Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Sanna Liisa Lag (1851 - d.)
    Lapua rippikirja 1869-1878 (MKO117-131_II) Huhtala, Laaki torp ; SSHY / Viitattu 20.02.2022 Lapua rippikirja 1879-1888 (MKO159-174_II) Sivu 987 Liuhtari, Turja ; SSHY / Viitattu 12.06.2022 Lapua ripp...
  • Heikki Juhani Rasku (1955 - d.)
  • Matti Antinpoika Haavisto (1843 - 1881)
    Nurmo - rippikirja, 1861-1869 (MKO68-84 I Aa:10-11) > Sivu 53 319: sivu nro 2 Uppa, torpare; SSHY: / Viitattu 9.3.2021 RK Seinäjoki 1864, Uppa, Ylinen, / Viitattu 22.6.2022. Seinäjoki > rippikirj...
  • Martti Hiskias Hiskiaanpoika Hautala (1906 - 1988)
    Alikersantti sodassa. Martti Hiskias Hispiaanpka Hautala. s. 09. Kesäk. 1906 Kauhajoki.

Valitse kieleksi suomi.

Seinäjoki locality project

Welcome to Seinäjoki locality project. This project is part of Pohjanmaa project. You can add persons to the project who have been born, lived or died at Seinäjoki.

You might be also interested in Finnish emigrants project.

More info about Seinäjoki at Wikipedia.
Project started 8/27/2017.

Seinäjoen paikkakuntaprojekti

Tervetuloa Seinäjoen paikkakuntaprojektiin. Projekti on osa Pohjanmaa-projektia. Projektiin voi lisätä Seinäjoella syntyneitä, eläneitä, kuolleita tai muuten Seinäjoella vaikuttaneita henkilöitä.

Seinäjoen projektit

Historiaa

1500-luvulla Seinäjoen alueelle muodostunutta kylää kutsuttiin usein Koskenalustan kyläksi, sillä se sijaitsi Seinäjoessa olevan Korpikosken alapuolella. Nimi poistui käytöstä 1600-luvun alkuun mennessä, ja kylän nimeksi tuli Seinäjoki, joka lienee joen nimenä kylää vanhempi. Seinäjoen alue kuului 1700-luvun loppupuolelle saakka Suur-Ilmajoen hallintopitäjään. Varsinainen kyläjako suoritettiin vuoden 1793 maakirjaan, jolloin Seinäjoen varrella olevat alueet luokiteltiin seuraavasti: Ala-Seinäjoki eli nykyinen Seinäjoen kantakaupungin alue, Peräseinäjoki ja Alavuden Peräseinäjoki.
Asutuksen synty alueella oli muun Etelä-Pohjanmaan tavoin varsin hidasta. Keskiajan loppuun mennessä koko Etelä-Pohjanmaan alueella oli vain 800 taloa, joista valtaosa Kyrönmaan alueella. Suur-Ilmajoen alueella näistä taloista 96 oli merkitty vuonna 1546. Seinäjoen alueelle vuonna 1546 oli merkitty ensimmäiset kolme taloa, joiden omistajiksi oli merkitty Martti Pentinpoika, Matti Juhonpoika ja Klemetti Pietarinpoika. Nämä talot olivat todennäköisesti Marttilan, Upan ja Joupin talot.
Seinäjoen kehittymiseen vaikutti olennaisesti vuonna 1798 perustettu Östermyran ruukki. Sen ympärille syntyi teollisuutta ja maataloutta.Östermyyran rautatieasema sijoittui 1880-luvulla noin 4 km päähän kartanosta. Rautatiellä risteysasemana oli sitten myöhemmin ratkaiseva merkitys Seinäjoen kasvamisessa pienestä muutaman talon kylästä kauppalaksi ja kaupungiksi. Seinäjoesta kehittyi vähitellen myös maakunnan keskus.
Seinäjoesta tuli Itsenäinen kunta vuonna 1868. Tätä ennen Seinäjoki kuului hallinnollisesti Ilmajokeen. Seinäjoesta tuli kauppala vuonna 1931. Seinäjoen maalaiskunta oli tässä vaiheessa erillään. Kauppala ja maalaiskunta yhdistyivät vuonna 1959. Seinäjoesta tuli kaupunki vuonna 1960. Peräseinäjoki liittyi Seinäjokeen ja lisäksi pala Ilmajoesta, että saatiin yhtenäinen alue, vuonna 2005. Ylistaro ja Nurmo liittyivät Seinäjokeen vuonna 2009.

Seinäjoen seurakunnan historiaa

Varhaiskeskiajalla Seinäjoen alue kuului Pohjankyrön kirkkopitäjään. Vuonna 1532 Ilmajoki erosi Pohjankyrön kirkkopitäjästä, mukana Seinäjoki ja Peräseinäjoki. Nurmolaiset pystyttivät luvatta 1727 saarnatuvan. Tuomiokapituli ja lapualaiset kielsivät Nurmolta seurakunnan perustamisluvan. Seinäjoki tuli vuonna 1765 hankkeeseen mukaan, ja kuningas myöntyi uuteen hakemukseen. Vuonna 1766 tuomiokapituli antoi valtakirjan Nurmon ja Alaseinäjoen ensimmäiselle papille. Nurmolla ja Seinäjoella oli siten yhteinen saarnahuonekunta vuodesta 1766 alkaen. Nurmosta ja Seinäjoesta tuli Lapuan seurakunnan kappeliseurakunta vuonna 1816.
Seinäjoki perusti vuonna 1863 oman kappeliseurakunnan Ilmajoen kirkkoherrakuntaan. Tätä Seinäjoen omaa kappeliseurakuntaa vastustivat nurmolaisten lisäksi 22 seinäjokelaista talollista eli 1/5 Seinäjoen manttaalimäärästä. Hankkeeseen tuli mukaan Östermyran patruuna Wasastjerna, jonka ansiosta Seinäjoki sai entisestä ruutimakasiinista rakennetun kirkon ja kirkon viereen hautausmaan. Oman kappeliseurakunnan vastustajat eli väättyrit eivät suostuneet liittymään Seinäjoen kappeliseurakuntaan, vaan he jäivät edelleen Nurmon seurakuntaan. Tilanne oli erittäin omalaatuinen varsinkin vuoden 1868 jälkeen, kun Seinäjoki oli jo kunnallisesti itsenäinen. Nämä Nurmon seurakuntaan edelleen kuuluvat talot olivat pääasiallisesti Joupista, Jouppilasta ja Niemistönmaalta. Vuoden 1869 tilityksistä näkyy, että Wasastjerna on maksanut väättyrien puolesta papinmaksuja. Väättyreitä oli tuolloin Joupista, Upasta ja Jouppilasta kustakin kolme, Ala-Marttilasta, Myllymäestä ja Niemistöstä yksi, Heikkilästä kolme ja Mäenpäästä sekä Kortesmäestä kummastakin kaksi tilaa.
Seinäjoki anoi pääsyä omaksi seurakunnaksi vuosina 1873, 1880 ja 1891. Anomus johti tulokseen vuonna 1895 ja Seinäjoesta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta/seurakunta. Seinäjoen seurakuntaan yhdistyivät kuntaliitosten myötä vuonna 2005 Peräseinäjoen seurakunta ja vuonna 2009 Nurmon ja Ylistaron seurakunnat ja niistä muodostettiin kappeliseurakunnat.

Lähteet

Ala-Kulju, Reino. 1963. Seinäjoen kirja. Kuvaus Seinäjoen vaiheista. Julkaisija Seinäjoen seurakunta.

Alanen, Aulis J. 1970. Seinäjoen historia 1: Vuoteen 1931 eli kunnan jakautumiseen kauppalaksi ja maalaiskunnaksi.

Ruutimakasiinista kirkoksi. Julkaistu Lakeuden Risti -lehdessä 4/2004, s. 2. Kirjoittanut Raimo Hieta. http://www.porstuakirjastot.fi/files/original/b26dac36535bdf06bc29c...

Seinäjoen asutushistoriaa 1500-luvulta 1800-luvulle: http://www.porstuakirjastot.fi/exhibits/show/seinajoen-rakennuskult...

Seinäjoen kaupunki - Tietoa Seinäjoesta - Historia. http://www.seinajoki.fi/seinajoenkaupunki/tietoaseinajoesta/histori...

Seinäjoen seurakunta - Seurakunnat - Seinäjoen alueseurakunta - Historia. https://www.seinajoenseurakunta.fi/aluesrk/historia

Seinäjoki, Lakeuksien keskus. 1952. Dokumentti. Suomi-Filmi Oy. https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_107124?fbclid=Iw...

Seiinäjoki. Törnävän ruukinkartanon alue. Julkaistu 22.12.2009. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=910

Seinäjoki. Wikipedia-artikkeli. Viitattu 16.10.2017. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sein%C3%A4joki

Vaikuttaja Wasastjerna. Lakeuden Risti nro 4/2013, s. 2. Kirjottanut Leena Hautala. https://www.seinajoenseurakunta.fi/documents/78941/328608/LR_13_04N...

Lähteiden merkitseminen

Lisää profiileihin saatavilla olevat lähteet ennen projektiin liittämistä. Seuraavista linkeistä voi olla apua lähteiden etsinnässä.

Naapuriseurakunnat

Ilmajoki, Lapua, Nurmo, Ylistaro

Seinäjoen kylät

Seinäjoki
s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/b0/dc/cb/4d/5344484605175030/seinajoki2_original.jpg
Ilmakuva Seinäjoelta 1945-1959. Kuvaaja: Matti Poutvaara

Projekti aloitettu 27.8.2017

Seinäjoki lokalitet projekt

Välkommen till Seinäjoki lokalitet projekt.