Johannes Eliel Viljomaa

Kansallisbiografia:

Wilskman, Johannes Eliel (1866 - 1952)

Viipurin hovioikeuden presidentti, kansanedustaja, laamanni

Wilskman, Johannes Eliel (1866 - 1952) Atelier Irmelin. Uuden Suomen kuva-arkisto. J. E. Wilskman teki pitkän uran sekä kihlakunnantuomarina että Viipurin hovioikeudessa, jonka presidentiksi hän lopulta yleni. Lisäksi poliittisesti aktiivinen, vanhasuomalainen Wilskman oli kansanedustaja eduskunnan alkuvuosina. Hän toimitti myös ensimmäisen aakkosellisen lakimiesmatrikkelin 1939.

Johannes Eliel Wilskman (1906 - 1925 Wiljomaa) syntyi 1866 Kesälahden kappalaisen, sittemmin Juuan kirkkoherran Werner Wilhelm Wilskmanin perheeseen. Myös Johannes Wilskmanin äiti Katarina Wikstén oli lähtöisin pappisperheestä: äidinisä rovasti Gustaf Wilhelm Wikstén oli Sulkavan kirkkoherra, kun taas äidinäiti Katarina Sofia Gadd oli tunnettua lakimiessukua. Kiinnostus lakimiesuraan lienee tullutkin äidin suvusta, ja J. E. Wilskmanin lisäksi myös hänen nuorempi veljensä Lars Lennart Wilskman valitsi lakitieteen opinnot.

J. E. Wilskman kirjoittautui Kuopion lyseosta 1886 ylioppilaaksi päästyään Savo-karjalaiseen osakuntaan, suoritti yleisen oikeustutkinnon 1891, ja hänet otettiin Viipurin hovioikeuteen auskultantiksi 1891. Varatuomarin arvon hän sai 1894. Hän toimi aluksi muun muassa asianajajana Porissa, kunnes hänet nimitettiin 1899 kanslistiksi Viipurin hovioikeuteen, jossa ura eteni kirjaajan, ylimääräisen viskaalin ja notaarin virkojen kautta asessoriksi joulukuussa 1903.

Alioikeuden tuomarin tehtävistä kiinnostunut Wilskman nimitettiin 1908 Heinolan tuomiokunnan, 1916 Iisalmen tuomiokunnan ja 1919 Piikkiön tuomiokunnan tuomariksi; viimeksi mainitussa virassa hän oli runsaat 15 vuotta. Viranhoidon ohessa yhteiskunnallisesti aktiivinen Wilskman, tuolloin Wiljomaa, oli myös Suomalaisen Puolueen kansanedustajana 1907 ja 1908 sekä 1911 - 1913. Eduskunnassa hän vaikutti muun muassa perustuslaki-, laki- ja suuren valiokunnan jäsenenä. Hän teki myös eräiden ryhmätoveriensa kanssa anomusehdotuksen tuomioistuinlaitosta ja oikeudenkäyntiä koskevan lainsäädännön uudistamiseksi tai ainakin hovioikeuksien ja senaatin oikeusosaston työtavan ja toimituskirjan laatimisen yksinkertaistamiseksi. Aloite jäi kuitenkin keskeneräiseksi, eikä oikeuslaitosta koskeva uudistus tullut eduskunnan käsiteltäväksi seuraavillakaan valtiopäivillä. Wiljomaa oli myös kaupunginvaltuuston jäsen ja varapuheenjohtaja 1910 - 1912 Heinolassa ja sittemmin myös Iisalmessa, missä hän oli lisäksi 1917 - 1919 suojeluskunnan esikunnan puheenjohtaja.

Poliittisesti aktiivisen kauden jälkeen Wilskmanin mielenkiinto suuntautui entistä enemmän oikeuslaitoksen kehittämiseen ja lakimiesten yhdistystoimintaan. Erityisesti oikeudenkäyntilaitoksen uudistamistyöstä kiinnostunut Wilskman kirjoitti useita artikkeleita sekä Lakimies- että Defensor Legis -aikakauskirjoihin sekä selitysteoksen tuomiokuntien hoitoa käsittelevistä säännöksistä.

Kihlakunnantuomarien yhdistys sai Wilskmanista aktiivisen hallituksen jäsenen, sihteerin, rahastonhoitajan, varapuheenjohtajan ja viimeksi puheenjohtajan 1933 - 1934. Tuolloin, 1934, hänet oli jo nimitetty Viipurin hovioikeuden presidentiksi, josta virasta hän jäi 70-vuotiaana vajaat kaksi vuotta myöhemmin eläkkeelle. Vielä tämänkin jälkeen hyväkuntoinen Wilskman, joka oli 1932 eronnut pitkäaikaisesta ensimmäisestä avioliitostaan ja solminut uuden avioliiton 28-vuotiaan Ruth Johanssonin kanssa, toimi 1936 - 1938 lainvalmistelukunnan jäsenenä. Hän jatkoi myös Lakimiesyhdistyksen valtuuskunnan jäsenenä aina vuoteen 1944 saakka.

Wilskman kokosi ja kirjoitti Suomen lakimiehistä ensimmäisen niin sanotun uusimuotoisen matrikkeliteoksen Elämäkerrallisia tietoja Suomen lakimiehistä (1939). Huolellisesti tehty, korkeatasoinen teos sai ilmestyessään hyvät arvostelut, ja erityisesti kritiikissä kiiteltiin sitä, että matrikkeli esitteli lakimiehet aakkosjärjestyksessä eikä "antanut penkkijärjestyksen vanhemmille lakimiehille etusijaa".

Laamannin arvon 1932 saanut J. E. Wilskman vietti eläkevuosinaan paljon aikaa omistamallaan Juhanalan tilalla Karunan pitäjässä, jossa hän myös kuoli 86-vuotiaana 1952.

Johannes Eliel Wilskman vsta 1906 Wiljomaa vsta 1925 Wilskman S 26.3.1866 Kesälahti, K 30.7.1952 Karuna. V kirkkoherra Werner Wilhelm Wilskman ja Katarina Fredrika Wikstén. P1 1904 - 1932 (ero) Sigrid Charlotta Wennerstrand S 1881, P1 V kauppias Isak Leonard Wennerstrand ja Thekla Rösgren; P2 1933 - Ruth Ines Helfrid Johansson S 1904, P2 V poliisivirkailija Johan Rikhard Aleksander Johansson ja Ines Antoinette Nyman

• Juuka rippikirja 1881-1890 (AP_I I Aa:16) Sivu 168 Juuka No 10 Kirkkoherran virkatalo ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3187...
• http://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Wilskman
• http://runeberg.org/aikalais/1934/0739.html
• http://www.eduskunta.fi/faktatmp/hetekatmp/ed911745e-su.htm
• https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=2...