Lars Mattsson Teit

Rälssimies, huovilippueen päällikkö. Tetom, Pernaja.

Frälseman, hövitsman. Tetom, Pernå, Finland.

Nobility member, Captain. Tetom, Pernaja, Finland.

Lars Mattsson Teit. Frälseman i Tetom 1555. Hövidsman för en fana knektar. Stupade 1571 under ett ryskt infall, då även hans gård blev skövlad. Gift 1:o med Karin Eriksdotter. Gift 2:o med Margareta Hansdotter. Gift 3:o med Margareta Persdotter i hennes 3:e gifte.

Lähdetieto:

Elgenstierna Gustaf: Den introducerade svenska adelns ättartavlor I - IX Stockholm 1925 - 1936

Keskustelua asiasta SukuForumilla: http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=5456&highlight=karin+bielke

Lars Mattsson Teit oli Pernajassa rälssimies ja huovilippueen päällikkö. Häntä kutsuttiin "Kuuskosken herraksi". Hän piti krouvia Teitomin kylässä ja hoiti jo suurehkoa kolmen veromarkan maatilaansa. Itä-Uuttamaata kohtasi onnettomuus, kun venäläiset hyökkäsivät kevättalvella 1571 Suomenlahden jään yli Suomen puolelle ja tuhosivat Porvoossa ja Itä-Uudenmaan rannikolla taloja monesta pitäjästä. Tuho kohtasi myös Teitomin kylää ja Lauri Matinpoika kaatui maaliskuussa samana vuonna. Lauri Matinpoika oli kolmasti naimisissa ja sai 11 lasta.

Linkkejä - Länkar - Links:

• http://www.adelsvapen.com/genealogi/Teet_nr_550
• http://runeberg.org/anrep/4/0168.html

  ---

Vanha aatelissuku, josta eräs suvun jäsen voitti aateluuden Ruotsissa v. 1649 ja esiteltiin Ritarihuoneelle v. 1649 numerolla 436 ja nimellä Stjencreutz, vaakunan kuvan mukaan. Eräs toinen suvun jäsen aateloitiin 20.3.1652 ja esiteltiin samana vuonna nimellä Teet, numerolla 550.

-------------------------------------------------------------

Pernajan kirkon arkistossa säilytetään tarinaa, jonka on laatinut armovuoden saarnaaja Georg Lagus v. 1756, myöhemmin kadonneen dokumentin mukaan:

"Malmgårdissa (Pernajassa) oleva oikeaksi vahvistettu kirjallinen dokumentti.

Eräs aatelismies Skotlannista, nimeltään Teitt Pernossa, palveli Birger-jaarlia sodassa, kun tämä valloitti Hämeenlinnan ja Uudenmaan Ruotsin kruunulle vuonna 1250. Tämän takia hänestä tuli arvostettu mies Suomessa ja hän antoi rakentaa Pernajan kirkon Uudellamaalla ja nimetä pitäjän ja kirkon isiensä Skotlannissa olevan kotipaikan mukaan, Pärnå (= Pirn). Hän otti vaakunaansa punaisen Pyhän Antin ristin (Sankt Anderskors) valkoiselle pohjalle ja 1/3 alueen ristin yläpuolella punaiseksi, johon kolme hopeista tähteä ja ylimmäksi kauriin pään, tähti sarvien välissä. Hänen poikansa nimi oli Jöns Teitt, joka oli Håkanin isä Tetomissa."

Tämän tarinan todenperäisyyttä ei voi kiistää, vaikka sen alkuperäistä muistiinmerkinnän ajankohtaa ei tiedetä; mutta se on säilynyt saarnaaja Laguksen oikeaksi todistamana kopiona.

Kuningas Robert III (1390 - 1406) vahvisti, aatelismiehelle nimeltään Tait, hallintaoikeuden (Pirniin eli Perniin eli) Preniin lähellä Innerleithen kaupunkia Skotlannissa. James Taitin sinetissä noilta ajoilta on kolmen tähden päällä kauriinpää. Suomalaisen esi-isän kirkkorakennus käsitti todennäköisesti vain kappelin, jonka peruskiviä paikalliset asukkaat esittelevät Tetomin kartanolla. Pernajan nykyinen kirkko mainitaan aikaisintaan v. 1351.

Tämä tarina on esitetty kirjassa Sven-Erik Åström Historisk och Litteraturhistoriska Studier vuodelta 1965: "Tait of Pirn -sägnen i socialhistorisk belysning". Sivut 237-274. Kirjassa todetaan, että juuret Skotlantiin ovat vain tarua.

-------------------------------------------------------------------------

Teet'ien aatelisvaakuna - Andreaksen risti tähtien välissä - on naimakauppojen ja perintöjen kautta todennäköisesti tullut Creutzin ja Poitzin aateliskilpiin.

Vanhan Teet- eli Teit-suvun haaroja, joita on vaikea sitoa, on levinnyt ympäri Suomen. Samaa juurta ovat todennäköisesti Eurajoen kirkkoherra v. 1675 - 92 Johan Gregorii Teet ja hänen veljensä kornetti Jakob Grelsson Teet, kuten myös porvarissuku Teet 1600-luvulla Turussa.

Aatelinen, Tetomissa, Pernajassa v. 1555 (1552 - hövidsman)

Huovien lippueen päällikkö

Kuoli 1571, kaatui venäläisten hyökkäyksessä, jolloin myös hänen kartanonsa tuhottiin.

Puolisot:

¤¤ 1) Eriksdotter, Karin

Äidin isoäiti, pojan Jaakko Teitin mukaan, polveutui Bielke-suvusta

Lapset:

1) Anders Kirkkoherra.

Kirkkoherra Pernajassa v. 1550 - 1579

2) Olof Kirkkoherra.

Lappveden kirkkoherra v. 1559 - 1569

Sai 20.05.1561 kollaatiokirjeellä vahvistuksen Lappeen pastoraattiin ja Taipaleen kappeliin

3) Jaakko k. kev. 1588 Turku, rutto, haudattu 12.10.1588 Turku. Vouti, kirjuri, kuninkaallinen sihteeri.

Turun tuomiokirkon alueen talonpoikien vouti v. 1547. Lähti ulkomaille opiskelemaan v. 1547. Kirjoittautui Rostockin yliopistoon ja sen jälkeen v. 1549 Wittenbergiin. Kirjuri kuninkaan kansliassa.

Valittiin v. 1555 - 1557 tutkimaan Suomen rahvaan valituksia aatelistoa vastaan. Tämä Jaakko Teitin valitusrekisteri, jota säilytetään Kuninkaallisessa Ruotsin Kamariarkistossa ja painettiin v. 1894 professori K. Krotenfeldin toimesta, muodostaa tärkeän ja tarkoituksenmukaisen tietolähteen 1500-luvun olosuhteista Suomessa. Jaakko Teit teki yhdessä Klas Kristersson Hornin kanssa luettelon rajamerkeistä Venäjän rajalla.

Tullikirjuri Tukholmassa v. 1560. Kuninkaallinen sihteeri v. 1561. Jäsen kuningas Erikin neuvostossa (nämd) v. 1563 - 1568. Vangittiin v. 1568 uuden hallituksen toimesta ja pantiin Tukholman kaupungin tukkihuoneeseen. Vapautettiin v. 1569 luvalla oleskella Turussa, Porissa tai Raumalla vartioinnin alaisena. Sai 02.05.1578 pidennyksen oikeuteensa Upalingon taloon Raisiossa, mutta menetti saman v. 1586. Kaupunginkirjuri Turussa v. 1582 - 1588. Mainitaan viimeisen kerran v. 1596 (?) Turussa.

Haudattu 12.10.1588 Turussa. Kaksi hänen lastaan haudattu 30.08.1589 koulumultiin Turun kirkkomaalle. (Väinö Nordlund)

Jaakko Teitti - - - - Teit Turun kaupunginsihteeri 1582 - 88, k. Turussa ruttoon keväällä 1588. - Puoliso 1565 Elin Larsintytär (hänen 2. aviossaan), k. syksyllä 1588, vht tukholmalainen porvari Lars Larsson ja Malin (tämän 1. aviossa, 2. puoliso Tukholman raatimies Nils Olofsson Skrivare); 1. puoliso isäpuolensa veli, mm. Juhana-herttuan kanslerina toiminut lakitieteen tohtori Andreas Olai, k. 1560.

Lapsia oli sukuselvityksen (Lib. caus. 13) mukaan kolme, Malin, Anders ja Karin, jotka kaikki kuolivat 71 - 72. Jaakko Teitin uskottomuuden takia asuivat aviopuolisot erillään vuodesta 1577, mutta eivät hakeneet tuomiokapitulilta avioeroa. Näyttää siltä, että sopu olisi myöhemmin palautunut, sillä Elin Larsintytär lienee kuollut Turussa. (Yrjö Blomstedt, Genos 1956 nro 4 s. 118)

Puolisot:

¤¤ 1) Larsintytär, Elin k. syks. 1588.

4) Ingeborg

Puolisot:

¤¤ 1) Jägerhorn, Lydik Nilsson Vouti.

Vouti Porvoon läänissä, aateloitua Hertonäs-sukua

Lydik Nilssonin tyttären Karinin ja hänen kolmannen aviomiehensä Robert Guthrien v. 1594 syntynyt poika oli kenraali Tårsten Stålhandske. Robert G. oli skotlantilaista aatelia.

5) Malin

¤¤ 2) Hansdotter, Margareta

Mahdollisesti Muurla-sukua Muurlasta

Lapset:

1) Benkt Larsson Kuninkaallinen "kansliaförvand".

Sai 9.12.1560 edesmenneen veljensä Olof Teitin papintulon Lappeen pitäjässä?

Tuomittiin kuolemaan v. 1563. Jaakko Teit kirjoitti: "Minun köyhän veljeni kaula sahattiin".

2) Dordi Lassentytär (katso taulu 7)

3) Mårten Larsson Nimismies. Asuinpaikka Tetomin kylä, Pernaja.

Pernajan nimismies v. 1572 - 1580, mainitaan vielä v. 1584

Puolisot:

¤¤ 1) Bertilsdotter, Anna

4) Melker Larsson

5) Anna Larsdotter

Puolisot:

¤¤ 1) Sigfridi, Enevaldus k. 1570. Viipurin kirkkoherra.

¤¤ 2) Nylund, Tönnes Viipurin pormestari 1573 - 1589.

6) Katariina Larsdotter

¤¤ 3) Persdotter, Margareta

Margaretan kolmas avioliitto