Josephus Gabrielis Calamnius

• Residence: Kattiluksen talo - 1698 - Haapajärvi, Finland
• Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 henkilö numero 3350 Henkilötiedot: sl. 1686 Josef Calamnius Josephus Gabrielis, Ostrobotniensis 3350. Vht: Iin kirkkoherra Gabriel Calamnius 715 (yo 1649, † 1672) ja Anna Florinus. Ylioppilas Turussa sl. 1686 [Calamnius] Joseph Gabrielis _ ‹–›. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1686] Josephus Gabr. Calamnius. | Sacellanus in Calajoki Haapajärvi. pie obiit 1716. ipsis calendis. — Kalajoen pitäjänapulainen 1692. Haapajärven kappalainen siellä 1695, pysyi virassa isonvihan alkaessa. † Haapajärvellä 1716.
  • Pso: Helena Thorwöste († 1751).
  • Appi: turkulainen kauppias Herman Thorwöste 581 (yo 1647, † 1685).
  • Poika: Kalajoen kappalainen Gabriel Calamnius 5187 (yo 1712, † 1754).
  • Poika: Iin kappalainen Pehr Calamnius 5920 (yo 1732, † 1770).
  • Pojanpojan poika: uusikaarlepyyläinen kauppias Samuel Calamnius 10205 (yo 1785, † 1796).
  • Vävy: Haapajärven kappalainen Johan Enqvist 5051 (yo 1708, † 1727).
  • Vävy: Ylivieskan kappalainen Magnus Westzynthius 5716 (yo 1729, † 1762).
  • Vävy: Sulvan kappalainen Tomas Arenius 6178 (yo 1735, † 1779

——-

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/350 :

S ilmeisesti Ii 1665/66. V Iin kirkkoherra Gabriel Gabrielis Calamnius ja Anna Tomasdotter Florin.

Ylioppilas (Ostrobotniensis) Turussa syyslukukausi 1686.

Kalajoen pitäjänapulainen 1692; Kalajoen Haapajärven kappalainen 1695.

Vastusti pakanallista taikauskoa, mutta arvosti muuten kansanperinnettä ja oli kalevalamittaan hyvin perehtynyt etevä runoilija (Virrankoski 2003). Hänen sepittämäkseen on osoitettu Pohjanmaalla vuoden 1700 lopulla syntynyt ja pian sen jälkeen painettu runoteos Ilo Laulu, Ylitzen Sen suloisen Woiton, cuin Jumala Caickiwaldias lahjoitti armolisest, Suuriwaldialle Herralle ja Cuningalle Meidän caickein armolisimmalle Cuningahallem, Cuning: CARLELLE XII, Narwan Caupungin alla wähän wäen canssa Wuonna 1700. 20.Päiwänä Marras Cuusa, Wastan uscottomia wiholisians Wenäläisiä – – (tekijän nimimerkki I. G. H. S. = Josephus Gabrielis Haapajärviensis Sacellanus). Lisäksi hän julkaisi Turussa kolme hautajaisrunoa (1690, 1691 ja 1694).

Calamnius pakeni isonvihan alussa seurakunnastaan ja piileskeli poikansa ja vävynsä Johannes Petri Enqvistin kanssa metsissä 1714–1715. Palattuaan virkaansa hän joutui eräiden pappilan rikotun katon korjaamiseen velvoitettujen seurakuntalaisten kanssa ankaraan riitaan ja mm. juopuneiden pitäjänmiesten pahoinpitelemäksi (Rimpiläinen 1978, Vilkuna 2006).

K Haapajärvi, Kalajoki 1716.

P viimeistään 1693 Helena (Elin) Hermansdotter Thorvöst, S Turku 10.12.1671, eli leskenä miehensä jälkeen, PV Turun kaupungin porvari ja porvarissäädyn valtiopäivämies, kauppias Hermannus Petri Thorvöst (Turun ylioppilas 1647) ja hänen 1. puolisoonsa Maria Lorentzdotter Gerdt.
Julkaistu 19.1.2011.
Väänänen, Kyösti: Josephus Gabrielis Calamnius. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 9. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011– (viitattu 31.12.2022). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe201101191118; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-000350

——

https://www.wikiwand.com/fi/Josef_Calamnius :
Josef Gabrielinpoika (Josephus Gabrielis) Calamnius (1660 tai 1665 – 1716 Haapajärvi) oli suomalainen pappi ja runoilija.

Calamniuksen vanhemmat olivat Iin kirkkoherra Gabriel Gabrielinpoika Calamnius ja Anna Tuomaantytär Florinus. Hän pääsi ylioppilaaksi 1686 ja opiskeli sitten Turun akatemiassa. Calamnius toimi vuodesta 1692 Kalajoen pitäjänapulaisena ja vuodesta 1695 Haapajärven kappalaisena. Calamnius osti 1698 Haapajärveltä Kattiluksen talon ja hän viljeli vuodesta 1709 myös autioksi jäänyttä Leppälän taloa.

Calamnius on todennäköisesti tehnyt vuonna 1700 julkaistun kalevalamittaisen runoteoksen Ilo Laulu Ylitzen Sen suloisen Voiton… jonka tekijänä on nimimerkki I.G.H.S.. Runon aiheena oli ruotsalaisten samana vuonna Viron Narvassa saama voitto venäläisistä. Myös Josef Calamniuksen poika Gabriel Calamnius harrasti kalevalamittaisten runojen tekoa.

Isonvihan aikana Josef Calamnius, hänen poikansa Gabriel ja vävynsä Johannes Enqvist piileksivät venäläisiä miehittäjiä metsissä syksystä 1713 pääsiäiseen 1714, mutta tämän jälkeen Calamnius saattoi palata hoitamaan papin virkaansa.

Josef Calamnius oli naimisissa turkulaisen kauppiaan Herman Thorwösten tyttären Helena Thorwösten kanssa. Heillä oli 10 lasta.

—-
Hänen julkaisujaan mm.:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3851376 :

Ilo laulu/ ylitzen sen suloisen woiton/ cuin Iumala caickiwaldias lahjoitti armolisest/ suuriwaldialle herralle ja cuningalle meidän caickein armolisimmalle cuningahallem/ cuning: Carlelle XII. Narwan caupungin alla wähän wäen canßa/ wuonna 1700. 20. päiwänä marras cuusa/ wastan uscottomia wiholisians wenäläisiä. Yxikertaisest Oulun caupungisa coottu runo sanoilla runo miesten suosiolla cungin mielexi hywäxi Iesuxelle kijtoxexi. I.G.H.s

Finna-arvio

(0)

Ilo laulu, ylitzen sen suloisen woiton
Kirja
Calamnius, Josephus Gabrielis , kuollut 1716 ; Winter, Johan (kirjapaino, Turku, 1669-1705)

https://kalajoenhistoria.blogspot.com/2008/12/calamniukset-kalajoel...