Josef Fredrik Johansson Cajan

Alavudella syntynyt pastori ja herännäisjohtaja.

Http://hiski.genealogia.fi/hiski/8j6b93?fi+0010+kastetut+4852

Reisjärvi rippikirja 1891-1900 (MKO92-105) Sivu 325 24 Wuorila, Kirkkoherran virkatalo ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2386... / Viitattu 14.06.2021

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?i...

http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/Cajan_Josef

Josef Cajan syntyi vanhaan pappissukuun, jonka jäsenistä suurin osa on käyttänyt nimeä Cajanus. Isän terveys oli huono, joten Josef joutui äitinsä kuoleman jälkeen 8-vuotiaana tätinsä kasvatettavaksi Lohtajan pappilaan kirkkoherra Karl Keckmanin perheeseen. Josef Cajan tuli ylioppilaaksi 1869, ja opiskeltuaan teologiaa hänet vihittiin 22-vuotiaana 1872 papiksi ja määrättiin Lohtajalle kasvatusisänsä avuksi. Josef toimi väliaikaisena pappina Lestijärvellä, kunnes siirtyi 1882 32-vuotiaana Reisjärven kirkkoherran virkaan. Hän sai aluksi saarnata tyhjälle kirkolle, mistä hän syytti itseään.

Herännyt talonpoika Elias Isomaa tutustutti Cajanin Wilhelmi Malmivaaraan ja vähitellen Cajan tutustui kalajokilaakson heränneisiin, ystävystyi heihin, esimerkiksi nivalalaiseen talonpoikaan Jussi Tölliin, ja koki herätyksen. Myös Ida Cajan sai herätyksen jopa niin, että luopui soittamisestaan ja pukeutui talonpoikaiseen körttipukuun.

Perheellä oli ollut surua: ensimmäinen lapsi kuoli 2-vuotiaana ja Ida oli kuolla seuraavaan synnytykseen. Kirkkoherran virka toi maallisiakin velvollisuuksia. Reisjärvellä Josef Cajan seurasi edeltäjäänsä kirkkoherra Ottelinia kuntakokouksen puheenjohtajana vuodesta 1881 ja jatkoi aina vuoden 1889 loppuun. Cajanista tuli rovasti 1896. Reisjärveltä Josef Cajan siirtyi Lohtajan kirkkoherraksi 1897, kummankin puolison lapsuuden maisemiin. Cajanit eivät kuitenkaan sinne kotiutuneet, ja kun Nivalassa tuli kirkkoherran virka avoimeksi, Josef Cajan haki ja pääsi virkaan. Cajanit muuttivat Nivalaan 1.5.1905. Tulijaislahjana hän sai hevosen, rillat ja kolme lehmää.

Cajan oli omalaatuinen ja epäsovinnainen ihminen, läpeensä kansanomainen mies. Hän viljeli leppoisaa hyväntahtoista huumoria ja oli sanavalmis. Hän ”puhui mitä tahtoi, muut mitä tohtivat”. Nivalassa pappila oli seurakunnan vilkas keskuskoti, jossa pelätty ja rakastettu Ida-ruustinna kestitsi ja hoiti kortteerin tarvitsijoita. Rovasti vetäytyi mielellään kotona ja seurataloissa miesten kanssa kamariin keskustelemaan.

Raudaskylän kristillisen kansanopiston johtaja Juho Kytömäki luonnehti Josef Cajania näin: ”Harvalla oli niin hellä ja taitava käsi avaamaan sielun solmuja ja päästämään kiusausten sitomia vapaaksi. Siihen olivat häntä opettaneet hänen oman elämänsä suuret surut.” Vanhemmat: Piippolan kappalainen Johan Fredrik Cajan ja Adolfina Augusta Tauler Puoliso: Ida Sofia Odenwall, syntynyt 15.5.1855 Toholampi, kuollut 10.10.1918 Nivala, vanhemmat Toholammin kappalainen Carl August Odenwall ja Sofia Matilda Castrén