Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Maria Isaksdotter (1759 - d.)
    (Leski ?) Bromarv Nitlax Bromarv församlings arkiv - Kommunionbok 1788-1793 (I Aa:7), jakso 71, sivu 67: Nitlax Rusthåll; Kansallisarkisto: / Viitattu 27.9.2021Vihitty Bromarvissa 15.10.1795 Bromarv fö...
  • Gabriel Jöransson (1772 - d.)
    Olisiko kuitenkin syntynyt 26.3.1771 Vihtijärven Suonpään torpassa? Vanhemmat Jöran Johansson ja Caisa Johansdotter Vihdin seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1760-1782 (I C:3), ...
  • Sophia Andersdotter (1794 - d.)
    Kemiön seurakunnan arkisto - I Aa:16b Rippikirja, II 1845-1851, jakso 123, sivu 546: Qvarnböle: Johan Gabriel Silén; Kansallisarkisto: / Viitattu 26.11.2022 Kemiön seurakunnan arkisto - Rippikirja 184...
  • Mickel Eriksson (1761 - d.)
    Syntynyt 7.8.1761 9.8.1761 Giölpo Bdeson Erik Johansson Maria And:dr Mickel viitattu 24.11.2022 Kemiö rippikirja 1763-1768 (AP I Aa:7) Sivu 10 Calmusnäs ; SSHY / Viitattu 24.11.2022
  • Gustaf Gustafsson (1707 - 1766)
    Kemiö rippikirja 1763-1768 (AP I Aa:7) Sivu 39 Skäggböle, Mainiemi, Wästangård ; SSHY / Viitattu 24.11.2022

Projekti aloitettu 22.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Kemiössä asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Kemiön paikkakuntaprojekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

 https://sv.wikipedia.org/wiki/Kimito%C3%B6n

Kylät

Albrektsböle, Båtkulla, Berga, Bjensböle, Bogsböle, Böle, Brante, Brokärr, Dalby, Dalkarlby, Digerdal, Eknäs, Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gästerby, Germundsvidja, Gräsböle, Gundby, Helgeboda, Högmo, Hova, Hulta, Kalkila, Kårkulla, Kaskärr, Kila, Koddböle, Koustar, Kuggböle, Kvarnböle, Kirkonkylä, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Lövböle, Majniemi, Makila, Måsa, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Östermark, Pajböle, Påvalsby, Pederså, Pungböle, Reku, Rugnola, Syvälahti, Skäggböle, Skålböle, Skarpböle, Skoböle, Skog, Skogsböle, Smedaböle, Smedsböle, Stenmo, Strömma, Tavasttrona, Tjuda, Tollsnäs, Torsböle, Träskö, Trotby, Västankärr, Västermark, Vestlahti, Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta

Talot

Kemiön talonhaltijaluetteloja Lasse Iso-Iivari 1.9.2006, 3.10.2015 https://sv.wikipedia.org/wiki/Kimito%C3%B6n

Historia

Kemiö Suomen vanhimpia pitäjiä, mainittu jo 1327. Kappelina ovat siihen kuuluneet Hiittinen, Dragsfjärd ja Västanfjärd. Hiittinen perustettiin 1674 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1861. Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kappelit perustettiin 1694 ja 1693 ja erotettiin 1903 ja 1904 itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi.

Kirjakkalan Kemiöön kuuluvat talot (Forss, Perttu ja Klemelä) ovat kuuluneet Teijon tehdasseurakuntaan. Teijon tehdasseurakunnan lakattua 1869 Kemiön Kirjakkalan talot liitettiin 1872 tehdyllä päätöksellä Perniöön. Kemiöstä liitettiin 1862 päätöksellä Germundsvedjan puustelli ja Strömman kylän Strömsbergin ja Myllymäen ratsutilat Perniöön, toteutui viiveellä. Träskböle liitettiin 1917.

- Kirkko paloi osaksi 1/7 1781, suomalainen kokonaan. Sitä ennen 16/8 1700 ukkonen poltti kirkon katon ja kirkon katon ja sisustuksen sanotaan palaneen salamaniskusta myös kesällä 1702. Venäläisten sanotaan polttaneen pappilan keväällä 1714. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944)] http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=191&TYPE=HTML...

Lähteet

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Kemiössä asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Kemiön paikkakuntaprojekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.

Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

Kylät

Albrektsböle, Båtkulla, Berga, Bjensböle, Bogsböle, Böle, Brante, Brokärr, Dalby, Dalkarlby, Digerdal, Eknäs, Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gästerby, Germundsvidja, Gräsböle, Gundby, Helgeboda, Högmo, Hova, Hulta, Kalkila, Kårkulla, Kaskärr, Kila, Koddböle, Koustar, Kuggböle, Kvarnböle, Kirkonkylä, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Lövböle, Majniemi, Makila, Måsa, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Östermark, Pajböle, Påvalsby, Pederså, Pungböle, Reku, Rugnola, Syvälahti, Skäggböle, Skålböle, Skarpböle, Skoböle, Skog, Skogsböle, Smedaböle, Smedsböle, Stenmo, Strömma, Tavasttrona, Tjuda, Tollsnäs, Torsböle, Träskö, Trotby, Västankärr, Västermark, Vestlahti, Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta

Talot

Kemiön talonhaltijaluetteloja Lasse Iso-Iivari https://sv.wikipedia.org/wiki/Kimito%C3%B6n

Historia

Kemiö Suomen vanhimpia pitäjiä, mainittu jo 1327. Kappelina ovat siihen kuuluneet Hiittinen, Dragsfjärd ja Västanfjärd. Hiittinen perustettiin 1674 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1861. Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kappelit perustettiin 1694 ja 1693 ja erotettiin 1903 ja 1904 itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi.

Kirjakkalan Kemiöön kuuluvat talot (Forss, Perttu ja Klemelä) ovat kuuluneet Teijon tehdasseurakuntaan. Teijon tehdasseurakunnan lakattua 1869 Kemiön Kirjakkalan talot liitettiin 1872 tehdyllä päätöksellä Perniöön. Kemiöstä liitettiin 1862 päätöksellä Germundsvedjan puustelli ja Strömman kylän Strömsbergin ja Myllymäen ratsutilat Perniöön, toteutui viiveellä. Träskböle liitettiin 1917.

- Kirkko paloi osaksi 1/7 1781, suomalainen kokonaan. Sitä ennen 16/8 1700 ukkonen poltti kirkon katon ja kirkon katon ja sisustuksen sanotaan palaneen salamaniskusta myös kesällä 1702. Venäläisten sanotaan polttaneen pappilan keväällä 1714. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944)] http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=191&TYPE=HTML...

Lähteet

Projekti aloitettu 22.8.2017.

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Kemiössä asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Kemiön paikkakuntaprojekti

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I
Angelniemi I
Askainen I
Aura I
Dragsfjärd I
Halikko I
Hiittinen I
Houtskari I
Iniö I
Kaarina I
Kakskerta I
Kalanti I
Karjala I
Karuna I
Kemiö I
Kiikala I
Kiikka I
Kisko I
Korppoo I
Koski TL I
Kustavi I
Kuusisto I
Kuusjoki
Laitila I
Lemu I
Lieto I
Loimaa
Lokalahti I
Maaria I
Marttila I
Masku I
Mellilä I
Merimasku I
Mietoinen I
Mynämäki I
Naantali I
Nauvo I
Nousiainen I
Oripää I
Paattinen I
Paimio I
Parainen I
Piikkiö I
Pertteli I
Pyhäranta I
Pöytyä I
Raisio I
Rusko I
Rymättylä I
Salo I
Sauvo I
Somerniemi I
Somero I
Suomusjärvi I
Särkisalo I
Taivassalo I
Tarvasjoki I
Turku I
Tyrvää I
Uskela I
Uusikaupunki I
Vahto I
Vehmaa I
Velkua I
Västanfjärd I
Yläne I

https://sv.wikipedia.org/wiki/Kimito%C3%B6n

Kylät

Albrektsböle, Båtkulla, Berga, Bjensböle, Bogsböle, Böle, Brante, Brokärr, Dalby, Dalkarlby, Digerdal, Eknäs, Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gästerby, Germundsvidja, Gräsböle, Gundby, Helgeboda, Högmo, Hova, Hulta, Kalkila, Kårkulla, Kaskärr, Kila, Koddböle, Koustar, Kuggböle, Kvarnböle, Kirkonkylä, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Lövböle, Majniemi, Makila, Måsa, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Östermark, Pajböle, Påvalsby, Pederså, Pungböle, Reku, Rugnola, Syvälahti, Skäggböle, Skålböle, Skarpböle, Skoböle, Skog, Skogsböle, Smedaböle, Smedsböle, Stenmo, Strömma, Tavasttrona, Tjuda, Tollsnäs, Torsböle, Träskö, Trotby, Västankärr, Västermark, Vestlahti, Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta

Talot

Kemiön talonhaltijaluetteloja Lasse Iso-Iivari 1.9.2006, 3.10.2015 https://sv.wikipedia.org/wiki/Kimito%C3%B6n

Historia

Kemiö Suomen vanhimpia pitäjiä, mainittu jo 1327. Kappelina ovat siihen kuuluneet Hiittinen, Dragsfjärd ja Västanfjärd. Hiittinen perustettiin 1674 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1861. Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kappelit perustettiin 1694 ja 1693 ja erotettiin 1903 ja 1904 itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi.

Kirjakkalan Kemiöön kuuluvat talot (Forss, Perttu ja Klemelä) ovat kuuluneet Teijon tehdasseurakuntaan. Teijon tehdasseurakunnan lakattua 1869 Kemiön Kirjakkalan talot liitettiin 1872 tehdyllä päätöksellä Perniöön. Kemiöstä liitettiin 1862 päätöksellä Germundsvedjan puustelli ja Strömman kylän Strömsbergin ja Myllymäen ratsutilat Perniöön, toteutui viiveellä. Träskböle liitettiin 1917.

- Kirkko paloi osaksi 1/7 1781, suomalainen kokonaan. Sitä ennen 16/8 1700 ukkonen poltti kirkon katon ja kirkon katon ja sisustuksen sanotaan palaneen salamaniskusta myös kesällä 1702. Venäläisten sanotaan polttaneen pappilan keväällä 1714. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944)] http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=191&TYPE=HTML...

Lähteet