Johannes Bernerus

Johannes Thomae Bernerus oli Berner(us)-suvun vanhin toistaiseksi tunnettu kantaisä. Lisätietoja Berner(us)-suvusta löytyy Berneriana-sukukirjasta: http://pappissuku-berner.fi. Osa suvun jäsenistä otti Saloheimo-nimen v. 1906.

Axel Bergholmin Sukukirjan Berner-suvun selvityksessä todetaan, että Johannes Berneruksen kotoperä on tuntematon. Ei ole tietoa, että suomalainen Bernerien pappissuku polveutuisi mm Saksassa esiiintyvistä Berner-suvuista. Johannes Thomae Berneruksen alkuperästä on esitetty useita hypoteeseja. Bergholmin kirjassa Berner-suvun esittelyssä ei ole hänen vaimoaan, vaan vaimo löytyy Stråhlmanien haarasta sekä sukukirjan lisäyksistä Berner-kohdasta.

Indrenius-sukua tutkinut varatuomari Vilho Selinheimo piti mahdollisena, että Johannes Bernerus olisi Tuomas Mikonpoika Suursormen (Thomas Michelsson Storfinger) poika ja siis lähtöisin Kokemäen seudulta. Lähde: Selinheimo, Vilho: Indrenius, Indrén, Indrelius, Indrell ja Indraeus. Sukujen alkuperä ja alkuvaiheet. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja - Årsskrift 18 (1934) s.118-191. Eero Berner on liittänyt Lähteet-välilehdelle lainauksen em. kirjan tekstistä ja sukukaavion, jossa Johannes on varustettu kysymysmerkillä.

Professori Veijo Saloheimo on koonnut yhteen erilaisia näkemyksiä Johannes Berneruksen alkuperästä. Professori Kari Tarkiainen pitää Alopaeus-tutkimuksessaan (SHS-Helsinki-1985) Johannesta viipurilaisena porvarispoikana. Suomen Sukututkimusseuran perustaja (Porissa asunut) Eeli Granit-Ilmoniemi puolestaan kytki Berner-nimen Porin vanhaan ydinkylään Pärnään. Samanniminen kalastamo toimi 1600-luvulla Vuoksen suulla Käkisalmen lähellä, niin että Pärnä-juurta ei tarvitse välttämättä etsiä Porista asti. Isä Tuomas saattoi olla käkisalmelainenkin.

Kirkkoherranviroista päätti 1600-luvulla joko tuomiokapituli, kruunu tai 'patronus'. Patronus oli kirkkopitäjän keskeinen yksityinen veronsaaja, yleensä aatelismies, jonka velvollisuuksiin kuului myös kirkon rakentaminen. Räisälä kuului 1620-luvulta alkaen venäjäntulkille ja viimein sotakomissaarille Eerikki Antinpoika Tranalle, jonka kuoltua pitäjän sai hänen vävynsä Jakob Törnesköld, aikanaan Viipurin maaherra. Hän hallitsi osaa Räisälästä vielä vuonna 1667. (gg 1:735). 1660-luvulla isännöi pitäjän toista osaa everstiluutnantti Johan Rosencröell. Johannes Thomae lienee tullut kirkkoherraksi Törnesköldin suosiosta, mutta hänen nuoremmat vuotensa jäävät vielä hämärään. Koska häntä ei näy Turun eikä Tarton yliopiston matrikkeleissa, hänet lienee vihitty papiksi lukion käyneenä Viipurissa. (https://pappissuku-berner.fi/berneriana/johannes.html).

-- Voisi epäillä, että Johannes sai virkansa sen takia, että Johan Rosencröell oli vaimon [http://pappissuku-berner.fi/dokumentteja/Juusteenit.png] (setäpuoli). Lisäys 8.3.2021/eb

Kirkkoherra Räisälässä ennen 21/7.1657, k.1674 (ennen 1/10.1674).

Johannes Bernerusta koskevia otteita Valtioarkistossa olevasta Käkisalmen läänin tuomiokirjasta (Räisälä):

• 1657 21/7 mainitaan kirkkoherra Herra Johannes Bernerus. Niin muodoin on jotakin virheellistä Herdaminnessä II s.246 olevassa tiedossa, että edeltäjä Andreas Joachiminpoika olisi elänyt vielä 1667.
• 1662 28,29/9 "Kirkkoherra Herra Johan Thomae valitti eräästä solvauksesta".-
• 1663 18/2 "Kirkkoherra Johan pyysi korvausta hevosesta, jolta hänen renkinsä oli varomattomalla ratsastuksella katkaissut selän" tuodessaan kaksi hevosta Viipurista. - Kirkkoherra Johan pyysi, että rahvas (allmogen) rakentaisi uuden kirkon vanhan sijaan, jonka venäläiset polttivat.
• 1665 12, 13/9 kirkkoherrra, hyvin oppinut Herra Johan valitti sitä, että hän ei ollut saanut viljaa eräältä talonpojalta. - Kirkkoherra Johan anoi, että hän saisi rahvaalta "yhden verran kuin muut kirkkoherrat etelä läänissä" (Söder lähnet).
• 1666 26,27/2, Kirkkoherra Herra Johan Berner todistaa eräässä salavuoteus-asiassa (lägersmålssak).
• 1670 14,15/3 astui esille kirkkoherra, hyvin oppinut Herra Johan Berner ja valitti sitä, että Räisäläiset "hakkaamalla hävittivät (uthöggo) hänen metsänsä niin kauvan kuin se oli yhteinen ja jakamaton".
• 1670 26,27/8 "valitti Kaisa Heikintytär Kirkkoherra Johan Berneriä vastaan ei voivansa häneltä saada ansaittua palkkaansa. Asia lykättiin Consistorium ecclesiasticumiin.
• 1671 20,21/3 "Sakotettiin Knuuti Niukkain Kaukolasta 3mk. vastaamattomuudesta kirkkoherralle täällä Herra Johanille muutamista tottelemattomuuden sanoista, jotka hän oli lausunut pastorin lähetille".
• 1673 13,14/3 löytyy Bernerin 2/9 1669 antama todistus.
• 1674 1,2/10 "Astui esille vaimo Gertrud Kuisma ja antoi todistuksen 22 p:ltä Maaliskuuta viime vuonna Herra Johan Berner Vainajan allekirjoittaman".

Lisää oikeustapauksia (Veijo Saloheimon kokoamia)

• Ensimmäisen kerran herra Johannes esiintyi Räisälän käräjillä vuonna 1657 valittaen Pentti Puputin leikanneen edellisenä kesänä hänen ollessaan venäläisiä paossa hänen ruissatonsa ja saaneen kaksi tynnyriä jyviä. Venäläiset sen sijaan eivät tehneet papille vahinkoa. (gg 1:1238). Kun ruis on syysvilja, se oli kylvetty vuonna 1655. Herra Johannes toimi siis jo silloin Räisälän seurakunnan sielunpaimenena.
• Seuraavan kerran Johannes asioi käräjillä 1661 vaatien, että sodan tuhoama kirkko ja pappila oli rakennettava sekä papinsaatavat maksettava aikanaan. (gg 1:11196v). Puhe ei tehonnut, sillä asiaan palattiin vuonna 1663, jolloin kirkon hirret käskettiin tuoda saman vuoden syksyllä. Tämäkin lyötiin laimin, sillä talvikäräjillä 1667 käskettiin pitäjäläisiä rakentamaan kirkko tulevana kesänä. Käskyä noudatettiin, eikä asiaan sen koommin palattu. (gg 1:732, 1056, 1058v)
• Pappilan rakentaminen lykkäytyi pitemmälle, sillä vielä vuonna 1667 velvoitettiin pitäjä rakentamaan ja korjaamaan virkatalo rangaistuksen uhalla. (gg 1:788v)
• Virkatalon maat houkuttelivat naapureita. Vuonna 1662 kirkkoherra valitti naapuri Heino Nennimäisen tunkeutuneen pappilan tiluksille ja pyysi niiden katselmusta. Tämä sovittiin pidettäväksi, kun tuomiokapitulin edustaja saataisiin paikalle. Sitä ennen Heino Kiuru ja Pekko Lukkarinen lupasivat katsastaa riitamaan. Nennimäinen oli poissa käräjiltä ja sai sen mukaisen sakon. (gg 1:1154v)
• Vuonna 1663 herra Johannes vaati rengiltään Yrjö Raatikalta korvausta tämän menettämästä hevosesta. Bernerus oli lähettänyt kaksi hevosta Viipurista kotiin Räisälään. Renki antoi vasten kieltoa matkalla Mikko Leminäisen ja tämän vaimon ratsastaa hevosella, jonka selkä murtui. Hevosen arvo oli 40 vaskitaaleria. Bernerus alensi vaateen puoleen ja Mikko Leminäin velvoitettiin maksamaan puolet siitä. (gg 1:1056v)
• Yrjö joutui kai pian pois palveluksesta, sillä vuonna 1667 herra Johannes sopi uuden renkinsä Matti Mentusen kanssa vuosipalkaksi 17 vaskitaaleria. (gg 1:614)

Viipurin Raastuvanoikeuden tuomiokirjassa (Valtioarkistossa) luetaan 27/1 1686 m.m. seuraavaa: Opstegh Rådman Babbe , begiärandes att honom måtthe een Arrest, oppå Arrendatoren Åke Olofsson å sin Moders hustru Brita (Anna) Peersdotter Stråhlmans wägnar förunnas, och deth af den orsak atth han icke betalt som han bordt, och åthskilliga gångor lofwat, den Vijn Spanmåhl, till dess Moder, för deth hon uthj sin Nådh Åhrs tijdh, effter sin Sahl. Mans Kyrckioheerdens dödh i Räisälä Församblingh, medh Kyrckewijn oppehållit; Och blef här oppå widh öfwerläggiande af denna begiäran Rådman Babben effterföljande Zedel bewiljadt. - Inspectoren Vählbetrodde Åke Olofsson blijf härmedh, medh Laga wijte förbudin, att förresa Staden, för än han sigh widh rådstugu Rätten förklarat, om dhe Beswär, dygdesamma hustru Anna Peersdotter Stråhlman emoth honom andragit, Angående hennes förmeente fordran: hvilket honom Inspectoren till effterrättelse. Wijborgs Rådhuus ut supra.

Räisälässä, Viipurissa v.1688, s.246

------------------------------
Johannes Berneruksen isäksi on soviteltu Tuomas Mikonpoikaa[Thomas Michelsson Tommila], ks. mm. ylempänä viitaus Selinheimon Indrenius -selvitykseen. Tuomas Mikonpoika ja hänen poikansa mainitaan nimeltä Suomen asutuksen yleisluettelossa, mutta pojista kukaan ei ole nimeltään Johan:

Asutuksen yleisluettelot > Ulvila 1620-1639 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576536
Asutuksen yleisluettelot > Ulvila 1634-1653 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576801
Asutuksen yleisluettelot > Ulvila 1654-1673 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577777
Asutuksen yleisluettelot > Ulvila 1674-1693 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578756

tehdään MasterProfile siihen asti, että saadaan uutta varmempaa tietoa hänen taustastaan.

Johannes Thomae Bernerus oli Berner(us)-suvun vanhin toistaiseksi tunnettu kantaisä. Lisätietoja Berner(us)-suvusta löytyy Berneriana-sukukirjasta: http://pappissuku-berner.fi. Osa suvun jäsenistä otti Saloheimo-nimen v. 1906.

Axel Bergholmin Sukukirjan Berner-suvun selvityksessä todetaan, että Johannes Berneruksen kotoperä on tuntematon. Ei ole tietoa, että suomalainen Bernerien pappissuku polveutuisi mm Saksassa esiiintyvistä Berner-suvuista. Johannes Thomae Berneruksen alkuperästä on esitetty useita hypoteeseja. Bergholmin kirjassa Berner-suvun esittelyssä ei ole hänen vaimoaan, vaan vaimo löytyy Stråhlmanien haarasta sekä sukukirjan lisäyksistä Berner-kohdasta.

Indrenius-sukua tutkinut varatuomari Vilho Selinheimo piti mahdollisena, että Johannes Bernerus olisi Tuomas Mikonpoika Suursormen (Thomas Michelsson Storfinger) poika ja siis lähtöisin Kokemäen seudulta. Lähde: Selinheimo, Vilho: Indrenius, Indrén, Indrelius, Indrell ja Indraeus. Sukujen alkuperä ja alkuvaiheet. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja - Årsskrift 18 (1934) s.118-191. Eero Berner on liittänyt Lähteet-välilehdelle lainauksen em. kirjan tekstistä ja sukukaavion, jossa Johannes on varustettu kysymysmerkillä.

Professori Veijo Saloheimo on koonnut yhteen erilaisia näkemyksiä Johannes Berneruksen alkuperästä. Professori Kari Tarkiainen pitää Alopaeus-tutkimuksessaan (SHS-Helsinki-1985) Johannesta viipurilaisena porvarispoikana. Suomen Sukututkimusseuran perustaja (Porissa asunut) Eeli Granit-Ilmoniemi puolestaan kytki Berner-nimen Porin vanhaan ydinkylään Pärnään. Samanniminen kalastamo toimi 1600-luvulla Vuoksen suulla Käkisalmen lähellä, niin että Pärnä-juurta ei tarvitse välttämättä etsiä Porista asti. Isä Tuomas saattoi olla käkisalmelainenkin.

Kirkkoherranviroista päätti 1600-luvulla joko tuomiokapituli, kruunu tai 'patronus'. Patronus oli kirkkopitäjän keskeinen yksityinen veronsaaja, yleensä aatelismies, jonka velvollisuuksiin kuului myös kirkon rakentaminen. Räisälä kuului 1620-luvulta alkaen venäjäntulkille ja viimein sotakomissaarille Eerikki Antinpoika Tranalle, jonka kuoltua pitäjän sai hänen vävynsä Jakob Törnesköld, aikanaan Viipurin maaherra. Hän hallitsi osaa Räisälästä vielä vuonna 1667. (gg 1:735). 1660-luvulla isännöi pitäjän toista osaa everstiluutnantti Johan Rosencröell. Johannes Thomae lienee tullut kirkkoherraksi Törnesköldin suosiosta, mutta hänen nuoremmat vuotensa jäävät vielä hämärään. Koska häntä ei näy Turun eikä Tarton yliopiston matrikkeleissa, hänet lienee vihitty papiksi lukion käyneenä Viipurissa. (https://pappissuku-berner.fi/berneriana/johannes.html).

-- Voisi epäillä, että Johannes sai virkansa sen takia, että Johan Rosencröell oli vaimon [http://pappissuku-berner.fi/dokumentteja/Juusteenit.png] (setäpuoli). Lisäys 8.3.2021/eb

Kirkkoherra Räisälässä ennen 21/7.1657, k.1674 (ennen 1/10.1674).

Johannes Bernerusta koskevia otteita Valtioarkistossa olevasta Käkisalmen läänin tuomiokirjasta (Räisälä):

• 1657 21/7 mainitaan kirkkoherra Herra Johannes Bernerus. Niin muodoin on jotakin virheellistä Herdaminnessä II s.246 olevassa tiedossa, että edeltäjä Andreas Joachiminpoika olisi elänyt vielä 1667.
• 1662 28,29/9 "Kirkkoherra Herra Johan Thomae valitti eräästä solvauksesta".-
• 1663 18/2 "Kirkkoherra Johan pyysi korvausta hevosesta, jolta hänen renkinsä oli varomattomalla ratsastuksella katkaissut selän" tuodessaan kaksi hevosta Viipurista. - Kirkkoherra Johan pyysi, että rahvas (allmogen) rakentaisi uuden kirkon vanhan sijaan, jonka venäläiset polttivat.
• 1665 12, 13/9 kirkkoherrra, hyvin oppinut Herra Johan valitti sitä, että hän ei ollut saanut viljaa eräältä talonpojalta. - Kirkkoherra Johan anoi, että hän saisi rahvaalta "yhden verran kuin muut kirkkoherrat etelä läänissä" (Söder lähnet).
• 1666 26,27/2, Kirkkoherra Herra Johan Berner todistaa eräässä salavuoteus-asiassa (lägersmålssak).
• 1670 14,15/3 astui esille kirkkoherra, hyvin oppinut Herra Johan Berner ja valitti sitä, että Räisäläiset "hakkaamalla hävittivät (uthöggo) hänen metsänsä niin kauvan kuin se oli yhteinen ja jakamaton".
• 1670 26,27/8 "valitti Kaisa Heikintytär Kirkkoherra Johan Berneriä vastaan ei voivansa häneltä saada ansaittua palkkaansa. Asia lykättiin Consistorium ecclesiasticumiin.
• 1671 20,21/3 "Sakotettiin Knuuti Niukkain Kaukolasta 3mk. vastaamattomuudesta kirkkoherralle täällä Herra Johanille muutamista tottelemattomuuden sanoista, jotka hän oli lausunut pastorin lähetille".
• 1673 13,14/3 löytyy Bernerin 2/9 1669 antama todistus.
• 1674 1,2/10 "Astui esille vaimo Gertrud Kuisma ja antoi todistuksen 22 p:ltä Maaliskuuta viime vuonna Herra Johan Berner Vainajan allekirjoittaman".

Lisää oikeustapauksia (Veijo Saloheimon kokoamia)

• Ensimmäisen kerran herra Johannes esiintyi Räisälän käräjillä vuonna 1657 valittaen Pentti Puputin leikanneen edellisenä kesänä hänen ollessaan venäläisiä paossa hänen ruissatonsa ja saaneen kaksi tynnyriä jyviä. Venäläiset sen sijaan eivät tehneet papille vahinkoa. (gg 1:1238). Kun ruis on syysvilja, se oli kylvetty vuonna 1655. Herra Johannes toimi siis jo silloin Räisälän seurakunnan sielunpaimenena.
• Seuraavan kerran Johannes asioi käräjillä 1661 vaatien, että sodan tuhoama kirkko ja pappila oli rakennettava sekä papinsaatavat maksettava aikanaan. (gg 1:11196v). Puhe ei tehonnut, sillä asiaan palattiin vuonna 1663, jolloin kirkon hirret käskettiin tuoda saman vuoden syksyllä. Tämäkin lyötiin laimin, sillä talvikäräjillä 1667 käskettiin pitäjäläisiä rakentamaan kirkko tulevana kesänä. Käskyä noudatettiin, eikä asiaan sen koommin palattu. (gg 1:732, 1056, 1058v)
• Pappilan rakentaminen lykkäytyi pitemmälle, sillä vielä vuonna 1667 velvoitettiin pitäjä rakentamaan ja korjaamaan virkatalo rangaistuksen uhalla. (gg 1:788v)
• Virkatalon maat houkuttelivat naapureita. Vuonna 1662 kirkkoherra valitti naapuri Heino Nennimäisen tunkeutuneen pappilan tiluksille ja pyysi niiden katselmusta. Tämä sovittiin pidettäväksi, kun tuomiokapitulin edustaja saataisiin paikalle. Sitä ennen Heino Kiuru ja Pekko Lukkarinen lupasivat katsastaa riitamaan. Nennimäinen oli poissa käräjiltä ja sai sen mukaisen sakon. (gg 1:1154v)
• Vuonna 1663 herra Johannes vaati rengiltään Yrjö Raatikalta korvausta tämän menettämästä hevosesta. Bernerus oli lähettänyt kaksi hevosta Viipurista kotiin Räisälään. Renki antoi vasten kieltoa matkalla Mikko Leminäisen ja tämän vaimon ratsastaa hevosella, jonka selkä murtui. Hevosen arvo oli 40 vaskitaaleria. Bernerus alensi vaateen puoleen ja Mikko Leminäin velvoitettiin maksamaan puolet siitä. (gg 1:1056v)
• Yrjö joutui kai pian pois palveluksesta, sillä vuonna 1667 herra Johannes sopi uuden renkinsä Matti Mentusen kanssa vuosipalkaksi 17 vaskitaaleria. (gg 1:614)

Viipurin Raastuvanoikeuden tuomiokirjassa (Valtioarkistossa) luetaan 27/1 1686 m.m. seuraavaa: Opstegh Rådman Babbe , begiärandes att honom måtthe een Arrest, oppå Arrendatoren Åke Olofsson å sin Moders hustru Brita (Anna) Peersdotter Stråhlmans wägnar förunnas, och deth af den orsak atth han icke betalt som han bordt, och åthskilliga gångor lofwat, den Vijn Spanmåhl, till dess Moder, för deth hon uthj sin Nådh Åhrs tijdh, effter sin Sahl. Mans Kyrckioheerdens dödh i Räisälä Församblingh, medh Kyrckewijn oppehållit; Och blef här oppå widh öfwerläggiande af denna begiäran Rådman Babben effterföljande Zedel bewiljadt. - Inspectoren Vählbetrodde Åke Olofsson blijf härmedh, medh Laga wijte förbudin, att förresa Staden, för än han sigh widh rådstugu Rätten förklarat, om dhe Beswär, dygdesamma hustru Anna Peersdotter Stråhlman emoth honom andragit, Angående hennes förmeente fordran: hvilket honom Inspectoren till effterrättelse. Wijborgs Rådhuus ut supra.

Räisälässä, Viipurissa v.1688, s.246

------------------------------
Johannes Berneruksen isäksi on soviteltu Tuomas Mikonpoikaa[Thomas Michelsson Tommila], ks. mm. ylempänä viitaus Selinheimon Indrenius -selvitykseen. Tuomas Mikonpoika ja hänen poikansa mainitaan nimeltä Suomen asutuksen yleisluettelossa, mutta pojista kukaan ei ole nimeltään Johan:

Asutuksen yleisluettelot > Ulvila 1620-1639 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576536
Asutuksen yleisluettelot > Ulvila 1634-1653 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576801
Asutuksen yleisluettelot > Ulvila 1654-1673 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577777
Asutuksen yleisluettelot > Ulvila 1674-1693 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578756