Juho Alfred Juhonpoika Heikkinen

Valtiopäivämies ja itsenäisyysmies Juho Alfred Heikkinen s. 18.7.1863 Oulussa, k. 5.7.1938 Hyrynsalmella https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Heikkinen

Elämän alkuvaiheet

Juho Alfred Heikkisen isoisä Juho asui Suomussalmen Vuokissa. Nälkävuosien puristuksissa perhe muutti 1830 -luvun alussa Kuhmon Vieksille ja sieltä edelleen Kajaanin maaseurakuntaan ja Paltamoon. Isä Juho pantiin apteekkarin juoksupojaksi Kajaaniin ja hän oli vuosia myös piirilääkäri Elias Lönnrotin palveluksessa. Varsinaisen uransa isä-Juho loi seppänä, mihin hän sai oppinsa Oulussa. Läänin pääkaupungissa Juho-isä myös avioitui v. 1862 Paltamon rovastin, Carl Fredrik Aejemelaeuksen kasvattityttären Annan Aejemelaeuksen kanssa.

Juho Alfredin Juho -isä oli muuttanut Ouluun Kajaanista, jonne perhe palasi takaisin, vuosi Juho Alfredin syntymästä. He asettuivat Kajaanin maalaiskuntaan Toppilan tilalle. Juho Alfred kävi Kajaanissa kaksiluokkaisen alkeiskoulun 1873–1875 ja siirtyi jatkamaan koulunkäyntiä Oulun suomalaiseen lyseoon, joka jäi häneltä kesken kuudennella luokalla. Opinahjo oli yksityisin varoin perustettu, hengeltään suomalaiskansallinen ja oli monella tavoin hänen uransa tärkeitä aikapaaluja. Vaikka nuorukainen ei antautunutkaan akateemiselle uralle, Oulun koulu antoi hänelle perustietämyksen kemiasta ja muista luonnontieteistä.

Kauppias

Palattuaan Oulun lyseosta hän suoritti kirjanpitokurssin ja toimi kauppias C. G. Berghin apulaisena. Työnantaja huomasi Juhon kyvyt ja antoi hänelle hoitaakseen Hyrynsalmen sivumyymälän vuodesta 1881 alkaen. Samoihin aikoihin hän ryhtyi kehittämään ajatusta tervatehtaasta, jonka avulla tuota Kainuun silloin tärkeintä kauppatavaraa voitaisiin ryhtyä tuottamaan taloudellisesti.

Kauppiaana ollessaan Juho Alfred tutustui oululaiseen merikapteenin tyttäreen, opettajatar Lici Sundiin, joka oli käynyt Oulun ruotsalaisen tyttökoulun. Heidät vihittiin avioliittoon Oulussa elokuussa vuonna 1885. Juho Alfred ja Lici saivat yhteensä 10 lasta: 1888 Anna, 1889 Helmi, 1890 Saimi, 1892 Ina, 1894 Toini, 1896 Väinö, 1898 Hanna, 1901 Elsa ja 1906 kaksoset Oskar ja Aarne (ainoana elossa 1985), kuoli keväällä 1996. Väino oli jääkäriluutnanttina mukana myös Itä-Karjalan ja Viron vapaussodassa, kuoli 1941.

Tervatehtailija ja poromies

Juho Heikkinen sai tietää Oululaiselta konepajainsinööri Karl Löfhjelmiltä, että tervaa voitiin polttaa tervauuneissa, joissa oli umpinaiset metalliset polttokattilat ja tislauslaitteet pikiöljyn, tärpätin ja puuspriin erottamiseksi.Tervan raaka-ainetta saadakseen Heikkinen osti Hallavaaran eli Hallan tilan ja myöhemmin Pöytävaaran sen läheltä. Ensimmäisen tervauunin ja kauppatalon hän rakensi Hyrynjärven rannalle 27-vuotiaana 1890.

Kauppa- ja tervarahtia varten Juho hankki Kuusamosta vahvoja ajoporoja. Talvisin pororaidot kuljettivat tervan Ouluun ja paluulastissa kyydissä oli kaupparahtia. Siitä sai alkunsa Hallan paliskunta poromiehineen, jotka antoivat Juholle lempinimen ”Hallan Ukko”. Enimmillään hänellä kerrotaan olleen 500 poroa. Heikkinen tunnetaan lempinimellä Hallan Ukko asumansa Hallan tilan mukaan. Nimityksen otti ensimmäisenä käyttöön ystävä ja kirjailija Ilmari Kianto. Liiketoimintaa Ukko laajensi myös metsäpuolelle ja hän hankki metsäpalstoja, josta sitten hakkasi ja myi puutavaran. Myydyn puutavaran hän kuljetti puutavarayhtiöille vesiteitä pitkin uittamalla. Hän teki kauppaa aina Pohjanmaalle asti.

Tervauuni kuitenkin paloi ja samalle paikalle rakennettu uusi uuni paloin myöskin Pihkalan kauppa- ja asuintalon tulipalon yhteydessä 1894. Myös ulkorakennukset ja tervatehdas paloivat. Tehdasta ei ollut vakuutettu ja asuinrakennuksestakin jäivät vakuutusrahat saamatta.

Maanviljelijä

Heikkinen joutui lopettamaan liikehommat ja muutti asumaan viljelijäksi Hallan tilalle, jonka oli ostanut 1892. Näin maakauppias ja tervatehtailija palasi lähemmäksi esi-isiensä elämänmuotoa. Karja oli kantakirjassa ja sikalasta myytiin sianlihaa metsätyömaille. Myös porsaiden myynnillä Ukko hankki lisätienestiä. Tikkurilan koeaseman kanssa yhteistyössä Ukko tutki eri kasvilajien menestymistä täällä Kainuussa.

Myöhemmin vuonna 1918 Ukko perusti kilometrin päähän Hallasta Pahalammen tervauunin, joka toimi vuoteen 1924. Sen jälkeen uusi tervauuni rakennettiin Löytöjoen varteen, missä se sitten toimi 1939 eli talvisodan syttymiseen saakka, jonka jälkeen toiminta lakkasi lopullisesti. Paikkakunnalla tervatehdasta kutsuttiin ”tervauuniksi”, mutta tuotteiden etiketeissä oli teksti ”Hallan tärpättitehdas” tai ”Hyrynsalmen Terva- ja Tärpättipolttimo”.

Kansanedustaja

Yhteiskunnallinen keskustelu vilkastui Kainuussakin voimallisesti 1880 -luvulla, mikä näkyi esim. oululaisten sanomalehtien palstoilta. Tuolloin alkoi varsinaisesti myös Juho Alfredin ura yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hänen kädenjälkensä näkyi niin kunnan kuin koko maankin tasolla. Hän teki v:sta 1883 monena vuonna Hyrynsalmen kunnan tilit sekä toimi pitkään kunnankirjurina ja kunnallisissa toimikunnissa.

Oma yhteiskuntapoliittinen linja Heikkisellä kypsyi lopullisesti v. 1888, kun Hyrynsalmen kuntakokouksessa keskusteltiin Kainuun talonpoikien edustajista valtiopäivillä. Monilla valtiopäivillä ollut ristijärveläinen Lauri Keränen oli saanut pitäjän nimismiehestä kiihkeän vastustajan. Heikkinen toimi kokouksen puheenjohtajana ja pitkälti hänen ansiostaan Keränen päätettiin lähettää ainakin asiamiehenä Helsinkiin. Hänen ajettavakseen jätetyt asiakohdat muodostivat myöhemmin Heikkisen yhteiskunnallisen ohjelman ytimen.

Seuraavalla vuosikymmenellä Heikkinen toimi mm. Kainuun talonpoikien valtiopäiväedustajan valitsijamiehenä, mutta oma taloudenhoito vei entistä enemmän aikaa. Uusi vaihe Heikkisen yhteiskunnallisessa toiminnassa alkoi sitten v.1907 yksikamarisen eduskunnan myötä. Suostuessaan ehdokkaaksi maalaisliiton listoilla hän asetti ehdoksi sen, että voisi valtiopäivillä paitsi ajaa kansallisia tavoitteita myös toimia Kainuun köyhän kansan edustajana. Kun todella varakkaita Kainuussa oli vähän, tavoite oli selkeästi maakunnallinen.

- Hallan isännän vaalilauseena oli: - "Tuli mitä tuli, leipä ensin!"

Hallan Ukko valittiin Kainuusta kansanedustajaksi toimien Maalaisliiton Oulun läänin eteläisen piirin kansanedustajana vuosina 1907–1911 ja 1917–1922.

Itsenäisyysaate ja jääkäriliike

Tietyissä piireissä Kainuu tunnettiin jo 1910 -luvulla varsin hyvin, ja siinä oli Hallan ukolla suuri ansio. Hallan tila Hyrynsalmella muotoutui näet kahdessakin mielessä tärkeäksi itsenäisyysvaatimusten tyyssijaksi. Halla oli vuosia jääkäriliikkeen tärkeä tukipiste ja Heikkinen oli keväällä 1917 ensimmäisten joukossa vaatimassa Suomen itsenäistymistä.

Ensimmäisten eduskuntavaalien aikana Heikkinen selitti aikovansa toimia isänmaan vapauden ja itsenäisyyden turvaamiseksi, ja tätä linjaa hän myös noudatti.
Ensimmäisen maailmansodan syttyessa elokuussa 1914 hän ei ollut enää kansanedustajana, mutta jo saman vuoden lopulla hän tempautui mukaan hankkeeseen lähettää nuorukaisia Saksaan sotilaskoulutukseen. – Taustalla oli venä­läis­tä­mis­po­li­tiikka ja sortovuodet, joiden aikana venäläisten tavoitteena oli saada Suomesta pois sisäinen autonomia. Sen vuoksi suomalaiset pyrkivät irrot­tau­tu­maan Venäjästä ja sitä varten kansanarmeija oli perustettava, kertoi Hallan Ukon pojanpoika ev.ltn. evp. Otso Heikkinen.

Värvättyjä oli lopulta 2000 miestä koko Suomesta. - Syyskuussa 1916 alkaneen etap­pi­toi­minnan aikana Hallan kautta kulki yli sata miestä Saksaan saamaan soti­las­kou­lu­tusta. Heistä yksikään ei jäänyt venäläisten santarmien käsiin. Hallasta tuli ehkä merkittävin tukikohta Saksaan menossa oleville ja sieltä palaaville jääkäreille (1915-1917) ja siitä muodostui jääkärivärväyksen itäisen etappitien keskus ja saksalaisten sotavankien majoituspaikka Ⅰ maailmansodan aikana. Heikkisen rakentama Saarijärven kalamaja sai toimia piilopirttinä monille santarmeja ja urkkijoita väisteleville matkalaisille, joista monet sitten nousivat itsenäisessä Suomessa tärkeisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin.

Soti­las­kou­lu­tuksen saaneet suomalaiset jääkärit palasivat Suomeen helmikuussa 1918 ja vaikuttivat ratkaisevasti saman vuoden keväällä alkaneeseen Suomen sisäl­lis­so­taan.

Helmikuun vallankumouksen jälkeen 1917 Hallaan alkoi virrata pakolaisia Venäjältä. Talon isännälle oli heti selvää, että nyt oli avautunut mahdollisuus Suomen irrottamiseksi Venäjästä. Hän osallistui huhtikuun alussa 1917 Suomussalmen kirkossa pidettyyn kansalaiskokoukseen, jossa oli mukana satoja ihmisiä. Kokous hyväksyi ponnet, joiden mukaan eduskunnan tuli ryhtyä neuvottelemaan Venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa, jotta se antaisi Suomelle "täyden itsenäisyyden ja liittäisi rajantakaiset karjalaiset veljemme täydellisesti meidän kansamme yhteyteen". Hallan ukon merkittävä asema kokouksessa näkyy siinä, että hän oli toinen miehistä, jotka valittiin viemään päätöksiä Helsinkiin kansanedustajille ja neuvottelemaan niiden toteuttamisesta. Neuvottelujen tulokset jäivät laihoiksi, mutta silti Suomussalmen kokous oli historiallinen.

Toiminta Suomen itsenäisyyden hyväksi oli ennen helmikuun vallankumousta pidettävä mahdollisimman salaisena, joten Halla ja sen isäntä eivät voineet nousta julkisuuden valokeilaan. Mutta Suomen itsenäistymisen jälkeen tilanne oli toinen. Hallan ukko oli maailmansotien välisenä aikana epäilemättä tunnetuimpia kainuulaisia. Entiset jääkärit ja muut kansalliseen tisteluun osallistuneet ystävät vierailivat Hallassa, ja Heikkiselle myönnettiin korkeita kunniamerkkejä niin Suomessa kuin Saksassakin. Halla mainittiin aina Suomen itsenäistymistä käsitelleessä kirjallisuudessa. Heikkisen saama huomio teki myös koko Kainuun maakuntaa tunnetuksi.

Ratahankkeet

Kainuun ratahankkeista mainittakoon vuoden 1908 esitys, jonka teki J. Heikkinen eli Hallan Ukko. Esityksessä ehdotettiin rautatien rakentamista Kajaanista Suomussalmelle. Kajaanin rautatie oli saatu jo vuonna 1904 Iisalmesta. Hallan Ukon esityksen kilpailijaksi oli nousemassa esitys radasta Kajaanista Nurmekseen. Esityksiä mukslattiin niin, että rata saataisiin Kontiomäelle, josta sitten olisi yhteys Nurmekseen. Tämä kuvio toteutuikin niin, että rata rakennettiin Kajaanista Kontiomäelle vuonna 1923. Näin oli saatu ensimmäinen pätkä rakennettua tulevaa Kajaanin–Oulun rataa ja myös Suomussalmi lähemmäksi radan vaikutuspiiriä. Kontiomäestä tulikin sitten Haapamäkeen rinnastettava rautateiden risteyspaikka.

Julkisuus oli Hallan ukolle tavallaan vain hänen toimintansa sivutuotteena tullut lisä, sillä mies oli edelleen aktiivisesti osallisena niin maakunnan kuin kansakunnankin kehittämisessä. Syksyllä 1917 hän oli asettunut jälleen ehdokkaaksi ja tullut valituksi eduskuntaan. Tämä toinen kausi eduskunnassa jatkui v:een 1922, ja hänen ensimmäisen kautensa vaalilause oli edelleen toiminnan ohjenuorana. Vaikka voimat alkoivat vuosien myötä vähetä, Hallan ukko oli myöhemminkin monessa mukana. Hän on kiistatta niin suomalaisen kansakunnan ja Kainuun maakunnan kuin myös Heikkisten sukukunnan merkkihenkilöitä.

Viimeiset vuodet

Ukko eleli Hallanvaaralla saaden vanhuuden päivillään osakseen suurta kunnioitusta sekä lopulta valtioltakin vaatimattoman kunniaeläkkeen. Kun usko ihmisten rehellisyyteen oli saattanut Hallan­vaaran vuokraajan jälleen taloudellisiin vaikeuksiin, perustettiin Jääkärien aloitteesta erikoinen Hallan Säätiö vaalimaan tämän ainutlaatuisen paikan perinteitä. Hallan tila lunastettiin säätiölle. Sen rakennukset ja pellot luovutettiin Heikkisen suvun pysyvään hallintaan. - Vuonna 1965 Valtiopäivämies ja itsenäisyysmies Alfred Heikkisen eli “Hallan ukon” talon päärakennus Hyrynsalmelta lahjoitettiin Helsingin Seurasaaren ulkomuseoon. Vuonna 1999 hallinnoi Hallan ukon jälkipolvi oston kautta omistukseensa saanutta osaa Hallan tilasta - vain osan alku­peräisen tilan metsistä ollessa edelleenkin Hallan säätiön omistuksessa.

Hallan päärakennus Helsingin Seurasaaren ulkomuseossa heinäkuussa 2017.

Tammikuussa 1937 kohtasi yli 70-vuotiasta Hallan isäntää vaikea halvaus ja heinäkuun 5. päivänä 1938 katkesi kauan jo heikkona lepattanut Hallan patriarkan elämän liekki ja hänet kätkettiin vaati­mattomin kunnianosoituksin aikaisemmin kuolleen puolisonsa ja poikansa viereen. Näin päättyi Kainuun lujimman itsenäisyysmiehen ja aktivistin maallinen vaellus. Mutta vainajan teot ja Hallan nimi ovat piirtyneet lähtemättömästi kansamme aikakirjojen lehdille. Oliskohan niin, että Hallan Ukko on esimerkillään vaikuttanut metsiinsä turvautuvien Kainuun miesten tekoihin vielä silloinkin, kun Talvisodassa korpien vaatimattomien asukkaiden perinteellistä vapautta uhanneet ylivoimaiset vihollisjoukot perusteellisesti tuhottiin Kainuun saloilla käydyissä ratkaisutaisteluissa.

Lähteet:

Kastetieto: Oulun seurakunnan arkisto, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7502151

Lisätietoa:

Arvo Kokko; Hallan Ukko, piirteitä maanviljelijä J.A. Heikkisen elämästä ja työstä, WSOY 1939 http://kainuublog.blogspot.fi/p/piirteita-juho-alfred-heikkisen-hal...

Blogi: http://kainuublog.blogspot.fi/p/hallan-ukko-jaakariliikkeen-patriar...

Hallan Jääkäri-etappimaja Seurasaaressa, http://www.verkkoviestin.fi/lionshkikallio/arkisto_2012-2013/hallan...

Jääkäriliike: http://www.jp27.fi/jaakarit/synty/etapit

Jääkäriliike 100v: http://www.defmin.fi/ajankohtaista/puheet/puolustusministeri_niinis...

Kainuun Heikkiset -sukukirja, 1999, sivut 35-37

Kainuun Sanomat: Jääkäreistä se alkoi http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/paakirjoitukset/jaakar...

Koillismaan Sanomat 1.6.2016 http://www.koillissanomat.fi/?app=NeoDirect&com=6/226/119251/57e382...

Kainuun Terva: http://www.kainuunterva.com/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1 http://www.kainuunterva.com/index.php?option=com_content&task=view&...

Löytöjoki: http://kulttuuriperintoinventointi.blogspot.fi/2014/09/kainuulaista...

Parole 3/13 - Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry/Jääkäreiden jalan jälijillä: www.jp27.fi/parole?download=9:parole-3-12

Ratahankkeet Kainuussa: http://www.kirjastovirma.fi/kuusamo/ratahankkeet/4

Saarijärven saaren piilopirtti sotilaskoulutukseen matkaavien piilopaikka. http://mleinonen.jalbum.net/Saarij%C3%A4rven%20aarnialue/

Suomen itsenäisyyden asialla: http://yle.fi/uutiset/3-8991047

Tietoa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Heikkinen

Vaakuna: http://www.heikkistensukuseura.fi/fi/Vaakuna.html

Ilkka01.06.1918 Ilkka no 61 http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1229927?page=2...

”Hallan Ukko”;
Juho Heikkinen.”"; Kuolintieto.
KAIKU193806.07.1938 NO 150 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1995884?term=...