudelleen Paimion apulaispappi syksyllä 1660. Florinus haki myös lehtorin virkaa Viipurista ja Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherran virkaa, johon hänet asetettiin ehdolle tammikuussa 1661. Hämeenlinnan kirkkoherra ja samalla pedagogion rehtori ja Hämeen linnan linnansaarnaaja 1663, lienee astunut virkaan 1664; Paimion kirkkoherra isänsä jälkeen 1671; sai rovastin arvon todennäköisesti 1670-luvun loppupuolella; Perniön (Kemiön) rovastikunnan lääninrovastina suoritti seitsemässä rovastikuntansa seurakunnassa yhteensä 25 rovastintarkastusta 1680, 1686, 1689–1691, 1694, 1696, 1698, 1700 ja 1702 (Lempiäinen 1967). Kun Paimiosta oli tullut Turun akatemian prebenda, Florinus nimitettiin Kemiön kirkkoherraksi 20.6.1689 ja hän astui virkaan vappuna 1690. Hänellä oli monia riitaisuuksia seurakuntalaisten kanssa. Hän luovutti Kemiön kirkkoherranviran pojalleen Henricus Henrici Florinukselle 1698 ja muutti takaisin Paimioon prebendaseurakunnan kirkkoherranviran hoitajaksi. Seurakunta oli tarkoitus antaa prebendaksi hänen tuolloin ulkomaisissa yliopistoissa opiskelevalle, professorin virkaan valmistautuvalle pojalleen Samuelille, joka kuitenkin myöhemmin siirtyi lakimiehen uralle ja aateloitiin nimellä Blomfelt 1719. Florinuksesta tuli Paimion vakinainen kirkkoherra uudelleen 1701. Synodaaliväitöksen preeses (synod. praeses) Turussa maaliskuussa 1660, 1672; synodaaliväitöksen opponentti (synod. opp.) Turussa 1667. Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (ruotsiksi) 1675. Pappissäädyn valtiopäivämies Tukholmassa 1680. Piti yliopistossa 5.12.1652 akateemisen puheen (Oratio metrica de poesi), julkaistu Turussa samana vuonna. Julkaisi Turussa 1653 kaksi promootiorunoa. Henricus Matthiae Florinus oli oman aikansa etevimpiä suomen kielen taitajia ja hän nautti suurta arvostusta Raamatun alkukieliin perinpohjin perehtyneenä teologina. Hänen kirjallinen tuotantonsa on laaja ja monipuolinen, siihen kuuluvat Turussa 1673 julkaistu koulujen käyttöön tarkoitettu teologinen oppikirja Epitome theologiae e sacris literis (toinen korjattu painos Turku 1682 ja kolmas painos Tukholma 1700) ja latinalais-ruotsalais-suomalainen sanakirja Nomenclatura rerum brevissima, jonka ensimmäinen painos julkaistiin Turussa 1678 ja josta myöhemmin ilmestyi neljä uutta painosta, laajempana laitoksena Tukholmassa 1695 painettu Vocabularium (suom. otsikko Yxi Lyhykäinen Sana-Kirja Latinan, Ruotzin, Saxan ja Suomenkielellä). Kun kuningas Kaarle XI oli piispa Johannes Gezelius vanhemman anomuksesta antanut marraskuussa 1680 luvan vuoden 1642 ensimmäisen suomenkielisen Kirkkoraamatun (Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu suomexi) kieliasun tarkistamiseen ja Raamatun julkaisemiseen uutena pienikokoisempana laitoksena, ”että se ilman waiwata taitan myötä pitää caikis Sotawaelluxisa”, Florinus sai tehtävän suoritettavakseen ja suomalaisen Kirkkoraamatun toinen tarkistettu painos julkaistiin Turussa 1685. Tunnustukseksi ahkeruudestaan ja arvokkaasta työstään suomalaisen raamatun kääntämisessä ja muusta opiskelevan nuorison parhaaksi koituneesta kirjallisesta toiminnastaan Florinus sai kuninkaan kirjeellä 7.11.1682 vapautuksen hänelle Paimion kirkkoherrana maksettavaksi tulevista veroista. Hänen suomentaminaan julkaistiin myös vuoden 1686 Kircko-Laki ja Ordningi Turussa 1688 ja Confessio Fidei 1693. Henricus Matthiae Florinuksen merkittävimpiä teoksia on hänen 1702 Turussa julkaisemansa sananlaskukokoelma Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut. Sananlaskujen kokoamisen oli Florinuksen kirjaansa laatiman esipuheen mukaan aloittanut hänen appensa Laurentius Petri Aboicus ja keräystyötä oli jatkanut tämän poika Gabriel Laurentii Tammelinus. Florinuksen viimeinen julkaisu on Turussa 1705 postuumina ilmestynyt Yxi lyhykäinen Opetus oikiasta wanhurscaudesta. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turussa 1672 (12.4.1673), 29.11.1684, (4).4., 22.5. ja 7.11.1685, 29.11.1689, 29.11.1690, 1.6.1692, 17.6.1693, 12.10.1695, 21.6.1699, 13.12.1702 ja 4.5.1704. Omisti vuodesta 1690 Kemiössä Skogsbölen ratsutilan. K Paimio 12.4.1705. P1 Tammela 4.7.1658 Valborg Larsdotter, P1 V Tammelan kirkkoherra, lääninrovasti Laurentius Petri Aboicus ja hänen 2. puolisonsa Brita Larsdotter hänen 2. avioliitossaan; P2 Beata Davidsdotter Gyllenbögel, K Paimio elokuussa (haudattiin 29.9.) 1675, P2 V majuri ja tilanomistaja Kemiössä David Sigfridsson, aateloitu Gyllenbögel, ja hänen 1. puolisonsa N.N. Jakobsdotter (Moliis); P3 Katarina Eriksdotter Pihl hänen 2. avioliitossaan, mainitaan ”leskiruustinnana” Kemiössä 1711 ja oli elossa vielä 1720, P3 V Ruotsista Länsi-Götanmaalta kotoisin ollut Vartsalan kartanon tilanhoitaja, myöhemmin vuokraaja Halikossa, useiden maatilojen omistaja Halikossa ja Kemiössä Erik Olofsson (Pihl) ja Karin Eriksdotter. Katarina Eriksdotter Pihlin P1 Halikon nimitetty kappalainen Laurentius Germundi Leerman, K Halikko 1673.

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Blomfelt_nr_1585

https://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_Florinus

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=799

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: sl. 1650 Henrik Florinus vanhempi Henricus Matthiæ, Australis 799. Vht: Paimion kirkkoherra Matias Florinus (Matthias Erici, † 1669) ja Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1650 [Florinus] Henr. [Matthi%C3%A6 _ 40]. Oraatio 5.12.1652. Respondentti 10.5.1654 pro exercitio, pr. Johan Forsenius 275. Alimman luokan stipendiaatti sl. 1654 – sl. 1655. Respondentti 14.5.1656 pro gradu, pr. Abraham Thauvonius 14. FM 5.6.1656. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1657 – sl. 1657. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1658 – kl. 1660. — Hämeenlinnan kirkkoherra ja pedagogion rehtori 1664. Paimion kirkkoherra 1670, Kemiön 1689. Lääninrovasti (1693). Paimion sijaiskirkkoherra 1699, vakinainen kirkkoherra toistamiseen 1701. Kirjailija. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1660 ja 1672, saarnaaja pappeinkokouksessa 1675. Valtiopäivämies 1680. † Paimiossa 12.4.1705. Pso: 1:o 1658 Valborg Larsdotter (Tammelinus); Pso: 2:o Beata Davidsdotter Gyllenbögel († 1675); Pso: 3:o Katarina Eriksdotter Pihl tämän 2. avioliitossa (elossa 1720).

"Han (Henrik Florinus, den yngre) har sielf, sedan Gud effter hans fall gaf honom nåd at besinna sig, öpenhiertligt tilstått, att ehuru han offta mycket bevekligen kunnat predika för andra har han dock deraf warit i sitt egit hierta föga rörd, ei heller trodt hvad han sade. --- Och hans hufvudlast war okyskheten --- Han war i synnerhet af otuktslustan uptänd emot Crono Befallningsmannens i Halico Joakim Gardelings hustro, {P<2Christina> <1Pratana>}, hvliken sielf til lösaktighet benägen lätt war lockad effter hans onda Wilia." Lösaktigheten resulterade i att han lät sin dräng och sin systerson mörda befallningsmannen. Alla tre och därtill husjungfrun, som bara gömt litet blodiga lakan, dömdes till döden. "Florin som anstiftaren och rådsbane af en så grym giärning och der til brottslig til dubbelt hor, mened, widskepelse, missbruk af sitt embete, med andra missgiärningar, som härmed woro förknippade, skulle androm gudlösom til warnagel, rådbråkas, halshuggas och läggas på stegel. Detta blef också på dem wärkstält något stycke utan för Förtullen wid stora landsvägen d. 28 Maji 1706." Tässä ruotsinkielisessä tekstissä kerrotaan Henrik Florinus nuoremmasta, joka mestattiin rikoksistaan 28.5.1706.
Henrik Florinus nuorempi "Tuomittu 1706 yhdessä kolmen kanssarikollisensa kanssa mm. murhasta ja aviorikoksesta mestattavaksi, ruhjottavaksi ja teilattavaksi. † mestattu Turussa 28.5.1706." (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3355 ) Åbo Underrättelser 25.09.1910

Florinus, Henricus Matthiae (1633–1705) Henricus Matthaei, Henrik Mattsson, Henricus Florinus senior

S Paimio 1633. V Paimion kirkkoherra Mattheus (Matthias) Erici Florinus ja Elisabet Henriksdotter.

Ylioppilas (Australis) Turussa syyslukukausi 1650; stipendiaatti syyslukukausi 1654 – syyslukukausi 1655, kevätlukukausi 1657 – kevätlukukausi 1660; respondentti pro exercitio (10).5.1654; pro gradu (Henricus M. Florinus Austro-Finno) 14.5.1656; filosofian maisteri 5.6.1656. Florinus osallistui 4.12.1655 runousopin professorin, myöhemmän Mynämäen kirkkoherran Ericus Johannis Justanderin häissä syntyneeseen tappeluun, jossa ylioppilas Carolus Erici Portulinus joutui tovereittensa pahoinpitelemäksi niin pahoin, että hän kuoli vammoihinsa neljä kuukautta myöhemmin (asiaa käsiteltiin laajasti konsistorin pöytäkirjassa 2.5.1656 – 4.5.1657).

Paimion apulaispappi (ehkä kappalaisen apulainen) ainakin jo loppuvuodesta 1656. Florinus oli ehdolla Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun rehtorin virkaan keväällä 1658 ja haki isänsä siirryttyä Paimion kirkkoherraksi seurakunnan kappalaisen virkaa, muttei saanut kumpaakaan. Kemiön apulaispappi ja kirkkoherran kuolinpesän armovuoden saarnaaja huhtikuussa 1660; uudelleen Paimion apulaispappi syksyllä 1660. Florinus haki myös lehtorin virkaa Viipurista ja Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherran virkaa, johon hänet asetettiin ehdolle tammikuussa 1661. Hämeenlinnan kirkkoherra ja samalla pedagogion rehtori ja Hämeen linnan linnansaarnaaja 1663, lienee astunut virkaan 1664; Paimion kirkkoherra isänsä jälkeen 1671; sai rovastin arvon todennäköisesti 1670-luvun loppupuolella; Perniön (Kemiön) rovastikunnan lääninrovastina suoritti seitsemässä rovastikuntansa seurakunnassa yhteensä 25 rovastintarkastusta 1680, 1686, 1689–1691, 1694, 1696, 1698, 1700 ja 1702 (Lempiäinen 1967).

Kun Paimiosta oli tullut Turun akatemian prebenda, Florinus nimitettiin Kemiön kirkkoherraksi 20.6.1689 ja hän astui virkaan vappuna 1690. Hänellä oli monia riitaisuuksia seurakuntalaisten kanssa. Hän luovutti Kemiön kirkkoherranviran pojalleen Henricus Henrici Florinukselle 1698 ja muutti takaisin Paimioon prebendaseurakunnan kirkkoherranviran hoitajaksi. Seurakunta oli tarkoitus antaa prebendaksi hänen tuolloin ulkomaisissa yliopistoissa opiskelevalle, professorin virkaan valmistautuvalle pojalleen Samuelille, joka kuitenkin myöhemmin siirtyi lakimiehen uralle ja aateloitiin nimellä Blomfelt 1719. Florinuksesta tuli Paimion vakinainen kirkkoherra uudelleen 1701.

Synodaaliväitöksen preeses (synod. praeses) Turussa maaliskuussa 1660, 1672; synodaaliväitöksen opponentti (synod. opp.) Turussa 1667. Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (ruotsiksi) 1675. Pappissäädyn valtiopäivämies Tukholmassa 1680.

Piti yliopistossa 5.12.1652 akateemisen puheen (Oratio metrica de poesi), julkaistu Turussa samana vuonna. Julkaisi Turussa 1653 kaksi promootiorunoa. Henricus Matthiae Florinus oli oman aikansa etevimpiä suomen kielen taitajia ja hän nautti suurta arvostusta Raamatun alkukieliin perinpohjin perehtyneenä teologina. Hänen kirjallinen tuotantonsa on laaja ja monipuolinen, siihen kuuluvat Turussa 1673 julkaistu koulujen käyttöön tarkoitettu teologinen oppikirja Epitome theologiae e sacris literis (toinen korjattu painos Turku 1682 ja kolmas painos Tukholma 1700) ja latinalais-ruotsalais-suomalainen sanakirja Nomenclatura rerum brevissima, jonka ensimmäinen painos julkaistiin Turussa 1678 ja josta myöhemmin ilmestyi neljä uutta painosta, laajempana laitoksena Tukholmassa 1695 painettu Vocabularium (suom. otsikko Yxi Lyhykäinen Sana-Kirja Latinan, Ruotzin, Saxan ja Suomenkielellä).

Kun kuningas Kaarle XI oli piispa Johannes Gezelius vanhemman anomuksesta antanut marraskuussa 1680 luvan vuoden 1642 ensimmäisen suomenkielisen Kirkkoraamatun (Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu suomexi) kieliasun tarkistamiseen ja Raamatun julkaisemiseen uutena pienikokoisempana laitoksena, ”että se ilman waiwata taitan myötä pitää caikis Sotawaelluxisa”, Florinus sai tehtävän suoritettavakseen ja suomalaisen Kirkkoraamatun toinen tarkistettu painos julkaistiin Turussa 1685. Tunnustukseksi ahkeruudestaan ja arvokkaasta työstään suomalaisen raamatun kääntämisessä ja muusta opiskelevan nuorison parhaaksi koituneesta kirjallisesta toiminnastaan Florinus sai kuninkaan kirjeellä 7.11.1682 vapautuksen hänelle Paimion kirkkoherrana maksettavaksi tulevista veroista. Hänen suomentaminaan julkaistiin myös vuoden 1686 Kircko-Laki ja Ordningi Turussa 1688 ja Confessio Fidei 1693.

Henricus Matthiae Florinuksen merkittävimpiä teoksia on hänen 1702 Turussa julkaisemansa sananlaskukokoelma Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut. Sananlaskujen kokoamisen oli Florinuksen kirjaansa laatiman esipuheen mukaan aloittanut hänen appensa Laurentius Petri Aboicus ja keräystyötä oli jatkanut tämän poika Gabriel Laurentii Tammelinus. Florinuksen viimeinen julkaisu on Turussa 1705 postuumina ilmestynyt Yxi lyhykäinen Opetus oikiasta wanhurscaudesta.

Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turussa 1672 (12.4.1673), 29.11.1684, (4).4., 22.5. ja 7.11.1685, 29.11.1689, 29.11.1690, 1.6.1692, 17.6.1693, 12.10.1695, 21.6.1699, 13.12.1702 ja 4.5.1704.

Omisti vuodesta 1690 Kemiössä Skogsbölen ratsutilan.

K Paimio 12.4.1705.

P1 Tammela 4.7.1658 Valborg Larsdotter, P1 V Tammelan kirkkoherra, lääninrovasti Laurentius Petri Aboicus ja hänen 2. puolisonsa Brita Larsdotter hänen 2. avioliitossaan; P2 Beata Davidsdotter Gyllenbögel, K Paimio elokuussa (haudattiin 29.9.) 1675, P2 V majuri ja tilanomistaja Kemiössä David Sigfridsson, aateloitu Gyllenbögel, ja hänen 1. puolisonsa N.N. Jakobsdotter (Moliis); P3 Katarina Eriksdotter Pihl hänen 2. avioliitossaan, mainitaan ”leskiruustinnana” Kemiössä 1711 ja oli elossa vielä 1720, P3 V Ruotsista Länsi-Götanmaalta kotoisin ollut Vartsalan kartanon tilanhoitaja, myöhemmin vuokraaja Halikossa, useiden maatilojen omistaja Halikossa ja Kemiössä Erik Olofsson (Pihl) ja Karin Eriksdotter.

Katarina Eriksdotter Pihlin P1 Halikon nimitetty kappalainen Laurentius Germundi Leerman, K Halikko 1673.

Julkaistu 19.1.2011.

GEDCOM Note

<p><p>Henrik Florinus vanhempi Henricus Matthiæ, Australis 799. Vht: Paimion kirkkoherra Matias Florinus (Matthias Erici, † 1669) ja Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1650 [Florinus] Henr. [Matthiæ _ 40]. Oraatio 5.12.1652. Respondentti 10.5.1654 pro exercitio, pr. Johan Forsenius 275. Alimman luokan stipendiaatti sl. 1654 – sl. 1655. Respondentti 14.5.1656 pro gradu, pr. Abraham Thauvonius 14. FM 5.6.1656. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1657 – sl. 1657. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1658 – kl. 1660. — Hämeenlinnan kirkkoherra ja pedagogion rehtori 1664. Paimion kirkkoherra 1671, Kemiön 1689, uudestaan Paimion 1699. Lääninrovasti (1693). Kirjailija. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1660 ja 1672, saarnaaja pappeinkokouksessa 1675. Valtiopäivämies 1680. † Paimiossa 12.4.1705.</p></p><p><p> </p></p><p>Pso: 1:o 1658 Valborg Larsdotter (Tammelinus); 2:o Beata Davidsdotter Gyllenbögel († 1675); 3:o Katarina Eriksdotter Pihl tämän 2. avioliitossa (elossa 1720).</p>

• Reference: FamilySearch Family Tree - SmartCopy: Nov 5 2020, 2:21:37 UTC