Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Frans Otto Hellén (1864 - d.)
    Karunan seurakunnan arkisto - I Ca:3 Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1832-1869, jakso 158, sivu 294-295: 1864; Kansallisarkisto: / Viitattu 19.11.2022 Karunan seurakunnan arkisto - I Aa:15 Rippiki...
  • Gustava Vilhelmina Gustafsdotter Grönros (1823 - d.)
    Karunan seurakunnan arkisto - I Aa:13 Rippikirja 1847-1853, jakso 171, sivu 167: Timböle Torp Brinkala, Nääs; Kansallisarkisto: / Viitattu 19.11.2022 Karunan seurakunnan arkisto - I Aa:14 Rippikirja 1...
  • Gustaf Hellén (1820 - d.)
    Perniö syntyneet 1788-1820 (JK856) Sivu 538 ; SSHY / Viitattu 05.11.2021 Syntymäkirjaus 13.9.1820, ensimmäisessä rippikirjamerkinnässä heti syntymäpäivänä 15.9.1820. Sukunimeä ei syntyessä hänellä e...
  • Maria Michelsdotter Lillberg (1800 - 1883)
    Syntynyt 25.5.1800 Karuna syntyneet -vihityt-kuolleet 1749-1831 ; SSHY / Viitattu 20.09.2020 Karuna rippikirja 1800-1805 (JK589 I Aa:6) Sivu 106 Ruskulla Upgård Skallfogdens torp ; SSHY / Viitattu ...
  • Gretel Pettersson (1914 - 2003)
    Karuna syntyneet 1907-1915 (MKO25-26) ; SSHY / Viitattu 04.11.2022 Karuna rippikirja 1908-1917 (MKO39-49) Sivu 158 Kärkniemi (Kärknäs) von Hellens, Rotkirch ; SSHY / Viitattu 04.11.2022

Projekti aloitettu 22.8.2017.

Karunan paikkakuntaprojekti

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Karunassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

Kylät

Broddböle, Tiikarla (Dikarböle), Eistilä (Eistböle), Eikniemi (Eknäs), Fröjdböle, Kustaali (Gussdal), Halslahti (Halslax), Haanniemi (Handby), Hintsholma (Hintsholm), Karinkorva, Karuna, Kasklahti (Kasklax), Kelturi, Nuuttiniemi (Knutnäs), Kupiluoto (Koppholm), Krooka (Kråknäs), Kärkkinen (Kärkis), Kärkniemi, Liden, Lemminen (Lämmis), Maalu, Maanila (Mannböle), Orssaari, Tuomaala (Pukböle), Päisterpää, Rantola, Ruskola (Ruskulla), Santasaari (Sandö), Savisalo, Sitolahti (Sitolax), Voilahti (Smörvik), Tapola (Stappåker), Teininki (Steninge), Raumala (Strömsböle), Sydänmaa (Sydmo), Timari (Timböle), Tuomaala (Tomasböle), Torikka https://fi.wikipedia.org/wiki/Karuna

Talot

Sauvon talonhaltijaluetteloja (sisältää Karunan taloja) Lasse Iso-Iivari http://users.utu.fi/isoi/talot/sauvo.htm

Historia

Karunan alue on kohonnut merestä suhteellisen myöhään eikä sieltä ole – paria kivikautista esinettä lukuun ottamatta – tehty esihistoriallisia löytöjä. Asutus on levinnyt Karunaan pääasiassa Sauvosta, jossa oli vankka rautakautinen asutus. Karunan kappeliseurakunta kehittyi 1600-luvun lopulla Karunan kartanon omistajan Arvid Hornin rakennuttaman puukirkon ympärille. Suomen senaatti määräsi Karunan erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi Sauvosta vuonna 1908, mutta tämä toteutui vasta vuonna 1930.[5]

Karunassa harjoitettiin menneinä vuosisatoina paljon talonpoikaispurjehdusta muiden rannikkopitäjien tavoin. Sauvolaisten vuonna 1652 saama purjehduslupa koski tietenkin myös karunalaisia. Vielä vuonna 1726 myönnettiin paikkakuntalaisille oikeus viedä Tukholmaan maa- ja metsätaloustuotteita sekä kalaa. Tärkeä satamapaikka oli Sandössä, johon syvälläkin kulkevat suolalaivat pystyivät ankkuroitumaan.[5]

Suomen sodan aikana 2. elokuuta 1808 käytiin Sandön saaren itäpuolella meritaistelu, jossa ylivoimaiset venäläiset murtautuivat ruotsalaisen laivasto-osaston läpi länteen. Ruotsalaiset yrittivät samaan aikaan hyökkäystä läheiseen Västankärriin, jossa venäläisten joukkojen ylipäällikkö kenraali Friedrich Wilhelm von Buxhoevden oleskeli, mutta yritys jäi tuloksettomaksi. Silloisten varustusten jäänteitä on vielä paikoitellen alueen maastossa.[5]

Karunan kunta pysyi itsenäisyytensä ajan pienenä maa- ja metsätalouspitäjänä eikä siellä ollut lainkaan taajamia. Karuna kuuluu Turun talousalueeseen ja lähin aluekeskus on Sauvon kirkonkylä, jonne on Karunan kirkolta matkaa noin 15 kilometriä. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 73 prosenttia kunnan asukkaista sai toimeentulonsa alkutuotannosta. Yksipuolisen elinkeinorakenteen ja kunnan syrjäisen sijainnin vuoksi huomattava osa väestöstä muutti 1950- ja 1960-luvuilla muualle, lähinnä Turkuun, mutta pienessä määrin myös Saloon. Karuna liitettiin takaisin Sauvoon vuoden 1969 alussa, joten kunta ehti olla itsenäisenä vain vajaat 40 vuotta.[5]

Liikenteellisesti Karuna sijaitsi pitkään "pussin perällä", mutta alueen tieolot kehittyivät tuntuvasti uuden seututie 181:n ja Kemiön puolelle johtavan Rungonsalmen sillan valmistuttua 1970-luvun alkuvuosina.[5] https://fi.wikipedia.org/wiki/Karuna

Lähteet

Projekti aloitettu 22.8.2017.

Karunan paikkakuntaprojekti

Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Karunassa asuneiden henkilöiden profiileja. On toivottavaa, että profiili liitettään samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin.

Lähipaikkakuntien projekteja

Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I

Kylät

Broddböle, Tiikarla (Dikarböle), Eistilä (Eistböle), Eikniemi (Eknäs), Fröjdböle, Kustaali (Gussdal), Halslahti (Halslax), Haanniemi (Handby), Hintsholma (Hintsholm), Karinkorva, Karuna, Kasklahti (Kasklax), Kelturi, Nuuttiniemi (Knutnäs), Kupiluoto (Koppholm), Krooka (Kråknäs), Kärkkinen (Kärkis), Kärkniemi, Liden, Lemminen (Lämmis), Maalu, Maanila (Mannböle), Orssaari, Tuomaala (Pukböle), Päisterpää, Rantola, Ruskola (Ruskulla), Santasaari (Sandö), Savisalo, Sitolahti (Sitolax), Voilahti (Smörvik), Tapola (Stappåker), Teininki (Steninge), Raumala (Strömsböle), Sydänmaa (Sydmo), Timari (Timböle), Tuomaala (Tomasböle), Torikka https://fi.wikipedia.org/wiki/Karuna

Talot

Sauvon talonhaltijaluetteloja (sisältää Karunan taloja) Lasse Iso-Iivari http://users.utu.fi/isoi/talot/sauvo.htm

Historia

Karunan alue on kohonnut merestä suhteellisen myöhään eikä sieltä ole – paria kivikautista esinettä lukuun ottamatta – tehty esihistoriallisia löytöjä. Asutus on levinnyt Karunaan pääasiassa Sauvosta, jossa oli vankka rautakautinen asutus. Karunan kappeliseurakunta kehittyi 1600-luvun lopulla Karunan kartanon omistajan Arvid Hornin rakennuttaman puukirkon ympärille. Suomen senaatti määräsi Karunan erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi Sauvosta vuonna 1908, mutta tämä toteutui vasta vuonna 1930.[5]

Karunassa harjoitettiin menneinä vuosisatoina paljon talonpoikaispurjehdusta muiden rannikkopitäjien tavoin. Sauvolaisten vuonna 1652 saama purjehduslupa koski tietenkin myös karunalaisia. Vielä vuonna 1726 myönnettiin paikkakuntalaisille oikeus viedä Tukholmaan maa- ja metsätaloustuotteita sekä kalaa. Tärkeä satamapaikka oli Sandössä, johon syvälläkin kulkevat suolalaivat pystyivät ankkuroitumaan.[5]

Suomen sodan aikana 2. elokuuta 1808 käytiin Sandön saaren itäpuolella meritaistelu, jossa ylivoimaiset venäläiset murtautuivat ruotsalaisen laivasto-osaston läpi länteen. Ruotsalaiset yrittivät samaan aikaan hyökkäystä läheiseen Västankärriin, jossa venäläisten joukkojen ylipäällikkö kenraali Friedrich Wilhelm von Buxhoevden oleskeli, mutta yritys jäi tuloksettomaksi. Silloisten varustusten jäänteitä on vielä paikoitellen alueen maastossa.[5]

Karunan kunta pysyi itsenäisyytensä ajan pienenä maa- ja metsätalouspitäjänä eikä siellä ollut lainkaan taajamia. Karuna kuuluu Turun talousalueeseen ja lähin aluekeskus on Sauvon kirkonkylä, jonne on Karunan kirkolta matkaa noin 15 kilometriä. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 73 prosenttia kunnan asukkaista sai toimeentulonsa alkutuotannosta. Yksipuolisen elinkeinorakenteen ja kunnan syrjäisen sijainnin vuoksi huomattava osa väestöstä muutti 1950- ja 1960-luvuilla muualle, lähinnä Turkuun, mutta pienessä määrin myös Saloon. Karuna liitettiin takaisin Sauvoon vuoden 1969 alussa, joten kunta ehti olla itsenäisenä vain vajaat 40 vuotta.[5]

Liikenteellisesti Karuna sijaitsi pitkään "pussin perällä", mutta alueen tieolot kehittyivät tuntuvasti uuden seututie 181:n ja Kemiön puolelle johtavan Rungonsalmen sillan valmistuttua 1970-luvun alkuvuosina.[5] https://fi.wikipedia.org/wiki/Karuna

Lähteet

Karuna mm. Kyläyhdistyksen Karunan Kynttilä lehtiä http://www.karuna.fi/karunan-kylaumlyhdistys-ry.html