Irina (Iro) Jegorintytär Sissonen

Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan arkisto II (MMA) - I Aa:1 Rippikirjat, 1825-1827, 1839 - 1842 1825-1842, jakso 19, sivu 12: Ostronsaari, Riihiniemi; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8761681678&aineistoI... / Viitattu 13.12.2023

Runonlaulaja, Melaselkä, Ilomantsi.

SKVR VII1 196. Ilomantsi. Eur. G, n. 215 (KT, n. 387). -46. Melaselkä. Iro Sissotar. Toisella runonkeruumatkallaan osui Europaeus naislaulajan luo, joka on Suomen-Karjalan kaikkein huomattavimpia, nimittäin Simana Sissosen sisaren Iron. Kokonaista neljä päivää - toisen tiedon mukaan koko viikon - pani Europaeus muistoon Sissottarelta runoja, yht. 78 laulua (G n:t 146-223.) J. Krohnin mukaan oli Iro syntynyt v. 1797, meni naimisiin v. 1823 Miikkula Jeskasen kanssa, kuoli v. 1853. Iron poikien ilmoituksen mukaan oli Europaeus maksanut puolen ruplaa päivässä laulajalle. Simanaja Iro Sissonen olivat kumpikin suuria laulajia, edellinen kertovaisten runojen, jälkimmäinen tunnelmarunojen erinomainen muistossa-säilyttäjä. Matkakertomuksessaan v:lta 1846 Europaeuskin antaa hänelle täyden tunnustuksen lausuessaan: "Vasta Sissoselta sain kelpolailla runoja, sillä häntä parempaa, eikä vertaistakaan löytynyt sen jälkeen, paitsi hänen sisärtänsä Irinaa Veitsyrjässä likellä Korpiselkää, jonka luona kävin tänä vuonna toukokuun alussa, ja joka, niinkuin Simanakin, lauloi minulle lähille 70 runoa."(KT, n. 224; Valvoja 1887, s. 201.) Osa Iron lauluja on säilynyt hänen poikiensa laulamina. Tuota vuotin tuon ikäni, T[uota] puolen polveani, T[uota] kaiken kasvinai'an: Vävyxeni V[%C3%A4in%C3%A4m%C3%B6i]stä, 5 Kesälehen leppeyttä, Kangaskoivun kauneutta, Soreutta suopetäjän, Koreutta korpikoivun.

Lisäys/ Lea Tajakka:

Keväällä 1846 Europaeus kulki Ilomantsin seudulla(...). Otsonsaaressa hän tapasi Iro Sissottaren, Simana Sissosen siskon, joka puolen ruplan päiväpalkasta lauloi neljän päivän ajan. Suurin osa Iron laulamista 78:sta runosta oli lyyrisiä, mutta joukossa oli myös kertovia runoja ja loitsuja. Iron pojat Jaakko ja Vasilei Jeskanen perivät runotaidon äidiltään. Heistä ei kuitenkaan tullut äitinsä veroisia laulajia. (Ismo Björn: "Ilomantsilainen elämäntapa"/" Daniel Europaeus ja Ilomantsin runonlaulajat" teoksessa Ismo Björn: Suur-Ilomantsin historia, 1991.)