Jakob Benjamin Ståhlberg

s. 16.8.1859 kast. 12.9.1859 Pielavesi Pastoratet
i. Prosten m. C. H. Ståhlberg
ä. Fru An. Wenell 37
l. Jakob Benjamin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Benjamin_St%C3%A5hlberg
Jaakko Benjamin Ståhlberg (16. elokuuta 1859 Pielavesi – 12. marraskuuta 1915 Kuopio) oli kuopiolainen lehtori, luonnontieteilijä ja museomies.

Ståhlbergin vanhemmat olivat Pielaveden kirkkoherra, rovasti Karl Henrik Ståhlberg (1799–1878) ja Anna Sofia Wenell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1880 Kuopion lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1887. Stählberg toimi matematiikan ja luonnontieteiden lehtorina ja viimeksi hän oli lehtorina vuodesta 1902 alkaen suomalaisessa tyttökoulussa Kuopiossa. Ståhlberg oli naimisissa vuodesta 1889 Naemi Sofia Thermanin kanssa.

Ståhlberg toimi myös Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen puheenjohtajana. Tässä roolissa hän vaikutti merkittävästi erityisesti yhdistyksen 20. helmikuuta 1897 perustaman Kuopion luonnontieteellisen museon kehittymiseen.[Kyseinen museo katsotaan perustetun Ståhlbergin kolmen pöllön lahjoituksen myötä.

Ståhlberg valittiin aikanaan myös puheenjohtajaksi kansantalovaliokuntaan, jonka tehtäväksi annettiin Kuopion museorakennuksen suunnitteleminen. Vuonna 1907 Kuopion Snellmaninpuiston reunaan valmistuikin linnamainen Kuopion museo, joka on edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Siellä ovat Kuopion luonnontieteellisen museon ja Kuopion kulttuurihistoriallisen museon näyttelytilat.

»Kaikki muuttuu. Vierii tässä vuosisatoja. Tuskin tarunakaan on silloin enää säilyneet tämän ajan kiistat. Vaan talo tässä voi seistä vielä yhteishengen, yhteistyön todisteena.» (Ståhlberg 10.10.1905 Kuopion museon peruskiven muuraustilaisuudessa)

Lehtorina fil. kand. Ståhlberg toimi muun muassa Kuopion kauppakoulussa, jossa hän opetti laskentoa (1888–).

Pielavesi lastenkirja 1866-1881 (MKO701-738 I Ab:15-18) Sivu 2307 Pastoratet (edelliset aukeamat tyhjiä) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2063...

Lähdetietona on hautakuva. Päivitys 2022. hautapaikka

Eilen aamulla kuoli Kuopiossa tyttökoulun nuorempi lehtori Jaakko Benjamin Ståhlberg. Wainaja syntyi Pielaweden pappilassa w. 1859 ja tuli ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1880, liittyen Sa-
wo-Karjalaiseen osakuntaan. Tultuaan filosofian kandidaatiksi 1887, hänet nimitettiin matematiikan ja luonnontieteen kolleegaksi Jywäskylän lyseoon 1890. W. 1895 hän siirtyi samanlaiseen wirkaan Kuopion lyseoon, josta taas 1903 siirtyi Kuopion tyttökoulun opettajaksi. Terweyden murtumisen wuoksi oli hän kuitenkin monet wiime wuodet wapaana opettajantoimestaan. Benjam Ståhlbergissa on mennyt manan majoille innostuksen, laajalle tähtääwien harrastusten ja tarmokkaan toimen mies. Luonto oli hänen suuri rakkautensa ja hänellä oli myös suuri taito herättää tätä rakkautta muissa, warsinkin oppilaissaan. Monille oppilailleen pystyikin wainaja innostawalla ja herättäwällä ohjauksellaan aukasemaan elämänuran, joka on heille tuottanut tyydytystä. Tärkeä osuus oli hänellä myöskin „Luonnon Ystäwäin yhdistyksen" perustamisessa Kuopioon w. 1896, jonka yhdistyksen puheenjohtajaksi hän tuli 1900. Hänen johdollaan alkuunpantiin yhdistyksen luonnontieteellinen museo, joka sitten niinikään hänen silmälläpitonsa alaisena on wähäisestä alusta kehittynyt warsin huomattawaksi, rikaskokoelmaiseksi laitokseksi. Pohjois-Sawon kaswiston ja etenkin eläimistön tuntemiseen on wainaja antanut merkittäwiä lisiä sekä toiminnallaan mainitussa yhdistyksessä ja sen museossa että kirjoituksillaan „Luonnon Ystäwässä" y. m. julkaisuissa. Mutta Ståhlbergin harrastuspiiri ei ollut yksipuolinen. Sekä yleisisänmaalliset ja kansalliset että kunnalliset harrastukset saiwat hänestä innokkaan kannattajan ja ajajan. Useita wuosia toimi hän Kuopion kaupunginwaltuusmiehenä sekä rahatoimikamarin jäsenenä ja puheenjohtajana. Kuopion Suomalainen Seura on hänelle suuressa kiitollisuudenwelassa, sillä wainaja kuului niihin, jotka tekiwät woitawansa saadakseen seuran pysytetyksi toiminnassa wielä senkin jälkeen, kun suomalaisten keskuuteen oli muodostunut erottawa juopa ja yhteistyö alkoi näyttää mahdottomalta. Waikka wainaja olikin sortowuosien alkaessa omaksunut nuorsuomalaisen katsantokannan ja waikka hän ei woinutkaan tinkiä waltiollisesta wakaumuksestaan, koetti hän kuitenkin woimiensa mukaan pitää yhteistyötä wireillä kaikilla niillä kansalaistoiminnan aloilla, joissa sitä todella tarwittiin ja joihin wälien särkyminen ei wielä ollut ehtinyt ulottua. Wainaja oli wielä Kuopion suomalaisen yhteiskoulun perustajia ja sen johtokunnan moniwuotinen puheenjohtaja. Wainajaa surewat lähinnä puoliso, o. s. Therman, ja lapset sekä laaja sukulais- ja tuttawapiiri. Mutta suurta kaipausta herättää hänen kuolemansa myöskin koko paikkakunnalla ja entisissä oppilaissa, jotka owat hajaantuneet eri tahoille maata.
Helsingin Sanomat, 19.11.1915, nro 316, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1173500?page=3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kuopion tk perukirjoja 1913-1916 (AP_KUOPIO Ec I:9) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3283... / Viitattu 17.02.2023