Jakob Larsson Teit

How are you related to Jakob Larsson Teit?

Connect to the World Family Tree to find out

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Jakob Larsson Teit

Finnish: Jaakko Teitti
Also Known As: "Jacobus Laurentii Teit", "Jaakko Teitti"
Birthdate:
Birthplace: Teit, Pernå, Finland
Death: 1588 (62-72)
Turku, Finland (rutto)
Place of Burial: Åbo, Finland
Immediate Family:

Son of Lars Mattsson Teit and Karin Eriksdotter
Husband of Elin Larsdotter
Father of Malin Teit; Antti Teit and Karin Teit
Brother of Anders Teit; Olavus Laurentii Teit; Malin Larsdotter Teit and Ingeborg Larsdotter Teit
Half brother of Dordi Larsdotter Teit; Mårten Larsson Teit; Anna Larsdotter Teit; Melker Larsson Teit; Carin Larsdotter Teit and 1 other

Managed by: Erkki A Tikkanen (Geni Curator- ...
Last Updated:

About Jakob Larsson Teit

Jacobus Teit, opiskeli1540- ja 1550-luvuilla Rostockissa ja Wittenbergissä. Ammatiltaan kuninkaallinen sihteeri.

http://www.genealogia.fi/genos-old/27/27_118.htm

http://www.blf.fi/artikel.php?id=3805

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Teitti

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Teet_nr_550

http://lpgenealogi.se/artiklar/slakten-teitteet-och-stierncreutz

http://runeberg.org/histbib/4/0154.html

Teit, Jakob (K 1596)

kuninkaallinen sihteeri, Turun kaupunginkirjuri

Alhaisaateliin kuuluva Jakob Teit oli aatelin väärinkäytösten tutkija ja Eerik XIV:n pahamaineisen kuninkaan lautakunnan jäsen, jonka maine on epämääräinen. Hänen nimensä tunnetaan yleisesti, mutta hänen elämäänsä huonosti. Teitistä ei tiedetä kovin paljon 1560-luvun jälkeen, mistä johtuen hänestä kirjoitetut esitykset painottuvat 1550-luvun osalta Suomeen ja 1560-luvulla Tukholman kuninkaan lautakunnan jäsenyysaikaan. Toimintansa ja lausuntojensa perusteella häntä voidaan pitää varsin puhdasverisenä kiipijänä.

Itäsuomalaisen, ehkä Skotlannista keskiajalla Suomeen muuttaneen aatelissuvun jäsen Jakob Teit kuului aikakaudellaan harvinaiseen alhaisaatelin tai aatelittomien miesten ryhmään, jolla oli mahdollista opiskella ulkomailla. Turun piispa (->) Martinus Skytte lähetti hänet 1540-luvun lopulla useiksi vuosiksi Saksaan opiskelemaan. Toisin kuin monet muut ulkomaiden yliopistoissa opiskelleista, Teit valitsi pian maallisen virkauran (->) Kustaa Vaasan palveluksessa. Kyse oli valinnasta, sillä Teit kävi itse pyytämässä avustusta opintoihinsa kuninkaalta, joka sangen poikkeuksellisesti suostui. Tämä varmisti samalla sen, että Teitistä tuli hallitsijan kuuliainen käskyläinen loppuiäkseen.

Virkauran alku oli lupaava, sillä Teitin tietämystä käytettiin hyväksi valtakunnan itäistä osaa koskevissa asioissa. Teitin tunnetuin tehtävä oli niin sanotun valitusluettelon laadinta Venäjän-sodan aikana 1555 - 1556. Oletettavasti hänen nimittämisensä toimeen kuten hänen toimintansa yleensäkin Suomen asioissa johtui hieman hämärästä aatelisesta taustasta ja kielitaidosta: Teit osasi hyvin suomea, joka ymmärrettiin Tukholmassa vaikeaksi kieleksi jo tuolloin. Valitusluettelossa tuuletettiin laaja-alaisesti suomalaisen yhteiskunnan ongelmakohtia: muun muassa aatelin laittomia maanhankintatapoja, oikeuslaitoksen ongelmia, köyhän rahvaan huonoja mahdollisuuksia saada oikeutta, rälssisäädyn keräämiä laittomia rasituksia ja vastaavia asioita. Vaikka periaatteessa tarkastus koski ennen muuta aateliston väitettyjä väärinkäytöksiä, niin osansa saivat kaikki muutkin säädyt. Teit laati myös suuren joukon itärajan rajaoloista kertovia karttoja Venäjän sodan aikana ja väärensi Pähkinäsaaren rauhansopimuksen rajalinjaukset Ruotsille suotuisammiksi. Ei ole epäilystäkään, etteikö hän toiminut tässä Kustaa Vaasan käskyjen mukaan.

Teit siirtyi 1550-luvun lopulla yli kymmeneksi vuodeksi pääkaupunkiin, missä hän toimi eri tehtävissä aina (->) Juhana III:n valtaantuloon saakka. Ajanjakso oli ainakin taloudellisesti turvattua, sillä vaimonsa Elin Larsintyttären perintöosuuksien avulla hänen onnistui saada haltuunsa arvokas kaupunkitalo Tukholmasta. Kyseinen "Jaakko Teitin talo" toimi pitkään, viimeisen kerran 1616, maamerkkinä, kun haluttiin kirjata mahdollisimman tarkasti, missä toiset lähistöllä sijainneet kiinteistöt olivat. Avioituminen ilmeisen arvostettuun porvarissukuun kuuluvan naisen kanssa liitti Teitin kaupunkiyhteisöön ja samalla vahvisti hänen asemaansa kuninkaallisena virkamiehenä.

Teitin elämäntilanne muuttui kuitenkin dramaattisesti 1568, kun hänen vanha tukijansa (->) Eerik XIV syöstiin vallasta. Teit oli ollut aikanaan 1563 tuomitsemassa Juhana-herttuaa, mikä ei Juhanan noustessa valtaistuimelle ollut hyvä meriitti. Teitin toimia kuninkaan lautakunnassa (höga nämnd) tutkittiin tarkasti, vaikka hän olikin ollut tuomitsemassa pahamaineisen tuomioistuimen puheenjohtajan Jöran Perinpojan kuolemaan. Uudet vallanpitäjät lisäsivät sihteerin syntilistaan myös ylhäisaatelin nousevan tähden Nils Sturen häpäisemisen 1566, kun tämä pakotettiin tulemaan häpeäkulkueessa läpi koko Tukholman. Ilmeisesti haikeat valitukset, joissa Teit selitti toimineensa vain käskyjen mukaan, auttoivat, sillä lyhyen vankeuden jälkeen hänet laskettiin vapaaksi.

Tämän jälkeen Teit ei enää asunut vakinaisesti Tukholmassa, vaan Juhana III määräsi 1571 hänet muuttamaan Turun linnaläänin kaupungeista joko Turkuun, Poriin tai Raumalle. Kyse oli karkotuksesta, minkä lisäksi Teit oli koko loppuikänsä eräänlaisessa kotiarestissa. Suomeen palattuaan Teit sai tyytyä paljon aikaisempaa vähäpätöisempiin tehtäviin. Hänen tietämystään oikeuselämästä käytettiin jonkin verran hyväksi, mutta lainlukijan pestit olivat satunnaisia ja tilapäisluonteisia. Vasta 1581 hän sai vakinaisen työn, kun hänelle annettiin Turun kaupunginkirjurin virka.

Teitin elämä lähti alamäkeen 1570-luvun vaikeina aikoina, sillä välit vaimoon Elin Larsintyttäreen heikkenivät. Tukholman raastuvanoikeudessa vahvistettiin 1577 poikkeuksellinen sovittelukirje, jossa Teit luopui vaimonsa perintöosuudesta itsensä ja jälkeläistensä puolesta. Sopimus vahvistettiin pariskunnan kädenpuristuksella oikeudessa. Vastineeksi Teit sai koko joukon erilaisia jalometalliesineitä ja taloustavaroita. Kun perinnöstä parikymmentä vuotta myöhemmin riideltiin, niin syyksi erikoislaatuiseen pesänjakoon ilmoitettiin suoraan Teitin uskottomuus. Asian tekee mielenkiintoiseksi se, että asiaa ei koskaan sovittu kirkon kanssa, vain aviopuolisoiden kesken raastuvanoikeuden suostumuksella. Sopimus koski kuitenkin ilmeisestikin vain perintöä, sillä aviopari oli todennäköisesti jatkuvasti yhdessä. Heiltä ei jäänyt rintaperillisiä, sillä sisarenpoika vaati 1596 perintöosuutta oikeana ja lähimpänä perillisenä.

Teit oli yksi monista vanhemman Vaasa-kauden häviäjistä. Hänen menetyksensä olivat kenties tavallista suurempia, koska harvinaisen korkean koulutuksensa turvin hänen olisi voinut olettaa selviytyvän jaloilleen tuona virkamiehistön kehityskautena. Valtakunnan sisäisen kehityksen nopeat muutokset koituivat Teitin vahingoksi, sillä vallanvaihdoksissa 1560, 1563 (Suomen osalta tällaisesta voidaan puhua) ja 1568 kävi usein niin, että aiemman kuninkaan tukijat eivät kelvanneet uudelle hallitsijalle. Teit vaikuttaa itsekin olleen katkera, sillä toisen käden lähteistä saatavien tietojen perusteella hän valitti asemaansa rasitustensa ja vastoinkäymistensä aikana. Vilkaisu Teitin sisarusten menestykseen antaa vertailupohjaa: hänen viidestä veljestään kahdesta tuli kirkkoherroja, kolmas toimi nimismiehenä, Juhanan kanslistina toiminut veli tosin teloitettiin 1563. Sisaria oli viisi, joista yksi oli naimisissa myöhemmin aateloidun voudin kanssa ja kolme naitettiin kirkkoherroille.

Jakob Teit oli ensimmäisiä yksinomaan kuninkaalliseen majesteettiin eli valtioon sitoutuneita virkamiehiä, joilla ei juuri ollut liikkumavaraa töissään. Teit oli murrosajan ensimmäisiä patronus - klientti-järjestelmän osasia, joka toisin kuin monet myöhemmät klientit oli epäitsenäinen toimija. Hän oli hallitsijan käsikassara, jonka merkitystä on aikaisemmin selvästi liioiteltu. Hänen toiminnastaan ja säilyneistä dokumenteista jää vaikutelma miehestä, joka toisaalta koetti olla kulloisellekin vallanpitäjälle mieliksi, toisaalta pyrki omissakin asioissaan olemaan sovitteleva.

Jakob Larsinpoika Teit lähteissä myös Jacobus Laurentii Teit, Jaakko Teitti S 1520-luvulla Suomessa, K todennäköisesti keväällä 1596 ehkä Turussa. V ratsuväkilippueen päällikkö Lars Martinpoika Teit ja Karin Erikintytär. P viimeistään 1565 - Elin Larsintytär K 1588, PV Tukholman porvari Lars Larsinpoika ja Malin. Lapset: Malin K pienenä; Anders K pienenä; Karin K pienenä; kaksi lasta haudattu 1589.

URA. Ylioppilas Rostockin yliopistossa 1547 - , Wittenbergin yliopistossa 1549 - 1552.

Tukholman kuninkaallisen verokamarin kirjuri 1552 - 1554; erilaisissa lähinnä verotukseen ja väärinkäytösten tutkintaan sekä Venäjän vastaisen rajan tarkastukseen liittyvissä tehtävissä Suomessa 1554 - 1557; Tukholman tullikirjuri 1560-luvun alussa; kuninkaallinen sihteeri 1561 - 1568; kuninkaan lautakunnan niin sanotun sihteeriryhmän jäsen 1563 - 1568; Öknebon kihlakunnantuomari 1568; vanki 1568 - 1569; tuomarinsijainen Äyräpään kihlakunnassa 1571; lainlukijana Piikkiön, Maskun ja Vehmaan kihlakunnissa 1572 - 1574, 1579 - 1580; Turun kaupunginkirjuri 1581 - 1587.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. A. G. Fontell, Tiedonanto Jaakko Teitistä // Historiallinen arkisto VII. 1881; Jaakko Teitin valitusluettelo Suomen aatelistoa vastaan v. 1555 - 1556. 1894; Konung Gustaf den förstes registratur XX - XXIX : 1549 - 1560. Stockholm 1902 - 1916; Stockholms stads tänkeböcker 1553 - 1567, 1568 - 1575, 1576 - 1578, 1578 - 1583, 1584 - 1588. Stockholm 1939 - 1947; Stockholms stads tänkeböcker från år 1592 II, V, IX : 1596 - 1599, 1603 - 1604, 1616 - 1617. Stockholm 1951 - 1954, 1959, 1968; Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1553 - 1634. 1884 - 1887.

Y. Blomstedt, Jaakko Teitti // Genos 27. 1956; Y. Blomstedt, Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500- ja 1600-luvuilla (1523 - 1680). 1958; S. Heininen, Die finnischen Studenten in Wittenberg 1531 - 1552. 1980; K. Julku, Suomen itärajan synty. 1987; Y. Koskinen, Tiedonanto Jaakko Teitistä // Historiallinen arkisto VI. 1878; B. Lager-Kromnow, Att vara stockholmare på 1560-talet. Stockholm 1992; O. Nikula, S. Nikula, Turun kaupungin historia : 1521 - 1600 I - II. 1987; J. Nuorteva, Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. 1997; H. Pohjolan-Pirhonen, Suomen historia VII : Suomen historia 1523 - 1617. 1960; P. Renvall, Tuomarinviran hoito Varsinais-Suomessa 1500-luvun jälkipuoliskolla // Turun historiallinen arkisto X. 1948; J. Rosén, Studier kring Erik XIV:s höga nämnd. Lund 1955; J. W. Ruuth, Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet III. 1916.

Petri Karonen

Julkaistu 30.11.2001.



3) Jaakko k. kev. 1588 Turku, rutto, haudattu 12.10.1588 Turku. Vouti, kirjuri, kuninkaallinen sihteeri.

Turun tuomiokirkon alueen talonpoikien vouti v. 1547. Lähti ulkomaille opiskelemaan v. 1547. Kirjoittautui Rostockin yliopistoon ja sen jälkeen v. 1549 Wittenbergiin. Kirjuri kuninkaan kansliassa.

Valittiin v. 1555 - 1557 tutkimaan Suomen rahvaan valituksia aatelistoa vastaan. Tämä Jaakko Teitin valitusrekisteri, jota säilytetään Kuninkaallisessa Ruotsin Kamariarkistossa ja painettiin v. 1894 professori K. Krotenfeldin toimesta, muodostaa tärkeän ja tarkoituksenmukaisen tietolähteen 1500-luvun olosuhteista Suomessa. Jaakko Teit teki yhdessä Klas Kristersson Hornin kanssa luettelon rajamerkeistä Venäjän rajalla.

Tullikirjuri Tukholmassa v. 1560. Kuninkaallinen sihteeri v. 1561. Jäsen kuningas Erikin neuvostossa (nämd) v. 1563 - 1568. Vangittiin v. 1568 uuden hallituksen toimesta ja pantiin Tukholman kaupungin tukkihuoneeseen. Vapautettiin v. 1569 luvalla oleskella Turussa, Porissa tai Raumalla vartioinnin alaisena. Sai 02.05.1578 pidennyksen oikeuteensa Upalingon taloon Raisiossa, mutta menetti saman v. 1586. Kaupunginkirjuri Turussa v. 1582 - 1588. Mainitaan viimeisen kerran v. 1596 (?) Turussa.

Haudattu 12.10.1588 Turussa. Kaksi hänen lastaan haudattu 30.08.1589 koulumultiin Turun kirkkomaalle. (Väinö Nordlund)

Jaakko Teitti - - - - Teit Turun kaupunginsihteeri 1582 - 88, k. Turussa ruttoon keväällä 1588. - Puoliso 1565 Elin Larsintytär (hänen 2. aviossaan), k. syksyllä 1588, vht tukholmalainen porvari Lars Larsson ja Malin (tämän 1. aviossa, 2. puoliso Tukholman raatimies Nils Olofsson Skrivare); 1. puoliso isäpuolensa veli, mm. Juhana-herttuan kanslerina toiminut lakitieteen tohtori Andreas Olai, k. 1560.

Lapsia oli sukuselvityksen (Lib. caus. 13) mukaan kolme, Malin, Anders ja Karin, jotka kaikki kuolivat 71 - 72. Jaakko Teitin uskottomuuden takia asuivat aviopuolisot erillään vuodesta 1577, mutta eivät hakeneet tuomiokapitulilta avioeroa. Näyttää siltä, että sopu olisi myöhemmin palautunut, sillä Elin Larsintytär lienee kuollut Turussa. (Yrjö Blomstedt, Genos 1956 nro 4 s. 118)

Puolisot:

¤¤ 1) Larsintytär, Elin k. syks. 1588.



Jaakon äiti Karinin äitiä ei mainita. Jaakon äiti Karin oli avioton lapsi. Äiti Bielke suvusta joku nainen Tab.23 kohdasta. https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bielke_af_%C3%85ker%C3%B6_nr_8... Karinin isä Erik Erikson oli suhteessa läheisen serkkunsa kanssa. Eivät olleet naimisissa.

Erik Eriksson, till Benhamra. Var gift och efterlämnade endast en dotter Karin Eriksdotter. http://www.adelsvapen.com/genealogi/Bielke_af_%C3%85ker%C3%B6_nr_8#...

http://runeberg.org/anrep/1/0199.html

- viittaa A.G.Ahlqvistin tiedonantoon (Hist.Bibliot. 1877, s. 146) Jaakko Teitin kirjeistä Hogenskild Bielkelle, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Bielke_af_%C3%85ker%C3%B6_nr_8...

ja tekee selkoa kirjeen sisällyksestä:

- Teitti: "Vaikka minä mies parka olen köyhä, kurja ja viheliäinen ja köyhistä vanhemmista lähtenyt, ovatpa ne kuitenkin kunnialliselta vuoteelta syntyneet aviosäädyssä, ja äitini-äidin äiti lähtenyt samasta suvusta ja syntyperästä, kuin Teidän ankaruutenne on lähtenyt isän kannalta."

Quote (Ramsay):

Karin Eriksdotter, som enligt sonen Jakob Teits uppgift, genom sin mormor var befryndad med Hogenskild Bjelke (Yrjö-Koskinen. Hist.Ark. VI. Jaakko Teitti).

Sen tähden mitä Jaakolle on käynyt Jaakko vielä siis... ”anoo nöyrillä lauseparsilla herra Hogenskild Bielken suosiota” (serkkunsa suosiota joka on asunut Suomessa joka on Jaakolle sukua äidin isän isän kautta ja Karin äidin kautta). Hogenskildin ja Jaakon yhteinen esiisä on Ture Turensson Bielke s.1425 k.1489. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hogenskild_Bielke https://sv.wikipedia.org/wiki/Hogenskild_Bielke https://en.wikipedia.org/wiki/Hogenskild_Bielke

https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Presentation.aspx?id=18165 Baron Hogenskild Bielke, till Läckö

On väärin ja virheellistä edes väittää että Bielke suvulla ja Hogenskild Bielke sukuhaaralla ei ole ollut yhteyttä Suomen puolelle. Bielken kartanoita ja tiloja ja Bielke sukua Suomen puolella. 1544 Tytär Anna Klemetintytär Hogenskild. Niilo Pietarinpoika Bielke ja toinen avioliitto, poika Hogenskild Bielke (HLTH1 sivu 722). 1549 Lahisten (ja samalla Rautajärven) kartanon omistaja 1549-90 Anna Hogenskild, valtaneuvos Nils Bielken leski. (SKS). 1587 Hogenskildille lisää 4 rälssiä, joista yksi oli Rautajärvi. Kyliä Kohijoki, Ämmäis, Vahdermetsä. Luopioisissa 11 taloa. (AM-A).

Lähde; Rautajärven ja Kantolan kartanoiden historiaa http://www.sukuvika.fi/kartanot.php

view all

Jakob Larsson Teit's Timeline

1520
1520
Teit, Pernå, Finland
1588
October 12, 1588
Age 68
Åbo, Finland
1588
Age 68
Turku, Finland
????
????
????