Johannes Johannis Tuderus

Kemin seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1693-1710 (IAI:1), jakso 94: Johan Tuderus:Den större klockans......; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5847051 / Viitattu 24.12.2021

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2548

Tuderus, Johannes Johannis (1636–1699) Johan Johansson S Maaria 1636. V Maarian, myöhemmin Kemin kirkkoherra Johannes Johannis Somerus ja hänen 1. puolisonsa Anna Kristoffersdotter (Bylow?). Ylioppilas (Ostrobotniensis) Turussa 1651/52; respondentti (resp.) 21.5.1653, helmikuu 1655. Vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1655 Kemin kirkkoherran (isänsä) apulaiseksi, suoritti tässä tehtävässä useita tarkastusmatkoja Inariin, viimeisen kerran 1664; Kemin kappalainen luultavasti 1658, kirkkoherra isänsä toivomuksen mukaisesti hänen jälkeensä 1673; Kemin rovastikunnan lääninrovastina suoritti rovastintarkastukset Kuusamossa 1685 ja Kittilässä, Kuolajärvellä, Sodankylässä ja Sompiossa 1686. Kemin Lappi erotettiin 1673 emäseurakunnasta itsenäiseksi Kuusamon kirkkoherrakunnaksi ja sen ensimmäiseksi kirkkoherraksi nimitettiin 21.6. Johannes Johannis Tuderuksen nuorempi veli Gabriel Johannis Tuderus, joka oli toiminut kirkkoherran (isänsä) apulaisena nyt itsenäistyneen seurakunnan alueella. Seurakuntajaon takia Kemin kirkkoherra menetti suuren osan siihenastisista palkkasaatavistaan, mutta asiasta valitettuaan hän sai kuninkaan kirjeellä 1.3.1678 kaksi kolmasosaa seurakunnan kymmenyksistä korvaukseksi vähentyneistä tuloistaan. Tästä huolimatta Johannes Tuderus valitti vaikeaa taloudellista asemaansa ja pyysi käräjillä seurakuntalaisten velvoittamista korjaamaan pappilan rakennuksia. Kirkkoherra hankki lisätuloja harjoittamalla laajamittaisesta liiketoimintaa. Tuderus-suvun tutkija Ilma Orkamo (US I 1943) on todennut kirkkoherra Tuderuksen ostaneen jo 1662 Kemin pitäjän Liedakkalan kylästä Kontiolan tilan ja saaneen 5.11.1678 sen myynnistä (yhden niityn kuitenkin itselleen pidättäen) 600 kuparitalaria. Orkamon mukaan ”suurimmat sivutulonsa hän kuitenkin ansaitsi Tukholman-kaupalla, jota Kemin kirkkoherrat ennenkin olivat harrastaneet, ja jota Oulun porvarit pitivät omille eduilleen haitallisena. Kauppatavarana olivat pääasiallisesti lohi ja terva sekä muut Lapin tuotteet. Tuderustakin Oulun maistraatti 1691 kehoitti kaupasta luopumaan, uhaten muuten valittaa piispalle. Lopettiko Tuderus kaupanteon, ei tiedetä, mutta 1697 hän myi aluksen, josta saadut tulot jakoi tyttärilleen äidinperintönä. Toiselle vaimolleen hän antoi huomenlahjana 100 riikintalaria ja 50 dukaattia.” Pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1678. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 28.5.1692, 4.1.1695, 10.6.1696 ja 13.11.1697. K Kemi 29.4.1699. P1 Susanna Sigfridsdotter, K Kemi 1693, PV luultavasti Kemin Rovaniemen kappalainen Sigfridus Christierni Bonelius ja Juliana Nilsdotter; P2 27.7.1694 Brita Olofsdotter Fordelia hänen 2. avioliitossaan. Brita Fordelian P1 Tornion kaupungin porvari, raatimies Jakob Kristersson. Julkaistu 19.1.2011.

____________________________________

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=852

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: 1651/52 Johan Tuderus Johannes Johannis, Kemiensis 852. * Maariassa noin 1636. Vht: Kemin kirkkoherra Johan Somerus (Johannes Johannis, luult. yo Uppsalassa 8.1627, † 1672) ja hänen 1. puolisonsa Anna Kristoffersdotter. Ylioppilas Turussa 1651/52. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1651/52] Iohannes Johannis Kemiensis. Respondentti 21.5.1653, pr. Eskil Petraeus U1. Respondentti 2.1655, pr. Johan Forsenius 275. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1655. — Kemin kirkkoherran (isänsä) apulainen 1655, kappalainen siellä (luult. 1658), kirkkoherra 1673. Rovasti 1690. Lääninrovasti (1693). Harjoitti Tukholman-kauppaa. Valtiopäivämies 1675. † Kemissä 29.4.1699.

Pso: 1:o Susanna Sigfridsdotter († 1693); 2:o 1694 Brita Olofsdotter Fordelius tämän 2. avioliitossa.

- - - - - - -