Hilja Amanda Pärssinen

Nimenmuutos Lindgrénistä Liinamaaksi 1896.

Hilja Amanda Lindgren vsta 1899 Pärssinen, kirjailijanimi Liinamaa, S 13.7.1876 Halsua, K 23.9.1935 Helsinki. Vanhemamt kappalainen Karl Henrik Lindgren ja Anna Elisabeth Dahllund. Puoliao 1899 - filosofian tohtori Jaakko Pärssinen. Lapset: kaksi kasvattitytärtä.

Hilja Pärssinen valittiin uudelleen sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustajaksi 1929 - 1935, mutta hänellä ei ollut enää sellaista johtavaa asemaa kuin vanhan työväenliikkeen kaudella. 1920-luvun lopulla puhjennut rintasyöpä varjosti hänen viimeisiä vuosiaan. Uusiutuva sairaus sekä aviomiehen suhde toiseen kasvattityttäreen ja käynnistetty avioeroprosessi veivät elämänhalua. Hilja Pärssinen kuoli 59-vuotiaana syyskuussa 1935.

Lähde: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3946 Viitattu: 19.3.2018

Hilja Pärssinen (1876–1935) Hän kuului Suomen ja samalla maailman ensimmäiseen naiskansanedustajien pieneen joukkoon. Pärssisen tuttavapiiriin kuuluivat monet aikakauden tärkeistä kulttuurihahmoista ja yhteiskunnallisista vaikuttajista Suomessa. Hänellä oli myös poikkeuksellisen laajat kansainväliset verkostot. Hän oli opettaja, tunnettu runoilija ja palavasieluinen puhuja, joka omassa elämässään koki itsenäistyvän ja itsenäistyneen Suomen dramaattiset käänteet.

Pärssisen tie kulki Halsualta pienestä pappilasta Viipuriin ja työväen naisliikkeen johtoon. Hänestä tuli yhteiskunnallinen osallistuja ja vaikuttaja, joka lopulta tempautui mukaan vallankumouksen pyörteisiin. Punaisen Suomen kansanvaltuuskunnassa Pärssinen hoiti ensimmäisenä naisena ministeritason tehtäviä. Hän joutui pakenemaan Neuvosto-Venäjälle, päätyi takaisin kotimaahansa, istui vankilatuomion ja palasi lopulta eduskuntaan toisenlaisessa Suomessa kuin missä oli aloittanut julkisen uransa.

Suomen sisällissota 1918 Valtiorikosylioikeuden ja valtiorikosoikeuksien arkisto - 27625 Valtiorikosylioikeuden akti 1920-1920, jakso 1; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5730590106&aineistoI... / Viitattu 4.1.2024

Kirja: Uuden ajan nainen, Hilja Pärssisen elä. Kirjoittaneet Marjaliisa Hentilä, Matti Kalliokoski ja Armi Viita. Lähde. Viittaus Naisten Ääni 4. huhtikuuta kello 11:52 ·

Kuolinilmoitus Helsingin Sanomat, 24.09.1935, nro 257, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982355?page=1 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Nimenmuutos Lindgrénistä Liinamaaksi 1896.

Hilja Amanda Lindgren vsta 1899 Pärssinen, kirjailijanimi Liinamaa, S 13.7.1876 Halsua, K 23.9.1935 Helsinki. Vanhemamt kappalainen Karl Henrik Lindgren ja Anna Elisabeth Dahllund. Puoliao 1899 - filosofian tohtori Jaakko Pärssinen. Lapset: kaksi kasvattitytärtä.

Hilja Pärssinen valittiin uudelleen sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustajaksi 1929 - 1935, mutta hänellä ei ollut enää sellaista johtavaa asemaa kuin vanhan työväenliikkeen kaudella. 1920-luvun lopulla puhjennut rintasyöpä varjosti hänen viimeisiä vuosiaan. Uusiutuva sairaus sekä aviomiehen suhde toiseen kasvattityttäreen ja käynnistetty avioeroprosessi veivät elämänhalua. Hilja Pärssinen kuoli 59-vuotiaana syyskuussa 1935.

Lähde: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3946 Viitattu: 19.3.2018

Hilja Pärssinen (1876–1935) Hän kuului Suomen ja samalla maailman ensimmäiseen naiskansanedustajien pieneen joukkoon. Pärssisen tuttavapiiriin kuuluivat monet aikakauden tärkeistä kulttuurihahmoista ja yhteiskunnallisista vaikuttajista Suomessa. Hänellä oli myös poikkeuksellisen laajat kansainväliset verkostot. Hän oli opettaja, tunnettu runoilija ja palavasieluinen puhuja, joka omassa elämässään koki itsenäistyvän ja itsenäistyneen Suomen dramaattiset käänteet.

Pärssisen tie kulki Halsualta pienestä pappilasta Viipuriin ja työväen naisliikkeen johtoon. Hänestä tuli yhteiskunnallinen osallistuja ja vaikuttaja, joka lopulta tempautui mukaan vallankumouksen pyörteisiin. Punaisen Suomen kansanvaltuuskunnassa Pärssinen hoiti ensimmäisenä naisena ministeritason tehtäviä. Hän joutui pakenemaan Neuvosto-Venäjälle, päätyi takaisin kotimaahansa, istui vankilatuomion ja palasi lopulta eduskuntaan toisenlaisessa Suomessa kuin missä oli aloittanut julkisen uransa.

Kirja: Uuden ajan nainen, Hilja Pärssisen elä. Kirjoittaneet Marjaliisa Hentilä, Matti Kalliokoski ja Armi Viita. Lähde. Viittaus Naisten Ääni 4. huhtikuuta kello 11:52 ·

Kuolinilmoitus Helsingin Sanomat, 24.09.1935, nro 257, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982355?page=1 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Suomen sisällissota 1918 Valtiorikosylioikeuden ja valtiorikosoikeuksien arkisto - 27625 Valtiorikosylioikeuden akti 1920-1920, jakso 1; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5730590106&aineistoI... / Viitattu 4.1.2024

Maria Lähteenmäki, PUNAPAKOLAISET - suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa, 2023, sivut 75, 79 -80, 82-83, 167, 345, 404. // 17.11.2023