Johannes Jussoila

National Biography of Finland: Jussoila, Johannes (c1555 - c1604)

• representative of the Counter-Reformation, Roman Catholic priest
• In the latter part of the 16th century, the interest in Roman Catholicism shown by Sweden's King John III evoked sympathy in Finland, his former duchy. Priests ordained before the Reformation were still working there, and Roman Catholic practices had not yet been eradicated among the population. Johannes Jussoila, who had studied at Jesuit colleges, was one of the key representatives of the Roman Catholic Counter-Reformation. The restoration of Sweden to the bosom of the Roman Catholic Church did not, however, succeed, as the position of the Lutheran Church, supported by Duke Charles, was too powerful, and the new monarch, the Roman Catholic Sigismund, did not enjoy a sufficiently strong position within his kingdom.
• On both his father's and mother's side, Johannes Jussoila came from important burgess families in Rauma. His father and maternal grandfather both served as mayors of the town. Jussoila had evidently attended school in Rauma and Turku, but in 1575 at the latest, he moved to Stockholm, to the Royal College founded by John III. Under the influence of the Jesuit father Laurentius Nicolai Norvegus, who was appointed rector of the college in 1576, Jussoila was converted to Roman Catholicism and devoted himself to the service of the Counter-Reformation, which was being led by the Jesuits. He was sent to Rome with the papal legate Antonio Possevino, who paid a visit to Sweden in 1578. There he enrolled at the Jesuit-run Collegium Germanicum et Hungaricum in October 1578.
• Soon after arriving in Rome, Jussoila wrote home, and his letter shows that Roman Catholic practices had been continuously adhered to in Mayor Jussoila's family. The family's religious orientation is also evidenced by the fact that, at Johannes Jussoila's suggestion, his younger brothers - Michael, Joseph and Lars (Laurentius) - entered the Jesuit college in Braunsberg. Michael and Lars died young without completing their studies, but Joseph later continued his education at the Collegium Germanicum in Rome and at the Jesuit college in Vilna (Vilnius). From 1602 on, he served as a Roman Catholic priest at the court of King Sigismund in Poland.
• Johannes Jussoila studied in Rome until May 1580, when he left Italy ready to work for the Roman Catholic reformation in Sweden. Since the death of Queen Catharine Jagellonica in 1583, however, John III's attitude towards the Roman Catholics had cooled, and it was therefore decided to postpone Jussoila's return. He used the additional time to continue his studies at the Jesuit colleges in Braunsberg and Olmütz (Olomouc) and at the University of Vienna.
• Jussoila completed the courses required for the degree of Master of Arts at Olmütz in the spring of 1584. He is mentioned as a Master a few times in sources, but there is no certainty as to whether he actually took out the degree.
• Even while a student, Johannes Jussoila had already been given tasks associated with the propagation of Roman Catholicism in Sweden-Finland. He translated Petrus Canisius' well-known catechism into Finnish and then continued work on a Finnish grammar originally entrusted to his fellow-countryman Olaus Marci Sundergelteus. It would appear that neither work was printed, and the manuscripts have not survived.
• Jussoila's student days ended in spring 1584. The papal legate Antonio Possevino ordained him a priest in Prague on 22 May 1584, and he was then sent to Sweden as chaplain to Prince Sigismund. Although Jussoila had studied at Jesuit colleges and worked in close collaboration with representatives of the society, he was not a member of it.
• While in Sweden, Jussoila worked energetically on behalf of the Roman Catholic reformation. He preached in Stockholm in both Swedish and Finnish and distributed books and tracts in which he attacked Lutheran doctrine. The Lutheran bishops complained about Jussoila's activities and in 1585 challenged him to participate in a disputation concerning doctrinal questions at Västerås, where representatives of the three highest Estates had gathered. The disputation, conducted before the Archbishop of Uppsala, three other bishops and a large number of priests, was regarded in Roman Catholic circles as having ended in a splendid victory for Jussoila. And, though the Protestants did not admit it, Jussoila's candid appearance on behalf of the Roman Catholic faith aroused hatred against him among the clergy. For this reason, Jussoila was sent far away from the capital, as the confessor at the Brigittine convent at Vadstena and a teacher at the Vadstena school. He worked in these capacities from 1585 to 1586. From Vadstena, Jussoila returned to Sigismund's court and accompanied him to Poland in 1587 when Sigismund was elected king there.
• In Poland, Jussoila initially worked at the Royal Chancery in Cracow. He was appointed parish priest of Pärnu (Pernau) and a canon of Vilna Cathedral in the first half of the 1590s. He was in Pärnu when the forces of Duke Charles - brother of John III and contender for power with Sigismund - captured the town in 1600. Jussoila was captured, and the following year he was taken to Stockholm. An especially high ransom of 1000 riksdalers was demanded for his release; a sum which, despite his efforts, was not able to raise. Jussoila died in Stockholm in about 1604 - according to Johannes Messenius, after being tortured on the orders of Duke Charles.
• Jussoila is the best-known Finnish representative of the Roman Catholic Counter-Reformation. The author Artturi Leinonen has dealt with his life in his novel Johannes Jussoila. Leinonen shows a thorough knowledge of the body of factual material concerning Jussoila and uses it fluently in creating a picture of the period. The work does not, however, pretend to be a documentary or biography by nature. The plot is freely constructed, and fact is combined with fiction in such a way that only an expert can distinguish the one from the other.
• Above text Jussi Nuorteva
• Translated by Fletcher Roderick
• Johannes Jussoila, born c. 1555 Rauma, died c. 1604 Stockholm. Parents: Matts Jussoila, Mayor of Rauma, and Margareta Matts's-daughter.

• https://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Jussoila
• Johannes Jussoila (noin 1555 Rauma – noin 1604 Tukholma) oli suomalainen katolinen pappi. Hän oli merkittävin vastauskonpuhdistuksen ajan suomalaisista jesuiittaoppilaista, joihin kuului myös kolme hänen veljeään. Hän seurasi vuonna 1578 jesuiittaisä Antonio Possevinoa Roomaan, ja opiskeli siellä Collegium Germanicumissa. Hän palasi 1584 Ruotsiin perintöruhtinas Sigismundin kappalaiseksi. Kun Sigismund 1587 lähti Puolaan, Jussoila meni hänen kanssaan, ja myöhemmin hänestä tuli Liivinmaalle Pärnun kirkkoherra. Hän joutui Pärnussa vuonna 1604 Kaarle-herttuan vangiksi ja kuoli vankeudessa Tukholmassa. Jussoila on aiheena Artturi Leinosen historiallisessa romaanissa Johannes Jussoila (1943).

Kansallisbiografia: Jussoila, Johannes (noin 1555 - noin 1604)

• katolinen pappi, vastauskonpuhdistuksen edustaja
• Juhana III:n kiinnostus katolisuuteen herätti vastakaikua hänen entisessä herttuakunnassaan Suomessa, missä toimi edelleen katolisena aikana vihittyjä pappeja eikä katolisia tapoja ollut vielä saatu kitketyksi kansan keskuudesta. Jesuiittojen kollegioissa opiskellut Johannes Jussoila kuului katolisen vastauskonpuhdistuksen keskeisiin edustajiin Ruotsissa.
• Johannes Jussoila kuului molempien vanhempiensa puolelta merkittäviin raumalaisiin porvarissukuihin. Sekä hänen isänsä että äidinisänsä toimivat kaupungin pormestareina. Jussoila oli käynyt ilmeisesti Rauman ja Turun kouluja, mutta siirtyi viimeistään 1575 Tukholman kuninkaalliseen kollegioon. Sen rehtoriksi 1576 nimitetyn jesuiittaisä Laurentius Nicolai Norveguksen vaikutuksesta Jussoila kääntyi katolisuuteen ja antautui jesuiittajärjestön johtaman vastauskonpuhdistuksen palvelukseen. Hänet lähetettiin 1578 Ruotsissa vierailleen paavillisen legaatin Antonio Possevinon mukana Roomaan, jossa hän kirjoittautui jesuiittojen ylläpitämään Collegium Germanicum et Hungaricumiin lokakuussa 1578.
• Pian Roomaan saapumisensa jälkeen Jussoila kirjoitti kotiinsa kirjeen, josta ilmenee pormestari Jussoilan perheessä jatkuvasti vaalitun katolisia tapoja. Perheen katolisesta suuntautumisesta kertoo, että Jussoilan nuoremmat veljet Mikael, Josef ja Lars eli Laurentius kirjoittautuivat veljensä kehotuksesta Braunsbergin jesuiittakollegioon. Mikael ja Lars kuolivat nuorina kesken opintojensa, mutta Josef jatkoi sittemmin lukujaan Collegium Germanicumissa ja Vilnan jesuiittakollegiossa ja toimi vuodesta 1602 katolisena pappina kuningas Sigismundin hovissa Puolassa.
• Johannes Jussoila opiskeli Roomassa toukokuuhun 1580 saakka, jolloin hän lähti Italiasta paluumatkalle valmiina astumaan katolisen reformaation palvelukseen Ruotsissa. Juhana III:n suhtautuminen katolilaisiin oli kuitenkin Katariina Jagellonican kuoleman 1583 jälkeen muuttunut epäsuotuisaksi, minkä vuoksi Jussoilan paluuta päätettiin lykätä. Lisäajan Jussoila käytti jatkamalla opintojaan Braunsbergin ja Olmützin jesuiittakollegioissa ja Wienin yliopistossa. Jussoila suoritti filosofian maisterin arvoon vaaditut kurssit Olmützissä keväällä 1584. Hänet mainitaan lähteissä pariin kertaan maisterina, mutta varmuudella ei tiedetä, osallistuiko Jussoila promootioon.
• Opiskeluaikanaan Johannes Jussoila sai suorittaakseen katolisen uskon levittämiseen Ruotsi-Suomessa tähtääviä tehtäviä. Hän käänsi suomeksi Petrus Canisiuksen tunnetun katolisen katekismuksen ja jatkoi sen jälkeen Olaus Marci Sundergelteukselle alun perin uskotun suomen kieliopin valmistelua. Kumpaakaan ei nähtävästi painettu eivätkä niiden käsikirjoitukset ole säilyneet.
• Jussoila päätti opiskeluvaiheensa keväällä 1584. Paavillinen legaatti Antonio Possevino vihki hänet papiksi Prahassa 22.5.1584, minkä jälkeen hänet lähetettiin prinssi Sigismundin kappalaiseksi Ruotsiin. Vaikka Jussoila oli opiskellut jesuiittojen oppilaitoksissa ja toimi läheisessä yhteistyössä järjestön edustajien kanssa, ei hän kuitenkaan itse kuulunut järjestöön.
• Ruotsissa ollessaan Jussoila toimi aktiivisesti katolisen reformaation puolesta. Hän saarnasi Tukholmassa sekä ruotsiksi että suomeksi ja levitti kirjoja ja traktaatteja, joissa hyökkäsi luterilaista oppia vastaan. Luterilaiset piispat valittivat Jussoilan toiminnasta ja haastoivat hänet väittelemään opillisista kysymyksistä 1585 Västeråsiin, minne kolmen ylimmän säädyn edustajat olivat kokoontuneet. Katolisissa piireissä Uppsalan arkkipiispan, kolmen muun piispan ja laajan pappisjoukon edessä käydyn väittelyn katsottiin päättyneen Jussoilan loistavaan voittoon. Joka tapauksessa avoin esiintyminen katolisen uskon puolesta nostatti papiston vihan Jussoilaa kohtaan. Tämän vuoksi hänet lähetettiin syrjään pääkaupungista Vadstenan birgittalaisluostarin konfessoriksi ja Vadstenan koulun opettajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi 1585 - 1586. Vadstenasta Jussoila palasi Sigismundin hoviin ja seurasi häntä Puolaan 1587, kun Sigismund oli valittu kuninkaaksi.
• Puolassa Jussoila toimi aluksi kuninkaan kansliassa Krakovassa. Hänet nimitettiin Pärnun kirkkoherraksi ja Vilnan tuomiokirkon kaniikiksi ilmeisesti 1590-luvun alkupuolella. Hän oli Pärnussa (Kaarle IX) Kaarle-herttuan joukkojen valloittaessa kaupungin 1600 ja jäi vangiksi. Jussoila kuljetettiin seuraavana vuonna Tukholmaan ja hänen vapauttamisestaan vaadittiin erittäin korkea 1 000 talarin lunnassumma, jota Jussoila ei yrityksistään huolimatta onnistunut hankkimaan. Jussoila kuoli Tukholmassa vuoden 1604 tienoilla Johannes Messeniuksen mukaan Kaarle-herttuan määräyksestä kidutettuna.
• Johannes Jussoila on katolisen vastauskonpuhdistuksen tunnetuin suomalainen edustaja. Kirjailija Artturi Leinonen on käsitellyt hänen vaiheitaan romaanissaan Johannes Jussoila. Leinonen hallitsee hyvin Jussoilaa koskevan historiallisen fakta-aineiston ja käyttää sitä luotettavasti hyväkseen muodostaessaan ajankuvaa. Erityisesti Leinonen näyttää perehtyneen Henry Biaudet'n ja K. G. Leinbergin tutkimuksiin. Teos ei kuitenkaan pyri olemaan luonteeltaan dokumentti tai elämäkerta. Juoni on vapaasti rakennettu ja faktatiedot yhdistyvät fiktioon siten, että vain asiantuntija pystyy erottamaan tunnetut tosiasiat juonellisesta aineksesta.
• Johannes Jussoila S noin 1555 Rauma, K noin 1604 Tukholma. V Rauman pormestari Matts Jussoila ja Margareta Mattsintytär.
• LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Opiskelua ja toimintaa Ruotsissa koskevaa aineistoa, jesuiittajärjestön ja Collegium Germanicum et Hungaricumin arkistot, Rooma.
• H. Biaudet, Om finske studerande i jesuitcollegier // Historiallinen arkisto 19:1. 1905; I. Collijn, Bibliotheca "Collegii Societatis Jesu in Suetia" // Nordisk tidskrift för bok- och biblioteksväsen 1914; O. Garstein, Rome and the Counter-Reformation in Scandinavia I - III. Oslo, Leiden 1963 - 1992; V. Högman, Rauman kaupungin historia. 1907; K. G. Leinberg, Om finske studerande i jesuitcollegier // Historiallinen arkisto 11. 1891; A. Lähteenoja, Rauman kaupungin historia I. 1946; Reformationens konsolidering i de nordiska länderna 1540 - 1610. Oslo 1990: J. Nuorteva, Finländska studerande vid jesuiternas kollegier; J. Nuorteva, Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. 1997; A. Theiner, Schweden und seine Stellung zum heiligen Stuhl unter Johann III, Sigismund III und Karl IX II. Augsburg 1838 - 1839.
• Kaunokirjallisuus: A. Leinonen, Johannes Jussoila : historiallinen romaani. 1943; K. Luotonen, Kuninkaan voittaja / näytelmä. 1997.
• Kirjoittaja(t): Jussi Nuorteva Julkaistu 18.6.1999. Artikkelitekstin pituus: 5492 merkkiä. Nuorteva, Jussi: Jussoila, Johannes. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- (viitattu 18.4.2017). URN:NBN:fi-fe20051410. ISSN 1799-4349 (Verkkojulkaisu). http://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/18.

https://www.katolinen.net/johannes-jussoila.html