Isac Jacobsson Slangerfelt

Sotilas Iisakki Jaakonpoika Slangerfelt Ilmajoen komppanian ruodussa 34.

Syntynyt 17.3.1734 Iisakki Jaakonpoika
Ilmajoen seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1725-1736 (IC:2), jakso 39: 1734 ; Kansallisarkisto:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6107039 / Viitattu 1.2.2019
HISKI 17.3.1734 19.3.1734 Måjenpää Jacob Jacobsson Walborg Isaac

Renki Iisakki Jaakonpoika Öberg merkittiin Ilmajoen rippikirjajaksolla 1750-1753 Possolan tilalla Ilmajoen Kokkolan kylässä vuosina 1750-1753, syntymäaika 17.3.1734.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066721

Vihitty Ilmajoella
8.3.1755 Yrjänäcocko Dr. Isaac Jacobsson Lisa Mattsdr Curicka Nisula
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/vihit...

LAPSET Ilmajoki:

• 21.12.1755 26.12.1755 Wargsk Isac Jac:ss: Elis Matthsd:r Gustaf
• 26.2.1757 27.2.1757 Peldoniemi Wargsk Isaac Jacobsson Lisa Matthsd:r Jacob

Iisakki ja Liisa Öberg Ilmajoen Havuselassa 1754-1758
Varaväenmies Iisakki Jaakonpoika merkittiin Ilmajoen rippikirjajaksolla 1754-1756 kapteenin puustellissa Havuselassa Ilmajoen Kokkolan kylässä vuosina 1754-1756. Lisäksi merkittiin piika, vaimo Liisa Matintytär vuosina 1754-1756. He olivat Iisakki Jaakonpoika Öberg ja hänen vaimonsa kurikkalainen Liisa Matintytär os Yli-Nisula.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066708
Tilaa isännöi kapteeni Gustaf Gisselkors.

Varaväenmies Iisakki Jaakonpoika merkittiin Ilmajoen rippikirjajaksolla 1756-1762 Havuselan tilalla Ilmajoen Kokkolan kylässä vuosina 1756-1757, syntymäaika 17.3.1734. Hänelle merkittiin vaimo Liisa Matintytär, molemmat Kurikkaan 21.10.1758. He olivat Iisakki Jaakonpoika Öberg ja hänen vaimonsa kurikkalainen Liisa Matintytär os Yli-Nisula.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066980
Tilaa isännöivät kapteeni Gustaf Gisselkors ja hänen vaimonsa Katariina Holtz.

Iisakki ja Liisa Slangerfelt Kurikan Plosilassa 1757-1763
Iisakki Jaakonpoika Öberg oli tehnyt töitä renkinä Kurikan Plosilan tilalla jo vuonna 1757. Lokakuussa 1758 Iisakki ja Liisa Öberg muuttivat perheineen Plosilan tilalle. Samana vuonna 1758 Iisakki Jaakonpoika otti pestin sotilaaksi nimellä Slangerfelt. Nimi merkittiin rippikirjassa sekä Kurikan historia-teoksessa muodossa Slangenfelt.

Renki Iisakki Jaakonpoika merkittiin Kurikan rippikirjajaksolla 1751-1757 Kurikan Plosilan tilalla vuonna 1757, syntymäaika 17.3.1734. Hänelle merkittiin vaimo Liisa Matintytär. He olivat Iisakki Jaakonpoika Öberg ja hänen vaimonsa kurikkalainen Liisa Matintytär os. Yli-Nisula.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7608815

Varaväenmies Iisakki Jaakonpoika Slangenfelt merkittiin Kurikan rippikirjajaksolla 1758-1765 Kurikan Plosilan tilalla vuonna 1858, syntymäaika 17.3.1734, kuolintieto död i Pommern. Hänelle merkittiin vaimo leski Liisa Matintytär vuosina 1758-1763, syntymäaika 27.5.1724. He olivat Iisakki Jaakonpoika Öberg eli Slangerfelt ja hänen vaimonsa kurikkalainen Liisa Matintytär os Yli-Nisula. Merkinnät saattoivat johtaa harhaan: Iisakki Jaakonpoika ei kuollut vuonna 1758, vaan sinä vuonna hän pestautui sotilaaksi ja hänet mainittiin kuolleena vuonna 1763.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7608867
Huomattakoon, että Yli-Nisulan sotilas Juho Slangerfelt oli kuollut 4.5.1758 Pommerissa.

Isac Slangerfelt tuli vuonna 1758 Juho Slangerfeltin tilalle Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Ilmolan komppanian sotilaaksi nro 34.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=191...

Isaac Slangerfeldt merkittiin vuoden 1761 pääkatselmusluettelosta Ilmolan komppanian sotilaana nro 34, ikä 27 3/4, fången på Penemynde. Hänet vangittiin Peenemündessä Pommerissa.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=191...

Vuoden 1763 pääkatselmusluettelossa sotilaan Isach Slangerfeldt nro 34 mainittiin kuolleen sotavankeudessa.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=203...

Peene-joen suulla sijaitseva Peenemünde:
https://en.wikipedia.org/wiki/Usedom#/media/File:Karte_Insel_Usedom...

Vuonna 1733 Pohjanmaan eteläisen kihlakunnan edustajat olivat hyväksyneet sotaväenoton vakinaistamiseen tähdänneen ruotusopimuksen. Talot jaettiin pysyviin ruotuihin, jotka rakensivat yhteisesti sotilaalleen torpan. Sotilaat palkattiin pysyvästi ja he saivat palkkaa 30 taalaria vuodessa. Joka neljäs vuosi heille hankittiin sarkatakki, liivit tinanappeineen, housut, mekko, pieksut tai kengät, paita, kaulaliina, sukkapari, villalapaset ja vasikannanhkainen selkäreppu. Varusteiden kustannukset vähennettiin vuosipalkasta. (Osmo Rinta-Tassi: Kurikan historia I. Vaasa Oy:n kirjapaino, Vaasa 1980, s.402)

Ruodun nro 34 muodostivat vuonna 1733 Yli-Antila, Nisula ja Ala-Nikkola. Nisulan maalle rakennettu sotilastorppa oli nimeltään Siltaoja. Vuonna 1749 Yli-Antilan maalla torpassa asui Jaakko Slangenfelt. (Osmo Rinta-Tassi: Kurikan historia I. Vaasa Oy:n kirjapaino, Vaasa 1980, ss.403, 405)

Pommerin sotaa käytiin vuosina 1757-1762. Kappalainen Isak Astrén kertoi myöhemmin, että Kurikan seurakunnasta vietiin 18 sotilasta. Sotaretki kesti viisi vuotta ja vain neljä miestä palasi kotiin. Suurin osa sotilaista lienee kuollut tauteihin. (Osmo Rinta-Tassi: Kurikan historia I. Vaasa Oy:n kirjapaino, Vaasa 1980, s.408)

Pommerista muodostui Ruotsille eurooppalaisen valtapolitiikan sillanpääasema. Puolan sotaa (1655–1657) varten Pommeriin tuotiin muonitettavaksi 26 000 sotilasta. Pommeriin varustetut joukot osallistuivat myös 1666 Bremenin sotaan. Jatkuvasti sotaan valmistautunut Pommerin sotajoukko koki tappion lopulta Skoonen sodassa vuonna 1678. Huolimatta Ruotsin tappiosta, onnistui sen liitolainen Ranska neuvottelemaan alueet takaisin ruotsalaishallintaan Lundin rauhassa 1679. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pommeri)