Follow
Projekti aloitettu 22.8.2017.
Karunan paikkakuntaprojekti
Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Karunassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin
- Karuna suomeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Karuna
- Karuna på svenska https://sv.wikipedia.org/wiki/Karuna,_Sagu
- Karuna in English https://en.wikipedia.org/wiki/Karuna,_Finland
Lähipaikkakuntien projekteja
Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I
Kylät
Broddböle, Tiikarla (Dikarböle), Eistilä (Eistböle), Eikniemi (Eknäs), Fröjdböle, Kustaali (Gussdal), Halslahti (Halslax), Haanniemi (Handby), Hintsholma (Hintsholm), Karinkorva, Karuna, Kasklahti (Kasklax), Kelturi, Nuuttiniemi (Knutnäs), Kupiluoto (Koppholm), Krooka (Kråknäs), Kärkkinen (Kärkis), Kärkniemi, Liden, Lemminen (Lämmis), Maalu, Maanila (Mannböle), Orssaari, Tuomaala (Pukböle), Päisterpää, Rantola, Ruskola (Ruskulla), Santasaari (Sandö), Savisalo, Sitolahti (Sitolax), Voilahti (Smörvik), Tapola (Stappåker), Teininki (Steninge), Raumala (Strömsböle), Sydänmaa (Sydmo), Timari (Timböle), Tuomaala (Tomasböle), Torikka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karuna
Talot
Sauvon talonhaltijaluetteloja (sisältää Karunan taloja) Lasse Iso-Iivari http://users.utu.fi/isoi/talot/sauvo.htm
Historia
Karunan alue on kohonnut merestä suhteellisen myöhään eikä sieltä ole – paria kivikautista esinettä lukuun ottamatta – tehty esihistoriallisia löytöjä. Asutus on levinnyt Karunaan pääasiassa Sauvosta, jossa oli vankka rautakautinen asutus. Karunan kappeliseurakunta kehittyi 1600-luvun lopulla Karunan kartanon omistajan Arvid Hornin rakennuttaman puukirkon ympärille. Suomen senaatti määräsi Karunan erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi Sauvosta vuonna 1908, mutta tämä toteutui vasta vuonna 1930.[5]
Karunassa harjoitettiin menneinä vuosisatoina paljon talonpoikaispurjehdusta muiden rannikkopitäjien tavoin. Sauvolaisten vuonna 1652 saama purjehduslupa koski tietenkin myös karunalaisia. Vielä vuonna 1726 myönnettiin paikkakuntalaisille oikeus viedä Tukholmaan maa- ja metsätaloustuotteita sekä kalaa. Tärkeä satamapaikka oli Sandössä, johon syvälläkin kulkevat suolalaivat pystyivät ankkuroitumaan.[5]
Suomen sodan aikana 2. elokuuta 1808 käytiin Sandön saaren itäpuolella meritaistelu, jossa ylivoimaiset venäläiset murtautuivat ruotsalaisen laivasto-osaston läpi länteen. Ruotsalaiset yrittivät samaan aikaan hyökkäystä läheiseen Västankärriin, jossa venäläisten joukkojen ylipäällikkö kenraali Friedrich Wilhelm von Buxhoevden oleskeli, mutta yritys jäi tuloksettomaksi. Silloisten varustusten jäänteitä on vielä paikoitellen alueen maastossa.[5]
Karunan kunta pysyi itsenäisyytensä ajan pienenä maa- ja metsätalouspitäjänä eikä siellä ollut lainkaan taajamia. Karuna kuuluu Turun talousalueeseen ja lähin aluekeskus on Sauvon kirkonkylä, jonne on Karunan kirkolta matkaa noin 15 kilometriä. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 73 prosenttia kunnan asukkaista sai toimeentulonsa alkutuotannosta. Yksipuolisen elinkeinorakenteen ja kunnan syrjäisen sijainnin vuoksi huomattava osa väestöstä muutti 1950- ja 1960-luvuilla muualle, lähinnä Turkuun, mutta pienessä määrin myös Saloon. Karuna liitettiin takaisin Sauvoon vuoden 1969 alussa, joten kunta ehti olla itsenäisenä vain vajaat 40 vuotta.[5]
Liikenteellisesti Karuna sijaitsi pitkään "pussin perällä", mutta alueen tieolot kehittyivät tuntuvasti uuden seututie 181:n ja Kemiön puolelle johtavan Rungonsalmen sillan valmistuttua 1970-luvun alkuvuosina.[5]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karuna
Lähteet
Projekti aloitettu 22.8.2017.
Karunan paikkakuntaprojekti
Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Karunassa asuneiden henkilöiden profiileja. On toivottavaa, että profiili liitettään samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin.
- Karuna suomeksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Karuna
- Karuna på svenska https://sv.wikipedia.org/wiki/Karuna,_Sagu
- Karuna in English https://en.wikipedia.org/wiki/Karuna,_Finland
Lähipaikkakuntien projekteja
Varsinais-Suomi Perustettu 22.8.2016 projektipohjia. Paikkakuntiin voi liittyä, Lisätä sisältöä ja henkilöprofiileja.
Alastaro I Angelniemi I Askainen I Aura I Dragsfjärd I Halikko I Hiittinen I Houtskari I Iniö I Kaarina I Kakskerta I Kalanti I Karjala I Karuna I Kemiö I Kiikala I Kiikka I Kisko I Korppoo I Koski TL I Kustavi I Kuusisto I Kuusjoki Laitila I Lemu I Lieto I Loimaa Lokalahti I Maaria I Marttila I Masku I Mellilä I Merimasku I Mietoinen I Mynämäki I Naantali I Nauvo I Nousiainen I Oripää I Paattinen I Paimio I Parainen I Piikkiö I Pertteli I Pyhäranta I Pöytyä I Raisio I Rusko I Rymättylä I Salo I Sauvo I Somerniemi I Somero I Suomusjärvi I Särkisalo I Taivassalo I Tarvasjoki I Turku I Tyrvää I Uskela I Uusikaupunki I Vahto I Vehmaa I Velkua I Västanfjärd I Yläne I
Kylät
Broddböle, Tiikarla (Dikarböle), Eistilä (Eistböle), Eikniemi (Eknäs), Fröjdböle, Kustaali (Gussdal), Halslahti (Halslax), Haanniemi (Handby), Hintsholma (Hintsholm), Karinkorva, Karuna, Kasklahti (Kasklax), Kelturi, Nuuttiniemi (Knutnäs), Kupiluoto (Koppholm), Krooka (Kråknäs), Kärkkinen (Kärkis), Kärkniemi, Liden, Lemminen (Lämmis), Maalu, Maanila (Mannböle), Orssaari, Tuomaala (Pukböle), Päisterpää, Rantola, Ruskola (Ruskulla), Santasaari (Sandö), Savisalo, Sitolahti (Sitolax), Voilahti (Smörvik), Tapola (Stappåker), Teininki (Steninge), Raumala (Strömsböle), Sydänmaa (Sydmo), Timari (Timböle), Tuomaala (Tomasböle), Torikka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karuna
Talot
Sauvon talonhaltijaluetteloja (sisältää Karunan taloja) Lasse Iso-Iivari http://users.utu.fi/isoi/talot/sauvo.htm
Historia
Karunan alue on kohonnut merestä suhteellisen myöhään eikä sieltä ole – paria kivikautista esinettä lukuun ottamatta – tehty esihistoriallisia löytöjä. Asutus on levinnyt Karunaan pääasiassa Sauvosta, jossa oli vankka rautakautinen asutus. Karunan kappeliseurakunta kehittyi 1600-luvun lopulla Karunan kartanon omistajan Arvid Hornin rakennuttaman puukirkon ympärille. Suomen senaatti määräsi Karunan erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi Sauvosta vuonna 1908, mutta tämä toteutui vasta vuonna 1930.[5]
Karunassa harjoitettiin menneinä vuosisatoina paljon talonpoikaispurjehdusta muiden rannikkopitäjien tavoin. Sauvolaisten vuonna 1652 saama purjehduslupa koski tietenkin myös karunalaisia. Vielä vuonna 1726 myönnettiin paikkakuntalaisille oikeus viedä Tukholmaan maa- ja metsätaloustuotteita sekä kalaa. Tärkeä satamapaikka oli Sandössä, johon syvälläkin kulkevat suolalaivat pystyivät ankkuroitumaan.[5]
Suomen sodan aikana 2. elokuuta 1808 käytiin Sandön saaren itäpuolella meritaistelu, jossa ylivoimaiset venäläiset murtautuivat ruotsalaisen laivasto-osaston läpi länteen. Ruotsalaiset yrittivät samaan aikaan hyökkäystä läheiseen Västankärriin, jossa venäläisten joukkojen ylipäällikkö kenraali Friedrich Wilhelm von Buxhoevden oleskeli, mutta yritys jäi tuloksettomaksi. Silloisten varustusten jäänteitä on vielä paikoitellen alueen maastossa.[5]
Karunan kunta pysyi itsenäisyytensä ajan pienenä maa- ja metsätalouspitäjänä eikä siellä ollut lainkaan taajamia. Karuna kuuluu Turun talousalueeseen ja lähin aluekeskus on Sauvon kirkonkylä, jonne on Karunan kirkolta matkaa noin 15 kilometriä. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 73 prosenttia kunnan asukkaista sai toimeentulonsa alkutuotannosta. Yksipuolisen elinkeinorakenteen ja kunnan syrjäisen sijainnin vuoksi huomattava osa väestöstä muutti 1950- ja 1960-luvuilla muualle, lähinnä Turkuun, mutta pienessä määrin myös Saloon. Karuna liitettiin takaisin Sauvoon vuoden 1969 alussa, joten kunta ehti olla itsenäisenä vain vajaat 40 vuotta.[5]
Liikenteellisesti Karuna sijaitsi pitkään "pussin perällä", mutta alueen tieolot kehittyivät tuntuvasti uuden seututie 181:n ja Kemiön puolelle johtavan Rungonsalmen sillan valmistuttua 1970-luvun alkuvuosina.[5]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karuna
Lähteet
Karuna mm. Kyläyhdistyksen Karunan Kynttilä lehtiä http://www.karuna.fi/karunan-kylaumlyhdistys-ry.html