Joakim Eriksson Fleming, till Qvidja

Joakim Fleming, f. 1534, "i fästan", enligt anteckning i fadern Erik Flemings jordebok. Egde Qvidja i Pargas socken. I en anteckning 1556 heter det: "Kan K. M:t ock låta bruka Joakim hos goda gamla krigsmän till sjöss, efter Joakim hafver lust till arkli". Befalld 1556 af hertig Johan „att vara sändebuden följaktig till Ryssland".

Om hans otillbörliga och »sällsynta" förhållande under audiensen hos storfursten finnes ett bref från konung Gustaf I till hertig Erik - Anklagad att hafva bestulit en tysk skeppare på Pyttis länsmansgård och förklarad skyldig 1558 4/i a* borgrätt på Åbo slott »emedan Joakim hade icke mera än 1 daler med sig från Viborg och strax skepparens pengar borta voro begynte Joakim skifta och dela ut pengar".

Frikänd 1559 af hertig Erik, som vidare ransakade i denna sak. Hertig Eriks kammarjunkare. Bevistade riksdagen i Stockholm 1560 och i Arboga 1561.

Förorsakade vid konung Eriks kröning 1561 ett slagsmål hvarvid några pommerske adelsmän illa sårades, och skulle på konungens befallning därför mista lifvet, men blef på de förorättades anhållan benådad. Afgick 1563 jämte Nils Krumme på en beskickning till Livland, nämnes icke senare och torde hafva aflidit s. å. 1563.

Gift 1561 om hösten med Agda Persdotter, kallad "Charitas", konung Eriks fordna älskarinna, dotter af den rike finske borgaren i Stockholm, Peder i Porten.

Joakim Fleming, till Kvidja. Född 1534 »i fastan ». Åtföljde en beskickning till Ryssland 1556. Kammarjunkare hos hertig Erik. Bevistade riksdagen i Stockholm 1560 och i Arboga 1561. Avgick jämte Nils Krumme på en beskickning till Livland 1563 och nämnes icke senare. Sannolikt död 1563. Gift 1561 om hösten med konung Eriks forna älskarinna Agda Persdotter, kallad Charitas, i hennes 1:a gifte (gift 2:o med befallningsmannen på Stegeborg Christoffer Olofsson Stråle af Sjöared), dotter av rådmannen i Stockholm Peder Klemetsson i Porten.

Qvidja [kvidd-] (finska Kuitia) är en by och ett slott i Pargas i landskapet Egentliga Finland. En av de tidigaste ägarna var biskopen av Åbo, Magnus II Tavast. Senare beboddes godset av bland andra Erik Joakimsson Fleming och Clas Eriksson Fleming. Slottet är ett av få privatägda medeltida slott i Finland. Den nuvarande stenbyggnaden utgör resterna av ett försvarstorn från slutet av 1400-talet vars övervåningar senare avlägsnats. Borgen skall ha belägrats av hertig Karl vid hans erövringståg i Finland och togs i beslag av honom, men återskänktes 1608 till Clas Flemings änka Ebba Stenbock.

Kammarjunkare

Åtföljde en beskickning till Ryssland 1556. Kammarjunkare hos hertig Erik. Bevistade riksdagen i Stockholm 1560 och i Arboga 1561. Avgick jämte Nils Krumme på en beskickning till Livland 1563 och nämnes icke senare. Lähde: Martin Gardberg´n tiedosto

Squire of Earl Erik of Sweden (= the latter King Erik XIV of Sweden).

----------------------------------------------------------------------------------

Oli mukana vuoden 1556 lähetystössä Venäjälle. Erik-herttuan (myöhempi kuningas Erik XIV) kamarijunkkari. Osallistui valtiopäiville Tukholmassa 1560 ja Arbogassa 1561. Oli Nils Krummen kanssa mukana lähetystössä Liivinmaalle vuonna 1563 eikä mainita enää myöhemmin.

----------------------------------------------------------------------------------

War 1556 mit in der Gesandschaft nach Russland dabei.

Herzog Eriks (der spätere König Erik XIV von Schweden) Kammerjunker.

Nahm an den Reichstagen 1560 in Stockholm und 1561 in Arboga teil.

War 1563 mit Nils Krumme in der Gesandschaft nach Livland dabei und wird später nicht mehr erwähnt.

https://runeberg.org/frfinl/0125.html / Luettu 3.3.2024

Joakim Fleming, oli suomalainen aatelismies ja sotilas. Hän syntyi noin 1534 Paraisilla, ja kuoli Pohjoismaiden seitsenvuotisessa sodassa Liivinmaalla vuonna 1563. Sitä ennen hän otti osaa myös Suureen Venäjän sotaan eli Kustaa Vaasan Venäjän sotaan (1555–1557). Hän oli herttua Erikin (myöh. kuningas Erik XIV) kamariherra ja osallistui valtiopäiville Tukholmassa 1560 ja Arbogassa 1561.

Joakimin vanhemmat olivat Erik Fleming ja Heblan Sigentytär (Sparre). Hänen veljensä oli vapaaherra Klaus Fleming.

Joakim Fleming omisti Paraisilla Kuitian (ruots. Qvidja).kivilinnan, joka on vanhin Suomessa säilynyt kartano

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kuitia

Kirsi Vainio-Korhosen ja Anu Lahtisen teoksessa: Lemmen ilot ja sydämen salat: Suomalaisen rakkauden historiaa, on kuvattu myös Joakim Flemingin luonnetta.

• ** Ylläolevan kirjan kappaletta ei näköjään pääse linkin kautta katsomaan joten laitan lainauksen teoksesta tähän Joacimin luonteen kuvaamiseksi:

"Anna Flemingin avioliittohankkeista syntyi 1590-luvulla selkkaus joka sai myös valtapoliittisia ulottuvuuksia, sillä hänen kihlattunsa Hieronymun von Birckholtz oli poliittisesti aivan eri linjoilla kuin Annan perhe.

Annan isä oli aatelismies Joakim Fleming joka on jättänyt itsestään hyvin levottoman jälkimaineen. Häntä on epäilty niin varkauksista kuin väkivaltaisuudestakin. Vuonna 1561 hän oli vähällä saada kuolemantuomion riehuttuaan ulkomaalaisten diplomaattien majapaikassa kun nämä saapuivat Tukholmaan ja Erik XIV:n kruunajaisiin.

Joakimin paremmin tunnettu pikkuveli Klaus Fleming on saavuttanut lähtemättömän maineen kovaotteisena soturiaatelisena joka nujersi Nuijasotana tunnetun kapinan vuonna 1597, hiukan ennen kuolemaansa.

Joakim näyttää kuitenkin olleen veljeäänkin ärhäkämpi ja tasapainotttomampi. Vuoden 1562 paikkeilla Joakim otti puolisokseen Erik XIV:n entisen jalkavaimon, tukholmalaisen porvarisäätyisen Agda Perintyttären (Agda Persdotter), joka oli synnyttänyt kuninkaalle useita lapsia. Aviolitto jäi lyhyeksi, sillä Joakim näyttää kuolleen diplomaattisissa tehtävissä noin 1563 tai pian sen jälkeen.

Klaus Fleming totesi Annan avioliitosta keskusteltaessa että ”hänen isänsä teki huonot naimakaupat, ja kävisi niin kovasti sydämelleni jos niin tapahtuisi taas".
----------------------------------------------------------------------------------------

https://www.qvidja.fi/historia/varhaisvaiheet-ja-flemingien-aika-16...

https://www.qvidja.fi/historia/omistajat/