Jören Ericsson Dufva

Mouhijärven vihittyjen luettelo 6.6.1705:

• http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7255527 Mouhijärven haudattujen luettelo 4.9.1748:
• http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7255693

Mouhijärven Tuiskun ratsumies 1700-29.8.1721 (Turun ja Porin läänin Ratsurykmentti TRR). Ruotsissa, Grimsholmissa 10.11.1720 pidetyssä katselmuksessa Jören Dufvan syntymäpaikaksi mainitaan "Åbo län och Räsö socken". Ratsumies Duffa palveli Tuiskua kauan, ollen niitä harvoja, joka säilyi sotaretkiltään elävänä Mouhijärvelle. Hän taisteli Tuiskun ruotua nro 110 ratsunsa selässä vv. 1700-1720 ainakin Virossa, Liivinmaalla ja Inkerissä, ehkä myös Kaarle XII:n Puolan retkellä. Tuona kautena sodissa kuoli yli 60.000 Suomesta pestattua miestä. Ilmiömäinen onni seurasi tätä miestä auttaen selviytymään jopa ankarasta, kuninkaan kuolemaan loppuneesta Norjan retkestä 1718-1719. Katselmusrullan tiedoissa, jotka kirjattiin 6.-7.10.1719 Sundsvallissa Yrjö (Jören) mainitaan menettäneen hevosensa satuloineen ja paljon muuta varustusta. Jäljelle oli jäänyt karbiini pistooli, miekka remmeineen ja kannukset. Säilyneinä, mutta kelvottomiksi pilaantuneina mainitaan kappa, takki, röijy, housut, saappaat, käsineet ja hattu. Vuotta myöhemmin 10.11.1720 Grimsholmissa pidetyssä katselmuksessa hän on uudelleen varustettuna, mutta sairaana rykmentissään. Hänen mainitaan syntyneen Raisiossa ja olevan naimisissa, ikä 56 vuotta (s. 1664?) sekä osaavan lukea. Yrjö oli Ruotsissa vielä seuraavankin katselmuksen tekohetkellä, joka suoritettiin 29.8.1721 Rårmansössä. Siinä hän sai pyytämänsä eron ja eläkkeen. Suomalaisten joukkojen kotiutus alkoi ja Yrjö palasi perheensä luo. Tämä ryttare oli vihitty Mouhijärvellä 6.5.1705 Lampisilta olleen Maria Matintyttären puolisoksi. Yrjö kirjattiin kuolleen täysin palvelleena, eläkkeelle päässeenä Mouhijärven Lampistenkylän Kyrölässä 4.9.1748. (Lähde: Raimo Vasara: Mouhijärven Rippikirjan kertomaa/ Torsti Heinosen tutkimukset) Vaikka ratsumies Dufva onkin ollut monilla sotaretkillä, niin kuitenkin hän on pistäytynyt välillä kotona Mouhijärvellä. Siitä todisteina ovat 5 lasta, jotka syntyvät sodan aikana. Erityisesti nyk. Pirkanmaan alueella oli ennen venäläismiehitystä, joka alkoi 1713, useita ratsumiehiä kotiutettuina, ilmeisesti armeijan huolto-ongelmien eli varojen puutteen vuoksi. Siten Jören Dufvakin lienee ollut kotona ainakin talvisin syksyyn 1713 asti. Yhden lapsen kohdalla isyys on ollut kriittinen ja sitä on käsitelty perusteellisemmin. Silloin Dufva oli Ruotsissa, mutta silloinen sodankäynti ja miehitys eli Isoviha eivät täysin estäneet suomalaisten sotilaiden kotikäyntejä.