Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Erika Lovisa Gustafsdotter (1862 - d.)
    Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1887-1900 (AP_IV I Aa3:23) Sivu 380 ; SSHY / Viitattu 20.05.2024 Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1900-1910 (AP_IV I Aa3:33) Sivu 374 ; SSHY / Viitattu 20.05.2024
  • Margit Linnéa Byman (1915 - 1972)
  • Karl Holger Dahl (1916 - d.)
    Kemiö syntyneet 1906-1922 (AP I C:13) Sivu 392-393 1916 ; SSHY / Viitattu 19.05.2024 Kemiö rippikirja 1913-1922 (AP_II I Aa:24b) Sivu 821 Westlax, Södergård , Lundell, Stenholmen, Dahl , Flink, Grönd...
  • Hanna Maria Dahl (1913 - d.)
    Kemiö syntyneet 1906-1922 (AP I C:13) Sivu 268-269 1912- 1913 ; SSHY / Viitattu 19.05.2024 Kemiö rippikirja 1913-1922 (AP_II I Aa:24b) Sivu 821 Westlax, Södergård , Lundell, Stenholmen, Dahl , Flink,...
  • Erika Maria Dahl (1890 - d.)
    Vihitty vuonna 1912 Kemiö rippikirja 1913-1922 (AP_II I Aa:24b) Sivu 821 Westlax, Södergård , Lundell, Stenholmen, Dahl , Flink, Gröndal ; SSHY / Viitattu 19.05.2024

Projekti aloitettu 22.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Kemiössä asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Kemiön paikkakuntaprojekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

 https://sv.wikipedia.org/wiki/Kimito%C3%B6n

===Kylät===

Albrektsböle, Båtkulla, Berga, Bjensböle, Bogsböle, Böle, Brante, Brokärr, Dalby, Dalkarlby, Digerdal, Eknäs, Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gästerby, Germundsvidja, Gräsböle, Gundby, Helgeboda, Högmo, Hova, Hulta, Kalkila, Kårkulla, Kaskärr, Kila, Koddböle, Koustar, Kuggböle, Kvarnböle, Kirkonkylä, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Lövböle, Majniemi, Makila, Måsa, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Östermark, Pajböle, Påvalsby, Pederså, Pungböle, Reku, Rugnola, Syvälahti, Skäggböle, Skålböle, Skarpböle, Skoböle, Skog, Skogsböle, Smedaböle, Smedsböle, Stenmo, Strömma, Tavasttrona, Tjuda, Tollsnäs, Torsböle, Träskö, Trotby, Västankärr, Västermark, Vestlahti, Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta

Talot

Kemiön talonhaltijaluetteloja Lasse Iso-Iivari 1.9.2006, 3.10.2015 https://sv.wikipedia.org/wiki/Kimito%C3%B6n

Historia

Kemiö Suomen vanhimpia pitäjiä, mainittu jo 1327. Kappelina ovat siihen kuuluneet Hiittinen, Dragsfjärd ja Västanfjärd. Hiittinen perustettiin 1674 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1861. Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kappelit perustettiin 1694 ja 1693 ja erotettiin 1903 ja 1904 itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi.

Kirjakkalan Kemiöön kuuluvat talot (Forss, Perttu ja Klemelä) ovat kuuluneet Teijon tehdasseurakuntaan. Teijon tehdasseurakunnan lakattua 1869 Kemiön Kirjakkalan talot liitettiin 1872 tehdyllä päätöksellä Perniöön. Kemiöstä liitettiin 1862 päätöksellä Germundsvedjan puustelli ja Strömman kylän Strömsbergin ja Myllymäen ratsutilat Perniöön, toteutui viiveellä. Träskböle liitettiin 1917.

- Kirkko paloi osaksi 1/7 1781, suomalainen kokonaan. Sitä ennen 16/8 1700 ukkonen poltti kirkon katon ja kirkon katon ja sisustuksen sanotaan palaneen salamaniskusta myös kesällä 1702. Venäläisten sanotaan polttaneen pappilan keväällä 1714. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=191&TYPE=HTML...

Lähteet

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Kemiössä asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Kemiön paikkakuntaprojekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.

Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I
Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

Kylät

Albrektsböle, Båtkulla, Berga, Bjensböle, Bogsböle, Böle, Brante, Brokärr, Dalby, Dalkarlby, Digerdal, Eknäs, Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gästerby, Germundsvidja, Gräsböle, Gundby, Helgeboda, Högmo, Hova, Hulta, Kalkila, Kårkulla, Kaskärr, Kila, Koddböle, Koustar, Kuggböle, Kvarnböle, Kirkonkylä, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Lövböle, Majniemi, Makila, Måsa, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Östermark, Pajböle, Påvalsby, Pederså, Pungböle, Reku, Rugnola, Syvälahti, Skäggböle, Skålböle, Skarpböle, Skoböle, Skog, Skogsböle, Smedaböle, Smedsböle, Stenmo, Strömma, Tavasttrona, Tjuda, Tollsnäs, Torsböle, Träskö, Trotby, Västankärr, Västermark, Vestlahti, Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta

Talot

Kemiön talonhaltijaluetteloja Lasse Iso-Iivari https://sv.wikipedia.org/wiki/Kimito%C3%B6n

Historia

Kemiö Suomen vanhimpia pitäjiä, mainittu jo 1327. Kappelina ovat siihen kuuluneet Hiittinen, Dragsfjärd ja Västanfjärd. Hiittinen perustettiin 1674 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1861. Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kappelit perustettiin 1694 ja 1693 ja erotettiin 1903 ja 1904 itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi.

Kirjakkalan Kemiöön kuuluvat talot (Forss, Perttu ja Klemelä) ovat kuuluneet Teijon tehdasseurakuntaan. Teijon tehdasseurakunnan lakattua 1869 Kemiön Kirjakkalan talot liitettiin 1872 tehdyllä päätöksellä Perniöön. Kemiöstä liitettiin 1862 päätöksellä Germundsvedjan puustelli ja Strömman kylän Strömsbergin ja Myllymäen ratsutilat Perniöön, toteutui viiveellä. Träskböle liitettiin 1917.

- Kirkko paloi osaksi 1/7 1781, suomalainen kokonaan. Sitä ennen 16/8 1700 ukkonen poltti kirkon katon ja kirkon katon ja sisustuksen sanotaan palaneen salamaniskusta myös kesällä 1702. Venäläisten sanotaan polttaneen pappilan keväällä 1714. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=191&TYPE=HTML...

Lähteet

Projekti aloitettu 22.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Kemiössä asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Kemiön paikkakuntaprojekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I
Angelniemi I
Askainen I
Aura I
Dragsfjärd I
Halikko I
Hiittinen I
Houtskari I
Iniö I
Kaarina I
Kakskerta I
Kalanti I
Karjala I
Karuna I
Kemiö I
Kiikala I
Kiikka I
Kisko I
Korppoo I
Koski TL I
Kustavi I
Kuusisto I
Kuusjoki
Laitila I
Lemu I
Lieto I
Loimaa
Lokalahti I
Maaria I
Marttila I
Masku I
Mellilä I
Merimasku I
Mietoinen I
Mynämäki I
Naantali I
Nauvo I
Nousiainen I
Oripää I
Paattinen I
Paimio I
Parainen I
Piikkiö I
Pertteli I
Pyhäranta I
Pöytyä I
Raisio I
Rusko I
Rymättylä I
Salo I
Sauvo I
Somerniemi I
Somero I
Suomusjärvi I
Särkisalo I
Taivassalo I
Tarvasjoki I
Turku I
Tyrvää I
Uskela I
Uusikaupunki I
Vahto I
Vehmaa I
Velkua I
Västanfjärd I
Yläne I

https://sv.wikipedia.org/wiki/Kimito%C3%B6n

Kylät

Albrektsböle, Båtkulla, Berga, Bjensböle, Bogsböle, Böle, Brante, Brokärr, Dalby, Dalkarlby, Digerdal, Eknäs, Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gästerby, Germundsvidja, Gräsböle, Gundby, Helgeboda, Högmo, Hova, Hulta, Kalkila, Kårkulla, Kaskärr, Kila, Koddböle, Koustar, Kuggböle, Kvarnböle, Kirkonkylä, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Lövböle, Majniemi, Makila, Måsa, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Östermark, Pajböle, Påvalsby, Pederså, Pungböle, Reku, Rugnola, Syvälahti, Skäggböle, Skålböle, Skarpböle, Skoböle, Skog, Skogsböle, Smedaböle, Smedsböle, Stenmo, Strömma, Tavasttrona, Tjuda, Tollsnäs, Torsböle, Träskö, Trotby, Västankärr, Västermark, Vestlahti, Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta

Talot

Kemiön talonhaltijaluetteloja Lasse Iso-Iivari 1.9.2006, 3.10.2015 https://sv.wikipedia.org/wiki/Kimito%C3%B6n

Historia

Kemiö Suomen vanhimpia pitäjiä, mainittu jo 1327. Kappelina ovat siihen kuuluneet Hiittinen, Dragsfjärd ja Västanfjärd. Hiittinen perustettiin 1674 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1861. Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kappelit perustettiin 1694 ja 1693 ja erotettiin 1903 ja 1904 itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi.

Kirjakkalan Kemiöön kuuluvat talot (Forss, Perttu ja Klemelä) ovat kuuluneet Teijon tehdasseurakuntaan. Teijon tehdasseurakunnan lakattua 1869 Kemiön Kirjakkalan talot liitettiin 1872 tehdyllä päätöksellä Perniöön. Kemiöstä liitettiin 1862 päätöksellä Germundsvedjan puustelli ja Strömman kylän Strömsbergin ja Myllymäen ratsutilat Perniöön, toteutui viiveellä. Träskböle liitettiin 1917.

- Kirkko paloi osaksi 1/7 1781, suomalainen kokonaan. Sitä ennen 16/8 1700 ukkonen poltti kirkon katon ja kirkon katon ja sisustuksen sanotaan palaneen salamaniskusta myös kesällä 1702. Venäläisten sanotaan polttaneen pappilan keväällä 1714. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=191&TYPE=HTML...

Lähteet