Herman Claesson Bar. Fleming af Liebelitz

Links:

• http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=14210
• http://www.adelsvapen.com/genealogi/Fleming_af_Liebelitz_nr_17
• http://www.nba.fi/sv/museer/villnas_slott/agarna
• http://fi.wikipedia.org/wiki/Herman_Klasson_Fleming
• http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U80
• https://www.apu.fi/artikkelit/suomen-kartanot-1-8-louhisaaren-karta...

Herman Klaunpoika Fleming af Liebelitz oli suomalainen valtaneuvos, amiraali ja Suomen kenraalikuvernööri. Hän oli myös Liperin (Liebelitz) vapaaherra (paroni).

Herman Fleming syntyi 17. syyskuuta 1619 Askaisissa. Hän valmistui ylioppilaaksi 1637 Uppsalassa ja opiskeli 1640 Leidenissä. Hän opiskeli laivanrakennusta Hollannissa ja matkusti myös Ranskaan. Hän palveli hollantilaisella sotalaivalla useissa meritaisteluissa 1642, ja palattuaan kotimaahan hänestä tuli sotalaivan kapteeni Ruotsin laivastossa 1644. Vuonna 1645 hän sai amiraalin arvon, ja vuonna 1650 hänestä tuli valtaneuvos.

Hän tuli Tukholman käskynhaltijaksi ja amiraliteettineuvokseksi vuonna 1650. Hän yleni nopeasti virkauralla ja saavutti erityisesti Kaarle X Kustaan suosion. Hän toimi kamarikollegion presidenttinä vuosina 1653–1660 ja tuli peruutuskollegion puheenjohtajaksi (neljännesreduktio) vuonna 1655. Toimiessaan neljännesperuutusta varten asetetun kollegion puheenjohtajana Fleming joutui kuitenkin ylhäisaatelisten säätytoveriensa vihoihin ja syrjäytettiin kuninkaan kuoltua 1660 valtionvarainhoitajan tehtävistä sekä holhoojahallituksen jäsenyydestä.

Herman Fleming määrättiin Suomen kenraalikuvernööriksi, jona hän toimi vuosina 1664-1669. Hän vahvisti sotaväen taloudellista tilannetta saamalla Savon ja Karjalan värväyksen pariin. Edeltäjiensä tavoin hän piti suomenkielen taitoa tärkeänä ja otti sen huomioon virkanimityksissään. Hän kiinnitti erityisesti huomiota itärajan turvallisuuteen.

Fleming vihittiin avioliittoon Kristina Rosladinin kanssa vuonna 1645.

Paroni Herman rakennutti uusiksi Louhisaaren linnan. Vuonna 1655 valmistunut kartanon päärakennus on yksi Suomen harvoista italialaisesta palladiolaisesta arkkitehtuurista vaikutteita saaneista linnoista. Päärakennusta sekä sivurakennuksia ympäröi englantilaistyylinen puisto ja kokonaisuus muodostaa yhden Suomen parhaiten säilyneistä kartanomiljöistä. Kartanon yläkerrassa on katto- ja seinämaalauksia 1600- ja 1700-luvuilta.

Liperin (Liebelitz) suurpitäjä läänitettiin vuonna 1651 vapaaherrakunnaksi, ja Flemingistä tuli sen ensimmäinen lääninherra.

Hermanin isä Ritari Claes Fleming (1592–1644), oli maaherrana ja amiraalina, ja kaatui Femernin meritaistelussa. Hänen palveluksensa ja ansioidensa johdosta kuningatar 26. maaliskuuta 1651 korotti hänen lapsensa vapaaherroiksi ja -herrattariksi, mukaan lukien Hermanin. Heidän sukunsa jatkuu tähän päivään saakka, eli ei ole sammunut mieskannalta. Ruotsissa (tai Yhdysvalloissa) elää edelleen vapaaherra Fleming af Liebelitz -nimisiä ihmisiä.

Hermanin poika oli paroni Claes Fleming af Liebelitz (1649–85), aatelissäädyn maamarsalkka, ja Ruotsin valtiovarainhoitaja eli kamarimestari, samoin valtaneuvos. Joulukuun 10. 1687 kuningas Kaarle XI korotti hänen leskensä ja lapsensa kreivilliseen arvoon. Tämä sukuhaara kuitenkin sammui mieskannalta kreivin itsensä toimesta 15. marraskuuta 1729, joten kreivillinen suku Fleming af Liebelitz oli lyhytikäinen.

/////

Herman Fleming, Hermannus Claudii, nobilis.

Synt. Askaisissa 17.9.1619. Vht: ylikäskynhaltija, valtaneuvos Claes Fleming (Claudius Laurentii, yo mm. Wittenbergissä 5.10.1609, † 1644) ja hänen 1. puolisonsa Anna Göransdotter Snakenborg.

Ylioppilas Uppsalassa 26.5.1637 Hermannus Flemming. Matkusti Tanskan kautta Hollantiin 1640. Ylioppilas Leidenissa 11.8.1640 Hermannus Flemming Nob. Suecus. 20 [ann.], Pol. Vietti kaksi vuotta Amsterdamissa perehtyen siellä laivanrakennukseen, johon oli lapsuudesta asti tuntenut mieltymystä. Matkusti Brabantin ja Flanderin kautta Ranskaan 1642 ja oli aikeissa jatkaa matkaansa Italiaan 1644, mutta palasi isänsä määräyksestä kotimaahan, koska edellisen vuoden lopussa oli alkanut sota Tanskaa vastaan.

Palveli hollantilaisella sotalaivalla useissa meritaisteluissa 1642. Sotalaivan kapteeni Ruotsin laivastossa 1644. Saarikapteeni s.v. Amiraaliluutnantti ja saariamiraali 1645. Valtaneuvos 1650. Amiraliteetinneuvos 1650–60. Tukholman ylikäskynhaltija 1650–52. Vapaaherra 1651. Valtiokamarineuvos 1653. Kamarikollegion presidentti 1653–60, samalla kuningatar Kristiinan eläkeläänitysten kenraalikuvernööri 1654–57. Reduktiokollegion puheenjohtaja 1655. Etelä-Suomen laamanni 1657–73. Suomen kenraalikuvernööri 1664, vuodesta 1665 myös Pohjanmaan, ero 1669.

Omisti Askaisten Louhisaaren ja Hermansaaren, Lohjan Kirkniemen, Taivassalon Järppilän, Inkoon Storramsjön, Tenholan Ovanmalmin sekä tiloja Frötunassa ja Värmdössä.

† Tukholmassa 28.7.1673.

Pso: 1645 Kristina Rosladin († 1676).

Serkku: kapteeni, vapaaherra Karl Sparre 1832 (yo 1665/66, † 1700).

Veli: Tarton hovioikeuden presidentti, vapaaherra Lars Fleming U81 († 1699).

Veli: valtiokamarineuvos, vapaaherra Göran Fleming U82 († 1667).

Poika: kapteeni, vapaaherra Fredrik Fleming U289 († 1677).

Poika: laamanni, vapaaherra Herman Fleming U290 († 1718).

Poika: presidentti, vapaaherra Claes Fleming 1722 (yo 1664, † 1685).

Viittauksia:

KA valtakunnanregistratuura 20.1.1649 f. 5 (Donation för Ammiralen Herman Flemming på godz i Finland), 16.10.1664 f. 368 (Fullmacht för H:r Herman Flemmingh, att wara Gen. Gouv. öfwer Finland), 7.11.1664 f. 390 (Till Ammiralitets Collegium för H. Herman Flemming, att bekomma en fahrkost till Finlandh ... till sin och sin Families transport här ifrån åth sitt Gouvernemente).

Album studiosorum academiae Lugduno Batavae 1575–1875 (1875) s. 316

Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654%E2%80%9364] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 182, 183

Turun akatemian konsistorin pöytäkirjat XI 1720–1726 (julk. T. Carpelan, 1945) s. 177; K. G. Leinberg (utg.), Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet IV (1900) s. 155 (19.9.1661)

Uppsala universitets matrikel I 1595–1700 (utg. A. Andersson et al., 1900–11) s. 78; C. M. Schybergson (utg.), Per Brahes brevväxling rörande Åbo akademi I. Per Brahes brev. SSLS 164 (1922) s. 111 passim; C. M. Schybergson (utg.), Per Brahes brevväxling rörande Åbo akademi II. Brev till Per Brahe. 1: 1639–1662. SSLS 230 (1932) s. 190; C. M. Schybergson (utg.), Per Brahes brevväxling rörande Åbo akademi II. Brev till Per Brahe. 2: 1662–1680. SSLS 264 (1938) s. 107, 112; A. Jörgensen (toim.), Kuninkaalliset ja kanslerin kirjeet 1640–1713 (1940) s. 76 passim.

Åbo Tidn. 1775 n:o 9

G. Elgenstierna, Den introducerade svenska adelns ättartavlor II (1926) s. 743 (Fleming af Liebelitz, Tab. 1)

J. Kleberg, Amiralitetskollegium – Marinförvaltningen. Svenska ämbetsverk III (1934) s. 12

T. Carpelan, Ättartavlor I A–G (1954) s. 362 (Fleming Tab. 18)

J. Kleberg, Kammarkollegium 1634–1718. Svenska ämbetsverk VI:I (1957) s. 36

Y. Blomstedt, Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500- ja 1600-luvuilla (1958) s. 375

J. Vallinkoski, Turun akatemian väitöskirjat 1642–1828. HYKJ 30 (1962–66) #912D, 3954D

Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #1245–1248, 1335D, 3370D, 3743D

Suomen kansallisbiografia 2 (2003) s. 808

Biografiskt lexikon för Finland 1 (2008) s. 221.

• https://www.apu.fi/artikkelit/suomen-kartanot-1-8-louhisaaren-karta...