Johannes Juhonpoika Karjalainen

Syntymä: Piippola > syntyneet, 1895-1909; http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2439...

Kasteen suorittaa Piippolan kirkkoherra Rurik Calamnius: Piippolan kirkkoherra 2.5.1906, virkaan 1.6.1906 (lähde: https://kansallisbiografia.fi/papisto/henkilo/4003)

Kastekummeinaan toimii talokas Matti Heiskala ja vaimonsa Maria, renki Ville Raja-aho sekä talontytär Ada Heiskala

Saa isorokkoa vastaan olevan kuusipistoksisen vasikkarokotteen Tavastkengän Kurkelassa 5.6.1908. Tarkastus rokotteen onnistumisesta 12.6.1908

Isänsä Juho toimii kyläräätälinä (ompelija, neuloja, kraatari -> ruots. skräddare) ja perhe muuttaa ilmeisesti isän työn johdosta Säräisniemen pitäjän Veneheiton kylästä ensin Saaresmäen kylään 3/1893 - 3/1894 välillä, sieltä 26.8.1896 Iisalmen maalaiskunnan Salahmin kylän Pirttimäen taloon N:o 9 (muuttotodistus saatu Säräisniemeltä 23.6.1896) ja sieltä Piippolan pitäjän Tavastkengän kylän "Juutisiin" 16.2.1899 (muuttotodistus saatu Iisalmen maalaiskunnasta 13.12.1898)

Muuttaa Pyhännän pitäjän Tavastkengän kylästä Kamulan kylän Välilään eli Lammasojan entiseen mäkitupaan (RN:o 4:3 ja 4:8), jonka isänsä Juho on ostanut poikansa Johanneksen alaikäisyyden johdosta hänen nimiinsä 24.10.1925

Välilän eli entisen Lammasojan torpan RN:o 4:8 aiempi omistaja Heikki Marjomaa oli ostanut 7500 markalla (2 432 €) tilan 6.2.1922 (lainhuuto 18.11.1922) Tapani ja Maria Piipolta. Ilmeisesti Piipot ovat aiemmin lunastaneet Lammasojan mäkituvan vuokra-alueen lunastuslain eli torpparilain (laki säädetty 15.10.1918) puitteissa itselleen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Torppari

https://fi.wikipedia.org/wiki/Laki_vuokra-alueiden_lunastamisesta

Työskentelee ilmeisesti vuodesta 1933 (viimeistään kuitenkin 1937) metsätöissä Ruukki Oy:llä (ent. Siikajokilaakson Metsä Oy) niin sanottuna "kymppinä". Veljensä Jaakko toimii Ruukki Oy:llä metsäteknikkona eli niin sanottuna "ukkoherrana". Puut uitettiin Siikajokea pitkin Ruukkin, josta jatkouittona "maailmaalle". Mikä oli lähtösatama?

Johanneksen osallistuminen viime sotiin 1940-1944: https://sotapolku.fi/henkilot/karjalainen_johannes_1906-05-17_pyh-nt/

27.3.1944 Johannes ostaa Iida Katri -vaimonsa kanssa metsähallitukselta 30,69 hehtaaria lisämaita (RN:o 4:8, ennen 23,80 hehtaaria, nyt yhteensä 54,49 hehtaaria)

Työskentelee maatöiden jälkeen Oulussa Toppilan satamassa ilmeisesti vuoden 1952 elo-syyskuussa ja palatessaan Pyhännälle tuo kotiinsa tuliaisiksi savusilakoita

Käy vaimonsa Iida Katrin kanssa ilmeisesti vuoden 1952 syksyllä polkupyörillä kyläilemässä sisarensa Iida Sofian luona Säräisniemen pitäjän Veneheiton kylässä ja palatessaan Pyhännälle käyvät kylässä sisarenpoikansa eli Viljo Jalmari Knuutisen perheen luona Kestilän pitäjän Mulkuan kylän Hyvölänrannassa. Tuliaisiksi kotimatkalle Välilään saavat pyydetyn koppelon

Johannes Karjalainen testamenttaa tilan Välilä RN:o 4:8 vaimolleen Iida Katrille 7.3.1959. Tilan testamenttaamista onkin kielteisen taloudellisen verotuksellisuuden johdosta arvosteltu perillisten taholta voimakkaasti jälkeenpäin

Kamulan kylässä sijaitsevaa Välilän tilan asuinrakennusta on perimätiedon mukaan pidetty koko Pyhännän kunnan vanhimpana asuinkäyttöön tarkoitettuna olemassa olevana rakennuksena. On kuitenkin on saatu viitteitä ja arveluja siitä, että nykyisellä paikallaan sijaitseva ja tämä kunnan vanhimmaksi asuinrakennukseksi mainitun rakennuksen paikalla olisi sijainnut tätäkin vanhempi rakennus. Tästä ovat viitteenä kyseisen rakennuksen edustalla oleva 90 asteen eriytyvässä suunnassa oleva kivijalka, joka osoittaisi sen, että nykyinen rakennus on siirretty toistaiseksi ajoittamattomana ajankohtana nykyiselle paikalleen