Jonas Andreae Mennander

Sukuselvitys (sukukaavio s. 421)

Kaarle Fredrik Mennander ja hänen aikansa : kirkkohistoriallinen tutkimus / Juho Rudolf Forsman., 1900, s. XX
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2020-00027108 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

---

kl. 1687 Jonas Mennander Jonas Andreæ, Borealis 3386. * noin 1671. Vht: apulaispappi Anders Mennander 1379 (yo 1659/60, † 1676) ja Anna Meijer tämän 1. avioliitossa. Turun katedraalikoulun oppilas 11.3.1686 (in cl. rect. circ. infer., Jonas [Andreae Maenandri Nykyrckenses]). Ylioppilas Turussa kl. 1687 [Menander] Jon. Andreæ Bor _ 171. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1686/87] Jonas Andreæ Menander. | Pastor in Birckala. +. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 6.5.1692. — Apulaispappi Turussa 1692, 2. suom. kappalainen s.v. Pirkkalan kirkkoherra 1705, pysyi virassa isonvihan yli. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1708. ‡ Pirkkalassa 18.6.1721.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3386

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1716

Hautaus 18.6.1721.

Suomalaisten kuninkaallisia esivanhempia Isbn 9789527077177

---

Perukirja ja perinnönjako Jonas Mennanderin ja vaimonsa jälkeen:

• Ikaalisten tuomiokunnan arkisto (TMA) - Ylä-Satakunnan tuomiokunnan perukirjat 1722-1732 (Ec:1), jakso 135, sivu 128: 1726.26.8. Jonas Menander samt des maka; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77984479 / Viitattu 16.4.2020

Vanhan Pirkkalan historia 1974, 663 kertoo, että Mennander toimi tarmokkaasti erityisesti lukutaidon edistämiseksi- ja sai työstään esimiehiltään runsaasti kiitosta. Kirjeessään lääninrovastille piispa Juhana Gezelius nuorempi totesi "konsistorin ilolla havainneen sen kauniin edistyksen, joka tässä seurakunnassa oli tapahtunut ja toivovan Jumalan runsasta siunausta kirkkoherran sekä kappalaisen uutteralle ja väsymättömälle työlle." Mennander ei vihollisen maahan tullessa jättänyt seurakuntaansa, jonka kanssa hän jakoi raskaan ajan koettelemukset ja jolle hän ilmeisesti oli korvaamattomana tukena. Sota-ajan rasitukset murtivat hänen terveytensä ja veivät hänet ennenaikaiseen hautaan. Strandbergin tieto, että venäläiset olisivat surmanneet hänet 1719, on väärä. Seurakunnan kuolleitten luettelon mukaan hänet haudattiin kesäkuun 18. p:nä 1721 Pirkkalan kirkkoon, eikä mikään viittaa siihen, että kuolema olisi ollut väkivaltainen.