Hildur Maria Kianto

http://www.naistenaani.fi/hildur-kianto-iki-kiannon-1-vaimo-oli-tor...

http://www.kianto.org/

http://www.suomussalmi.fi/kuntalainen/palvelut/kirjasto/kokoelmat/o...

Suomussalmi Rippikirja 1911-1920 s.246 :https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=388...

Kevättalvella 1904 Calamnius kohtasi nuoren postineidin, torniolaisen Hildur Molnbergin ja rakastui. Lempi syttyi yhteisessä poronpulkassa Suomussalmen kimaltelevilla hangilla. Osin tolstoilaisuuden vaikutuksesta, osin omasta uskonnollisesta vakaumuksestaan, joka tuomitsi kirkon tekopyhyyden ja ulkokultaisuuden, Ilmari Calamnius solmi morsiammensa kanssa Suomen ensimmäisen siviiliavioliiton. Vihkiminen suoritettiin vuonna 1904 Hälsingborgissa Ruotsissa; Suomessa se ei ollut vielä mahdollista. Kuherruskuukauden nuoripari vietti Ahvenanmaan saaristossa vanhan luotsin majassa. "Jumalaton liitto" herätti suunnatonta paheksuntaa Suomen kirkollisissa piireissä, ja nuori pari sai kestää ympäristönsä pilkkaa ja Tuomiokapitulin painostusta ensimmäisessä yhteisessä kodissaan Kajaanissa. Uhkailtiin jopa kirkkoherraisää viran menetyksellä, jos poika jatkaisi syntistä tietään!

Ilmari Kiannon perhesuhteet ovat kiinnostaneet suurta yleisöä usein enemmän kuin kirjalliset ansiot. Aikanaan Kianto toki herätti suurta hämmennystä solmimalla Suomen ensimmäisen siviiliavioliiton ja jättämällä - Tolstoin hengessä - lapsensa kastamatta, puolustamalla avoimesti miehen polygamiaa, julistamalla maailmalle uudet naissuhteensa, joita kolmen avioliiton aikana oli "siinä sivussa". "Rakkautta, naisen hellivää rakkautta olen hulluuteen saakka kaivannut kaiken elämäni iän - siksi on minulle näin käynyt!" kirjoittaa Kianto teoksessaan Avioliitto. 

Vuonna 1904, 30-vuotiaana, naismaailmassa varsin kokematon kirjailija avioitui Hildur Molnbergin kanssa ja sai kahdeksan lasta. Liitto päättyi avioeroon 1932. Vuonna 1916 alkoi avosuhde Siviä Karpin kanssa, joka synnytti kolme lasta. Pitkäaikainen avoliitto Sigrid Engströmin kanssa 1920-luvulla oli lapseton. Vuonna 1933 Kianto solmi toisen virallisen avioliiton Elsa Maria Karppisen, (o.s. Kokko) kanssa. Avoliitto Rakel Nymannin kanssa kukoisti siinä sivussa kolme vuotta, muistoksi jäi 60-vuotiaalle isälle yksi lapsi. Käsikirjoituksia naputteli 1940-luvun puolivälissä Inkeri Jokinen, "Mustaksi rouvaksi" mainittu. 1948 alkoi kiihkeä avoliitto sihteeriksi palkatun nuoren Anja Halosen kanssa, joka kuitenkin lopulta hylkäsi iäkkään ihailijansa. Elsa Maria-rouva kuoli 1954. Vuonna 1956 82-vuotias Iki-Kianto solmi kolmannen virallisen avioliittonsa 41-vuotiaan taloudenhoitajansa Mirjam Lähteisen kanssa. Mirjamilla oli ennestään poika Pentti. Tästäkin liitosta Kianto jäi leskeksi 1961.

Kianto jakoi selvyyden vuoksi lapsensa sarjoihin. Äidin mukaan he olivat A-, B- tai C-sarjaa. Muuan naisrunoilija polvistui Kiannon 75-vuotisillallisilla päivänsankarin tuolin viereen ja lausui: Suuri Mestari, saisinko tehdä Teille D-sarjan?

Suomussalmi muuttaneet 1881-1921 (AP_ULOS I Bb:2) Sivu 83 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4162... / Viitattu 21.02.2024
Ulosmuutto Suomussalmelta Kajaaniin 26.6.1905 Maisteri Ilmari Calamnius, siviiliavioliitossa, kansakoulunopettajan virka, vmo Hildur Maria Molnberg