Henrik Hannunpoika Tuisku

Poika Henrik Henriksson Tuisku :n DNA-haplo on I-Y11570.

MML Orimattilan Luhtikylän Tuiskun talon alkuperäinen (?) sijainti kartalla

Tuiskula Luhtikylän Isojakokartalla 1799
Maanmittaushallituksen uudistusarkisto . MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. B UUDENMAAN LÄÄNI. Orimattila. B35:6/1-14 Luhtikylä; Karta öfver egorne med Henna utmark, och delningsinstrument (1799-1813). Tiedosto 4. Kansallisarkisto. Viitattu 10.3.2024.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=4538204656&aineistoI...

Tuisku rusthollin maaalueet 1854
Maanmittaushallituksen uudistusarkisto . MHA U Uudistuskartat ja -asiakirjat. B UUDENMAAN LÄÄNI. Orimattila. B35:6/24-28 Luhtikylä; 1/5 Tuisku rusthåll, karta, klyfningsinstrument och rösebeskrifning (1845-1855). Tiedosto 1. Kansallisarkisto. Viitattu 29.4.2024.https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=4539010956&aineistoI...

Tuisku-Cameneus sukuseuran kotisivut
http://www.tuiskuc.fi:

Sukuseura perustettiin Elo Tuisku-Heikkilän aloitteesta 17.4. 1960 nimellä Luhtikylän Tuiskun sukuyhdistys. Perustamiskokouksessa todettiin suvun kantaisäksi 1600-luvulla elänyt Ylisen Hollolan kruununvouti, kolmikymmenvuotisen sodan aikana Ruotsi-Suomen ratsujoukoissa palvellut rykmentinkirjuri Henrik Hannunpoika Tuisku ja kantaäidiksi hänen toinen vaimonsa Beata Camenaea, Hollolan rovastin Severinus Camenaeuksen tytär. Suvun nimi on johdettu kantavanhempien sukunimistä lähinnä siksi, että se erottuisi muista Tuisku-suvuista.

Perimätiedon mukaan suku polveutuisi kantaisän puolelta Liivinmaalta 1500-luvun loppupuolella Suomeen saapuneista saksalaissuvuista. Asiakirjojen mukaan tiedetään varmasti, että suku on sotilas-virkamiehen ja papintyttären jälkeläisjoukko, osaksi talonpoikaistunut, osaksi eriytynyt virkamiessuvuiksi. (lähde: Hilkka Linna, sukukirja 1)

Hämeen voutikuntien tilejä. Asiakirjat. 4520 Hollolan voutikunnan maakirja (24.6.1633-24.6.1634). Tiedosto 25. Kansallisarkisto. Viitattu 10.3.2024. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6794003456&aineistoI...
Luhtikylässä Hindrich Hansson, Rakuuna saanut haltuunsa 2 tilaa v.1635

Hollolan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - I KO a:3 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1634-1639, jakso 24, sivu 18: Nyby Sochn 4.10.1634; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9673734052&aineistoI... / Viitattu 30.3.2024

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä. Asiakirjat. 7872 Hollolan kihlakunnan maakirja (1635-1636). Tiedosto 50. Kansallisarkisto. Viitattu 10.3.2024. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9006104062&aineistoI...

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä. Asiakirjat. 7880 Karja- ja kylvöluettelo (1635-1635). Tiedosto 65. Kansallisarkisto. Viitattu 10.3.2024.
Nyby Sochnn: Achtiala, Ruhijärfwi, Immilä, Arajoki, Nyby, Quifuando, Nastola, Willechtis, Hyttare, Koiskala, Korpikylä, Keituri, Tuoracka, Luchtikylä, Papula, Loppis, Weåmala, Pakaas, Ruha, Mallus, Terriniemi, Sammalisto, Tönnö, Karckula/ Hollola Sochen: Järfwenpä, Hersala, Upila, Muckula, Sikaniemi, Okerois, Rengonmäki, Suonsulku, Leitzanma, Jursala, Koijtala;
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8898274097&aineistoI...

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Henkikirja 1635-1635 (7879), jakso 120, sivu 106: Nyby Sochn: Nastoila, Willähti, Koiskala, Korpikylä, Parickala, Keitturi, Luhtikylä, Papula, Loppis, Waawiala, Pakaas, Ruha; Kansallisarkisto:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13386660 / Viitattu 7.8.2021 Talo vielä ilman emäntää.

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Hollolan kihlakunnan henkikirja sekä karja- ja kylvöluettelot 1637-1637 (7896), jakso 38, sivu 34: Hionelagz och Booskapz Lengd aff Orihmattila Cappelgeldh: Keituri, Tuorakka, Luhtikylä, Wiljaniemi, Niemis; Kansallisarkisto:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20666719 / Viitattu 7.8.2021

Tässä myös vaimo, tosin ilman nimeä
Asutuksen yleisluettelo - Nyby 1634-1653, jakso 217: Luchtikylä Kansallisarkisto:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=951500 / Viitattu 8.8.2021 Tuiskula, johon vaimo ilmaantuu v.1636
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=952626 1654-1673

Rykmentinkirjuri Henrik Hannunpoika Uhrveder viljeli vuodesta 1633 Orimattilan Luhtikylässä olevaa taloa. Henrik Hannunpojan ensimmäinen aviopuoliso oli kuollut muutama vuosi aikaisemmin. Talo sai isännän sukunimen mukaan suomalaisen nimen Tuisku. Vuodesta 1645 Ylisen Hollolan kruununvoutina toiminut Henrik Hannunpoika Uhrveder eli Tuisku asui noin 20 vuotta Laitialan kartanossa Hollolassa.
"Heikki oli Johan Bergin Hakkapeliittarykmentin kirjurina 1639 alkaen ja ylisen Hollolan kruununvoutina kolmivuotiskaudella 1645-1647, jolloin muutti perheineen Orimattilan Luhtikylästä Hollolaan, Laitialan kartanoon, jonka lunasti vaimonsa perintönä Cameneaus-suvulta. Orimattilan kihlakunnanoikeuden lautamieheksi Hannu valittiin 1645. Lampuoti hoiti Luhtikylän tilaa aina 1653 saakka, jolloin Kaarina Heikintytär, Heikin tytär avioliitosta Britan kanssa, muutti tilaa viljelemään. Luhtikylän Tuisku on ollut suvun hallussa aina noista ajoista saakka, kuten suurin osa Luhtikylääkin. Heikki Tuisku asui elämänsä loppuun Laitialan kartanossa. Hänet mainitaan Hollolan historiassa ymmärtäväiseksi mieheksi. Tuisku-Camenaeus -sukuseuran vaakunassa Heikin perintöä edustaa haarniska ja ratsu." ( lainaus:Hirvelän kotisivut )

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Hämeen läänintili-, maa- ja tositekirja 1642-1642 (7920), jakso 238, sivu 460, 461: Ryttare Lengdh Af Nyby Sochn, Lambis Sochn; Kansallisarkisto:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12287295 / Viitattu 8.8.2021

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Hämeen läänin maakirja 1643-1643 (7925), jakso 23, sivu 40-41: Nyby Sochn: ; Kansallisarkisto:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=20787745 / Viitattu 8.8.2021
Claes Ugglan komppaniassa ratsumies.( https://www.adelsvapen.com/genealogi/Uggla_nr_100#TAB_18 )

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Hämeen läänintili-, maa- ja tositekirja 1645-1645 (7929), jakso 139, sivu 647-648: Ryttare Lengdh Öfredelen Hållola Häradhs; Kansallisarkisto:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13297988 / Viitattu 8.8.2021

Elämänvaiheita:

Heikki (Henrik) Tuisku, [Henrik Hansson Uhrveder] aloitti sotilasuransa hyvin nuorena, ja oleili kohtalaisen pitkän aikaa Tukholmassa. Porvoon kaupunkiin jääneen vaimon, Brita Botvedintyttären, oli sillä aikaa otettava velkojen maksuun rahaa rykmentin kassasta.

1620-1630 suomalaiset ratsujoukot taistelivat enimmäkseen Baltiassa Puolan sodassa, 1628-1633 joukkoja siirrettiin Saksaan, kun Kustaa II Aadolf lähti 30-vuotiseen sotaan. Eräiden lähteiden vuoksi on oletettavissa että Heikki tuli Axel Kruusin komppaniaan ratsumieheksi vuonna 1622. Joka tapauksessa vuonna 1633 hän oli rykmentinkirjuri, kun hän sai Uudenkylän kesäkäräjiltä alkaen viljeltäväkseen Hollolan Luhtikylässä olevan 5 äyrin tilan koko manttaalin (nykyisin Orimattilaa). Talo ei ollut maksanut isäntänsä, halvaantuneen nihtin, Olavi Jaakonpojan isännöimänä veroja kolmeen vuoteen ja oli sen vuoksi merkitty autioksi. Talo sai isännän sukunimen mukaan suomalaisen nimen Tuisku. Sukunimen Tuisku ruotsalainen versio on kirjoitettu muodoissa Uhrwäder, Urveder tai Urväder, nimiä on käytetty jopa rinnakkain saman henkilön niminä.

1634 Heikki muutti Luhtikylään, kun Brita Botvedintytär ilmeisesti oli kuollut muutama vuosi aikaisemmin. Hollolassa Heikki tutustui pappilan perheeseen ja avioitui Beata-mamsellin kanssa, joka muutti Luhtikylään 1636.

Lapsia Brita Botvedintyttären kanssa:

1) Kaarina

Lapsia Beata Söyringintyttären kanssa:

2) Antti

3) Samson

4) Aleksanteri

5) Heikki

On hyvin luultavaa että Heikillä ja Beatalla oli myös pojat:

6) Arvid

7) Hartvig

8) Erik

9) Lastikka

Heikki oli Johan Bergin Hakkapeliittarykmentin kirjurina 1639 alkaen ja ylisen Hollolan kruununvoutina kolmivuotiskaudella 1645-1647, jolloin muutti perheineen Orimattilan Luhtikylästä Hollolaan, Laitialan kartanoon, jonka lunasti vaimonsa perintönä Cameneaus-suvulta. Orimattilan kihlakunnanoikeuden lautamieheksi Heikki valittiin 1645. Lampuoti hoiti Luhtikylän tilaa aina 1653 saakka, jolloin Kaarina Heikintytär, Heikin tytär avioliitosta Britan kanssa, muutti tilaa viljelemään. Luhtikylän Tuisku on ollut suvun hallussa aina noista ajoista saakka, kuten suurin osa Luhtikylääkin. Heikki Tuisku asui elämänsä loppuun Laitialan kartanossa. Hänet mainitaan Hollolan historiassa ymmärtäväiseksi mieheksi. Tuisku-Camenaeus -sukuseuran vaakunassa Heikin perintöä edustaa haarniska ja ratsu.

Yksityiskohtia:

1. Ammatti: ratsumies Axel Cruusin komppaniassa, alk. 1622, Orimattila.
   • Svenskt och värfvadt rytteri 1621-1622.Värfvadt rytteri. Fol. 1622 Axel Matsson Cruus' komp. Landsåtare. Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1622/1 (1621-1622), bildid: A0053006_00082. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053006_00082. Viitattu 2021-07-18
2. Ammatti: Johan Bergin hakkapeliittarykmentin kirjuri, alk. 1633, Orimattila.
   • Augusti - September månaders pommerska rullor. Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1635/35 (1635), bildid: A0053294_00026. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053294_00026. VIitattu 18.7.2021
3. Ammatti: ylisen Hollolan kruununvouti, 1645-1647, Hollola.
4. Luottamustoimi: Lautamies Orimattilan kihlakunnanoikeudessa, 1645, Orimattila.
5. Asutuksen yleisluettelo - Hollola 1654-1673, jakso 84: Laitiala; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=285971 / Viitattu 15.8.2021
6. Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä. Asiakirjat. 8002 Tositekirja (1670-1670). Tiedosto 326. Kansallisarkisto. Viitattu 4.4.2024.: Öfwerste Leut: Arfwed Horns Compag:; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8948385962&aineistoI...
7. Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Maakirja 1673-1673 (8008), jakso 252, sivu 249: Lands Jordebook af Öfre Hållola härads; Kansallisarkisto:https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8948405663&aineistoI... / Viitattu 15.8.2021