Juho Juhonpoika Karjalainen

HUOM! Juhon syntymäajaksi mainittu myös 18.1.1870 (lähde: Pyhännän hautausmaa, hautamuistomerkki)

Kastekummeina Juuso (Josef) Huovinen ja Anna Kreeta Kylmänen

1870: Veneheitto, Lattula-Lampela N:o 23, Päätalon torppa, isä Juho s.1827 ja äiti Kaisa s.1828

1874: Veneheitto, Lattula-Lampela N:o 23, Päätalon torppa, isä Juho ja äiti Kaisa

1879: Veneheitto, N:o 23 Lampela, Päätalon torppa, isä Juho ja äiti Kaisa. Kanssa-asujana veljensä Jaakko ja tämän vaimo Reetta s.1864

1884: Veneheitto, N:o 23 Lampela, Päätalon torppa, Juho s.1827 ja Kaisa s.1828, veli Jaakko ja tämän vaimo Hilma (Hilda) s. 1863

1889: Vihitään Säräisniemen pappilassa 7.4.1889

Veneheitto, Lampela N:o 23, Päätalon torppa, asuu vaimonsa Riitan s.1863, tyttärensä, veljensä Jaakon s.1860 ja tämän vaimon Hilman (Hilda) s.1863 sekä heidän poikansa Vihtorin, että äitinsä Kaisan kanssa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21498266

1890-1893: Vuoden 1890 henkikirjassa on merkintä siitä, että Juholla ja Riitta Kaisalla on 8.7.1890 syntynyt Riitaksi ristitty tyttölapsi, joka on kuitenkin kuollut 1 päivän ikäisenä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21498266

Toimii räätälinä (ompelija, neuloja, kraatari -> ruots. skräddare) ja muuttaa ilmeisesti työnsä johdosta perheineen Säräisniemen pitäjän Veneheiton kylästä ensin Säräisniemen pitäjän Saaresmäen kylään välillä 25.3.1893 (= viimeinen ehtoollinen asuessaan Veneheitossa) - 14.5.1894 (= 1.ehtoollinen asuessaan Saaresmäessä)

Ehtoollisella käynnit asuessaan Veneheiton kylässä: 4.10.1891, 28.2.1892, 25.3.1893

Juho ja Riitta muuttavat Säräisniemen pitäjän Veneheiton kylästä Saaresmäen kylään 3/1893 - 3/1894 välillä

1894: Toimii neulojana 1894: Saaresmäen kylä, N:o 13 Eteläaho, Väliahon torppa, asuu vaimonsa Riitan ja poikansa Jaakon s.1892 kanssa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21496148

1895: Myy omistamansa Eteläahon tilan 7.11.1895 365 markalla (nykyrahassa 1800 €) Antti Fosbergille. Kauppahinta maksetaan neljässä erässä seuraavasti: 100 markkaa (nykyrahassa 500 €) maksetaan kaupanteon yhteydessä Saaresmäen kylässä, 50 (nykyrahassa 250 €) markkaa "joulunaikaan", 115 markkaa (nykyrahassa 560 €) "Mikkelin aikaan" eli 29.8.1896 ja 100 markkaa "toisen Mikkelin aikaan" (nykyrahassa 470 €) 29.8.1897

Muuttaa Säräisniemen pitäjän Saaresmäen kylästä Iisalmen maalaiskuntaan 26.8.1896. Näinollen asuu Saaresmäen kylässä ainakin välillä 3/1893 - 8/1896 eli noin 3 vuotta

1896-1899: Muuttaa perheineen 26.8.1896 Saaresmäen kylästä (muuttotodistus N:o 31 saatu Säräisniemen seurakunnasta 23.6.1896) Iisalmen maalaiskunnan Salahmin kylään (Nissilän kinkeripiiri) Pirttimäen taloon N:o 9. Muuttavat 16.2.1899 (muuttotodistus N:o 211 saatu Iisalmen maaseurakunnasta 13.12.1898) sieltä Piippolan pitäjän Tavastkengän kylään taloon N:o 11 Keskitalo

Salahmi, Nissilän kinkeripiiri: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6182324&fullpic=1

Ehtoollisella käynnit asuessaan Salahmin kylässä: 18.10.1896 ja 18.9.1897

1899-1905: Asuu Iisalmen maalaiskunnassa talollisena Salahmin kylässä Pirttimäen talossa N:o 9, josta muuttavat 16.2.1899 Piippolan pitäjän Tavastkengän kylään 13.12.1898 saadulla muuttotodistuksella

Iisalmen maaseurakunta rippikirja 1891-1900 (MKO440-485 I Aa:33) Sivu 877 Salahmi 9 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7540... / Viitattu 10.10.2022

Juho ja Riitta ostavat 1/8 manttaalin kokoisen Aho N:o 11 perintötilan Piippolan pitäjän Tavastkengän kylästä 1100 markalla (5000 €) Matti ja Maria Turuselta 7.5.1898

HUOM. Kauppakirjapäiväys 17.12.1897 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=72961618

Kaupanteko tapahtuu Iisalmen Piippolan pitäjän Salahmin kylän Pirttimäen talossa. Maksu tapahtuu kolmessa erässä: 700 mk (3200 €) kauppakirjan kirjoituspäivänä 7.5.1898, 2. erä 200 mk (870 €) 7.5.1899 ja 3. erä 200 mk (870) 10.11.1899

Matti ja Maria Turunen olivat ostaneet tilan 700 markalla (3 400 €) Heikki ja Riikka Maaralalta kauppakirjalla 17.12.1896. Myyntiehdot ovat seuraavat: 300 markkaa (1 400 €) tulee maksaa 15.1.1897 mennessä (maksettu 5.1.1897), 200 markkaa (940 €) tulee maksettavaksi 15.11.1897 mennessä (maksettu 24.10.1897 ja 200 markkaa (915 €) tulee maksaa 15.11.1898 mennessä. Kauppaan kuuluu lisäksi vesimyllyosuus sekä rusamasiini. Myyjä vastaa seuraavaan Perttuliin eli 24.8. saakka ns. ulosteoista eli veroista

1905: Juho ja Riitta myyvät omistamansa Aho N:o 11 perintötilan 1400 markalla (6500 €) Toiminimi T & J Salvesénille 15.3.1905. Kaupanteko tapahtuu Iisalmen maalaiskunnassa - mahdollisesti Nissilän kylässä

Säräisniemen pitäjän henkikirja vuodelta 1890 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21498266

Säräisniemen pitäjän henkikirja vuodelta 1895 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21496148

Piippolan pitäjän henkikirja vuodelta 1900 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21509753

Piippolan pitäjän henkikirja vuodelta 1905 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21523152

Pyhännän pitäjän henkikirja vuodelta 1910 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21527838

Pyhännän pitäjän henkikirja vuodelta 1915 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21528604

Pyhännän pitäjän henkikirja vuodelta 1920 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21533448

Asuu arentimiehenä eli vuokralaisena (=on vuokralla, mutta ei viljelystä) Toiminimi T & J Salvesénin omistamilla Aho- ja Keskitalo -nimisillä perintötiloilla N:ot 11 vuosina 1905 - 1920 (kiinnekirja 2.2.1914). Ahon tila nimetään Keskitaloksi vuonna 1920 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21533448

Asuu Keskitalo -tilan (165 hehtaaria) Ahon torpassa ajalla 28.4.1920 - 1926. Ahon tila (N:o 11) nimetään Keskiaho -nimiseksi 2.1.1926 alkaen. Vävynsä Pekka Knuutinen asuu vaimonsa Annan kanssa samassa talossa

Halkomiset ja lohkomiset vuonna 1919 Tavastkenkä; N:o 10 Juutistenaho, RN:o 10:1-2; halkominen, Pyhäntä Tavastkenkä, V. Airas -> F17a:39/59-64 Tavastkenkä; N:o 11 Aho, RN:o 11:1-2; lohkominen, Pyhäntä, Tavastkenkä, V. Airas -> F17c:1/1-4

Maaherran päätös 14.7.1920

Muuttaa ilmeisesti vuoden 1926 aikana vaimonsa Riitan kanssa Pyhännän pitäjän Tavastkengän kylästä Kamulan kylään poikansa Johanneksen nimiin 29.10.1925 ostamaansa Välilään eli entiseen Lammasojan mäkitupaan (RN:rot 4:3 ja 4:8), johon saa 3 lainhuutoa (26.4.1926, 24.11.1926, 9.5.1927) ja saa tilaan kiinnekirjan 9.5.1927

Välilän eli entisen Lammasojan mäkituvan entinen omistaja seppä Heikki Marjomaa oli lunastanut sen niin sanotun torpparilain myötä omakseen 22.2.1922 ja saanut sille lainhuudon 18.11.1922

Potee viimeisinä elinvuosinaan niinsanottua vesipolvea eli polviniveleeseen kertyneen nesteen aiheuttamaa haittaa. Tämän johdosta räätälinä toimiessaan joutuukin ompelukonetta käyttäessään painamaan toisella kädellä vesipolvea, jotta ompelukoneen polkeminen onnistuisi (lähde: Kyllikki Johanneksentytär Pohjalainen)

Tunnetaan maineikkaana ja kysyttynä miesten pukujen, turkkien ja sarka-asusteiden tekijänä Pyhännällä ja lähiseudulla (lähde: Pauli Johanneksenpoika Karjalainen)