Ignatei Silanpoika Ahponen

Korpiselän pitäjän henkikirjassa 1908: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=740158

Seurakunta Korpiselkä (ort.)
Kirkonkirja Syntyneiden ja kastettujen luettelo
Sidos 1865
Syntymäaika 18.12.1865
Asuinpaikka Korpiselkä
Etunimi Ignati
Sukupuoli mies
Kastepäivä 19.12.1865
Kasteen vahvistuspäivä 0.0.Vuosi ei tiedossa
Isän ammatti talollinen
Isän etunimi Sila
Isän patronyymi Kondratjev
Äidin ammatti vaimo
Äidin etunimi Jevdokia
Äidin patronyymi Petrova
Rekisteröintinumero 27

Seurakunta Suistamo (ort.)/
Kirkonkirja Kuolleiden ja haudattujen luettelo/
Sidos 1930/
Kuolinpäivä 24.12.1932
Hautauspäivä 31.12.1932
Asuinpaikka Juttulampi
Ammatti Taloll.
Etunimi Ignati
Patronyymi Siilanp.
Sukunimi Ahponen
Sukupuoli mies
Ikä vuosina 67
Kuolinsyy sydänhalvaus
Hautaukseen liittyvät tiedot Soanlahden hautausmaalle
Syntymäaika 0.0.1865

Maanviljelijä Ignatei Ahponen.

Joulupäivän vastaisena yönä kuoli kotonaan Soanlahden Juttulammiilla maanviljelijä Ignatei A hp o n e n 67 vuoden ikäisenä. Maanviljelijä Ahponen oli syntynyt Korp i sei ällä maanviljelijän poikana, siirtyen sieltä Soanlahden Juttulammille asumaan tilaansa, joka oli silloin rappiolla. Uupumattomalla karjalaisen ■talonpojan sitkeydellä ahersi hän 'kivikkoisella tilallaan voimiaan säästämättä ja pääsikin taloudellisesti riippumattomaksi eläjäksi. Hän oli aina peräti ystävällinen ja vieraanvarainen, joten hänestä jäi kanssaihmisille hyvä muisto. Vakaumuksensa mukaan 1 osallistui vainaja innolla talonpoikaisväestön yhteistyöhön maalaisliiton toiminnan puitteissa. Joulun ovela ollessa päättyi iAhposen mainein maitka ja hän siirtyi sinne, missä on sanatonna 'suu, missä vaivat vaimentuu./ Karjalan Ääni, 29.12.1932, nro 147, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1858111?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Syvästi surren ilmoitan, että Korkein on hyväksi nähnyt pois kutsua rakkaan mieheni maanviljelijä
Ignatei Ahposen joka nukkui kuolonuneen koto= naan Soanlahden Juttulammilla 24. 12. 02 kello 23,30, 66 v. 11 kk. 23 p:n vanhana, jättäen kanssani suremaan 1 pojan sekä laajan sukulais- ja tuttavapiirin.
Maria Ahponen o.s. Holopainen.
Sä uurastit elosi aamusta ehtoon, nyt majasi muutit jo tuonen kehs
toon. Siks' nukkuos rauhassa mieheni armain.
Ylösnoususi aamuna herää jo varhain./ Karjalan Ääni, 29.12.1932, nro 147, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1858111?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Hautaus .

Lauantaina jouluk. 31 ;pv. kätkettiin maan poveen Soanlahden kr.kat. hautausmaalle maanvilj. Ignatei Ahposen ruumis. Ruumiinsiunauksen toimitti kirkkoherra Sairila puhuen siinä yhteydessä vainajan muistolle ja mieliinjohtaen ihmiselämän katoavaisuutta. Kun hautakumpu oli luotu, laski vainajan poika Ivan Ahponen Maria Ahposen ja .perheensä seppeleen. Holopaisten seppeleen laski maanvilj. Ale Holopainen. Nasti Ahposen ja hänen perheensä seppeleen laski maanvilj. V. Ahponen. Tämän jälkeen piti maanvilj. Antti Kinnarinen kaunissisältöisen, naapuruusrakkautta ja vainajan muistoa kunnioittavan puheen, muistuttaen mieliin vainajan uutteruutta esimerkiksi jälkeen jäännneille. Maanvilj. Ale Holopainen lausui vainajalle omlstamansa runon. Näin jätettiin Ignatei Ahponen kummun alle johonka talven valkoiset hiutaleet alkoivat luoda lumipeittoaan./ Karjalan Ääni, 03.01.1933, nro 1, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1858257?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Varakkaan talollisen ainoa poika oli jäädä perinnöttä

Äitipuoli totteli vasta korkeimman oikeuden tuomiota ja osti pojan osan 74.000 markalla.
Vuoden 1932 lopulla kuoli Soanlahden Juttulammin kylässä tai. Ignatei Ahponen, jättäen jälkeensä lähimpinä oikeudenomistajina lesken Maria Ahposen o.s. Holopainen ja yhden lapsen, nyttemmin Sortavalan Puikkolaan muuttaneen talonomistaja Juho Ahposen, joka on syntynyt edesmenneen Ignatei A:n ensimmäisestä avioliitosta. Laillisessa ajassa 10 5 -33, valvoi leski Maria A. miehensä jälkeen jääneen, 7/10 -29 Värtsllässä tehdyn kirjallisen testamentin, jonka mukaan kaikki Ignatei Ahposelta jääpä, niin kiinteä kuin irtain omaisuus oli joutuva leski Marialle. Samana päivänä valvoi poika, joka oli vähän ennen isänsä kuolemaa muuttanut muualle asumaan, suullisen testamentin, jonka mukaan pesän koko omaisuus oli jaettava tasan lesken ja ainoan pojan kesken. Heti tämän jälkeen nosti Maria A, asiamiehenään varat. A. Pärssinen, poikaa vastaan testamentin moitejutun, väittäen, että Juho A. on tosiasialllisesti valvonut testamenttina vain sellaisia puheita, joita ei voida pitää isänsä laissa säädetyssä järjestyksessä ja vapaasta tahdosta tekemänä testamenttina ja että jos katsottaisiin Ignatei A:n tehneen Juhon valvoman testamentin, oli se joka tapauksessa tullut myöhemmin peruutetuksi.
Juho Ahponen, avustajanaan asianajaja Mikko Ryynänen, vastusti kannetta ja nosti äitipuoltaan vastaan kirjallisen testamentin moitekanteen. Nämä asiat ja rinnakkaisesti kaiken varalta pojan nostama suurehko velkomusperusteinen juttu äitipuoltaan vastaan olivat useat kerrat Korpi selän ja Soanlahden kihlakunnan oikeuden käsiteltävinä. kunnes 28/12 -34 julistettiin päätös, jossa katsottiin selvitetyksi, että Ignatei A. oli suullisessa testamentissa mainittuna aikana, 17 tai 18 p:nä lokak. 1931 kahden todistajan läsnäollessa terveellä järjellä ja vapaasta tahdostaan tehnyt k.o. viimeisen tahtonsa säädöksen, ja kun ei oltu näytetty laillista peruutusta tapahtuneen, hylättiin Maria A. ajama kanne. Rubenkin mainittu päätös sanamuodoltaan edellytti vain isän jäämistöstä puolen pojalle joutumista ja kulut kuitattiin asiallisten kesken.
Kantaja Maria A:n puolesta ilmoitettiin tähänkin tulokseen tyytymättömyys, ja vastakanneluontoiset Juho A:n jutut joutuivat siirtymään käräjistä käräjiin, kunnes suullisen testamentin kohtalo tulee ylemmissä oikeuksissa lakivoimaisesti ratkaistuksi. Hovioikeus sittemmin pysytti alioikeuden päätöksen ja saman teki korkeinkin oikeus viime kesänä annetussa tuomiossaan, jossa kuitenkin selvennettiin alempien
oikeuksien päätöksiä, niin että koko pesuus on jaettava kahtia, siis kuten poika oli valvonut ja tahtonut.
Tämän jälkeen on Maria A. taipunut ja lopultakin syntyi sovinto, jollaista ratkaisua edistääkseen poika tyytyi kertakaikkiseen 74,000 mkn määrään, jolla äitipuolelleen möi osuutensa k.o. pesässä ja sai heti rahat. Äskeisillä Korpiselän käräjillä jätettiin edellä mainitut jälkijutut ajamatta. Tasapuolisuuden vuoksi voidaan vielä mainita, että p.o. äitipuoli olisi jo aijemmin tehnyt sovinnon, mutta neuvonantajansa eivät aijemmin sallineet pojalle mitään maksettavan. / Kansan Voima, 29.09.1936, nro 109, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2003328?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot