Juho Antinpoika Löytynoja

Sarja-Laitilan isäntä 1726-1742 (lähde Suur-Kalajoen historia I)

Lähteet

Sievi rippikirja 1723-1736 (MKO1 I Aa:1) Sivu 10-11 Haikonen, Jacola, Coivisto, Kylmä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8697... / Viitattu 20.04.2023

1. Ylivieskan seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelo 1759-1788 (IC:3), jakso 151: Vihityt 1774, 1775, 1776; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5808170 / Viitattu 25.12.2018
2. Ylivieskan seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1770-1777 (IAa:5), jakso 9: Löytynoja; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5810513 / Viitattu 25.12.2018
3. Ylivieskan seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1778-1782 (IAa:6), jakso 8: Löytynoja; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5810599 / Viitattu 25.12.2018
4. Ylivieskan seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1782-1787 (IAa:7), jakso 9: Löytynoja; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5810723 / Viitattu 25.12.2018

---------------------------------------------------------------------------------------------

Löytynojat : 1746-2005 Ylivieskan Löytynperältä
Kustantaja: Aarne Löytynoja, Ylivieska. 2005. 584 s.
ISBN 952-91-8881-1 (sid.)

http://www.kirjastovirma.fi/ylivieska/asutus/1700-luku#loytynoja

Aarne Löytynoja: Löytynojan suku Ylivieskan Löytynperällä

1740-luvulla lähtevät Nivalan Sarjan talosta Juho Antinpoika sekä hänen vaimonsa Valpuri ja lapset Antti, Jussi, Matti, Elina ja Valpuri Ylivieskaan. He muuttavat Ylivieskan Hannulan taloon, jossa he asuvat maata Hannulan väen kanssa-asukkaina. Vanhin pojista, Antti, kulkee ympäristössä. Hän hakee uutta talonpaikkaa. Kalajokeen virtaa nykyisen Nivalan pitäjänrajan kohdalla joen eteläpuolella Ypyänoja. Siitä erkanee puro, joka virtaa lännen suunnasta. Puron vartta kuljettaessa kohoaa vasemmalla puolella mäenkumpare. Molemmilla puolin puroa on maaperä sopivaa raivattavaksi pelloksi. Alue sijaitsee suuren metsän keskellä eikä ole kenenkään maata. Kun Antti palaa Hannulaan, häneltä tiedustellaan: Löytyikö talon paikkaa? Antti vastaa ”Löytyi ojan varrelta”. Perimätiedon mukaan Löytynojan nimi olisi tästä syntynyt.

Antti Jussinpoika vanhempiensa ja sisarustensa kanssa siirtyy uuteen asuinpaikkaan, rakentaa torpan ja rupeaa raivaamaan viljelysmaata torpan ympärille. Tästä saa alkunsa Löytynojan asutus Ylivieskan Löytynperällä vuonna 1746.

Vuonna 1760 Löytynojalla on uudistila. Kaikki lapset ovat avioituneet ja asuvat Elinaa lukuunottamatta Löytynperällä. Antti Jussinpoika on talon isäntänä. Antti ja hänen veljensä Jussi, heillä molemmilla on jälkipolvia, mutta yhtenä taloutena asutaan. Elina on muuttanut Ylivieskan Kantokylälle Haapakosken uudistilan emännäksi.

Mäkelä

Vuonna 1798 Löytynoja on saatu perintötilaksi. Se jaetaan kahteen osaan: Mäkelään, jossa isäntänä on Jussi Antinpoika, ja Hautalaan, jossa isäntänä on Antti Jussinpoika. Isännät ovat serkkuja keskenään. Vuodet vierivät ja sukupolvet vaihtuvat. Mäkelässä seuraa isäntänä edellisen isännän veli Heikki Antinpoika. Maata raivataan lisää, ja talo jakautuu edelleen. Toista Mäkelän taloista, jota myöhemmin kutsutaan Hirveläksi, isännöi Antti Antinpoika. Tämä Antti Antinpojan suku muuttaa 1840-luvun jälkeen pois Löytynperältä: Josua Antinpoika Nivalan Sarjankylälle, Heikki Antinpoika Sieviin ja Antti Antinpoika perheineen Pyhäjoelle.

Varsinaisessa Mäkelän talossa jatkaa isäntänä Kustaa Heikinpoika. Hänen veljelleen Knuutille rakennetaan oma talo. Kolmas veli Heikki perheineen asuu aluksi Hirvelässä, josta perhe muuttaa vuonna 1870 Sievin Kyrölään. Isojaossa 1840-luvulla Mäkelän talon nimeksi ja rekisterinumeroksi tulee Löytynoja n:o 3. Kustaa Heikinpojan elämä päättyy varhain, ja leski Kreta Johanna avioituu Löytynojan sukuun kuuluvan Josua Tuomaanpojan kanssa. Josua on Mäkelässä isäntänä 27 vuotta. Vasta vuonna 1897 talonemännän Kreeta Johannan kuoltua isäntä vaihtuu. Silloin isännäksi kohoaa Aukusti Kustaanpoika ja hänen jälkeensä Josua ja Ville Aukustinpojat. Josua Aukustinpoika myy Mäkelän talon vuonna 1958 lapualaiselle Harjun suvulle.

Knuutintalossa eli Alamäkelässä sukua jatkavat vain tyttäret. Alma Knuutintytär avioituu Jaakko Juolan kanssa, joka tulee Alamäkelään vävyksi ja isännäksi. Heidän kaikki lapsensa ja myös äiti Alma kuolevat vuosina 1874–1881. Leski Jaakko, joka on ottanut Löytynoja-sukunimen, avioituu uudelleen. Hänen toinen puolisonsa on Löytynojan sukua Nivalan Padingista Maria Autio. Tämä suku asuu Alamäkelässä edelleen.

Vuonna 1846 isonjaon jälkeen perustetaan Saaren talo ja isännäksi siirtyy Mäkelän isännän veli Pekka Heikinpoika. Hänen poikansa Pekka Pekanpoika jatkaa Saaren isäntänä. Maata raivataan, ja talo laajenee. Myös Saarentalo isojaon jälkeen on Löytynoja n:o 3. Isojaossa on perustettu uudet tilat Myllykorpi n:o 19 ja Isonmaankangas n:o 18 Löytynperälle. Pekka Pekanpoika omistaa myös nämä numerot. Myllykorven ja Isonmaankankaan rekisterinumerolla ei ole koskaan ollut omia rakennuksia. Isoa taloa asutaan voimakkaasti. Sekä omaa väkeä, että palvelusväkeä, piikoja ja renkejä, on paljon. Pekka Pekanpojan kuoltua vuonna 1884, Saaren mäenkumpareella on kaikilla hänen pojillaan Antilla, Fransulla ja Heikillä oma talo. Saaren talolla on myös Löytynperän ensimmäinen torppa Torvela, joka perustetaan vuonna 1848.

Antti Pekanpojan jälkeen hänen talostaan erotetaan hänen pojalleen Mikolle oma Mäntysaaren tila. Lopun Antti myy vävylleen Abel Suorsalle. Abel siirtää rakennukset puoli kilometriä etelään Lehtosaarelle, jossa asuu edelleen hänen jälkipolviaan. Fransu Antinpojan jälkeen hänen talonsa on velkaantunut, ja se myydään vieraalle. Tällä paikalla asuu nyt nivalalainen Vuolteenahon suku. Heikki Antinpoika myy oman tilansa Ylivieskan Ängeslevästä muuttavalle Kustaa Ängeslevälle. Heikki Antinpoika perheensä kanssa muuttaa Nivalan Ypyään, jonne hänen sukunsa loppuu.

Kustaa Ängeslevä ja hänen poikansa Aukusti ja Leander ottavat sukunimeksi Löytynoja. Aukusti ja Leander myös avioituvat Löytynojan sukuun kuuluvien kanssa. Aukustin vaimo on Mäkelästä Iida Johanna Kustaantytär, Leanderin puoliso Saarelta Iida Antintytär. Aukustin ja Iida Johannan suku asuu edelleen Saarella. Leander ja Iida rakentavat oman kodin, Peltolan, johon jää asumaan heidän poikansa Kustin suku. Toiselle Leanderin ja Iidan pojista Einolle rakennetaan Aholan tila.

Hautala

Löytynojan talon ensimmäisen asukkaan Antti Juhonpojan veljen Jussin suku asettui Löytynojan pohjoispuolelle. Paikalla on vanha tervahauta, ja talonnimeksi tulee Hautala. Vuonna 1798 Löytynojan talo oli saatu perintötilaksi ja se jakautui kahdeksi taloksi. Isonjaon yhteydessä Löytynoja talo saa Rn:o 3, joka on myös Hautalan talon rekisterinumero. Hautalan talossa on kolme poikaa: Antti, Matti ja Juho Jussinpojat. Ensimmäinen isäntä on Antti Jussinpoika. Vuonna 1813 Antti Jussinpojan perhe siirtyy toiseen Mäkelän taloista, Hirvelään. Hautalan isännäksi nousee Antin veli Matti Jussinpoika. Kolmannen veljen Juhon suku rakentaa toisen talon Hautalaan. Juhon tytär Maria ja hänen puolisonsa ylivieskalainen Mikko Niemi muuttavat Raudaskylän Seppälään vuonna 1857. Marian ja Mikon sukua asuu edelleen Seppälässä. Hautalaan jää isännäksi Matti Jussinpoika. Hänellä on kaksi poikaa, Mikko ja Matti. Mikosta tulee seuraava isäntä Hautalaan. Isonjaon yhteydessä on perustettu Tienhaaran tila Rn:o 20. Sen isännäksi tulee Matti Matinpoika.

Hautalan isännän Mikko Matinpojan pojista kaksi, Tuomas ja Esajas, ovat Hautalan talojen seuraavat isännät. Tuomas asuu nykyistä Ojapellon paikkaa ja on maanviljelyksen lisäksi erämies. Hänen pyyntireittinsä ulottuu Nivalan, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan sydänmaille. Hän avioituu vanhempana, eikä hänelle synny perillisiä. Veljensä Esan pojista Klaas muuttaa Tuomaalle kasvattipojaksi ja talon isännäksi. Klaasen jälkeen hänen poikansa myyvät Ojapellon talon Matti Järvelle, joka myy sen edelleen lapualaiselle Herman Heinolalle. Heinolan suku asuu edelleen Ojapellolla.

Esa Mikonpoika on isäntänä Hautalassa. Hänen aikanaan on luultavasti rakennettu se komea päärakennus, joka purettiin 1960-luvulla. Esalla on poikia, Klaasen lisäksi, josta kerrottiin edellä, August, Heikki ja Ville. Aukustin jälkipolvet muuttavat Ylivieskan Huhtalaan. Heikki avioituu, mutta liitto on lapseton. Villellä on pojat Ville, Esa ja Eino. Ville Villenpojan suku asuu Hautalassa. Esa Villenpoika siirtyy ojan toiselle puolelle ja rakentaa Pihlajarannan talon. Pihlajarannassa on hänen jälkipolviaan tänäkin päivänä. Pihlajarannassa on myös tänä päivänä ainoa Löytynojan sukuun kuuluvan henkilön lypsykarjatila Löytynperällä. Eino Villenpoika isännöi Laitalan taloa. Laitala on aluksi ollut torppa, joka on laajentunut ostojen kautta taloksi.

Tienhaaran tila on perustettu isojaon yhteydessä 1840-luvulla. Vanhin talo on Kivikko, jonka isäntä on Matti Matinpoika. Poikia on Pekka, Jafet ja Stefanias. Pekka ja hänen poikansa Mikko ja Frans Peter asuvat Tienhaaran numerolla vuodet 1865–1875 ja sen jälkeen Saaren talon torppareina ja Mikko mäkitupalaisena Löytynperän Laitalassa. Mikko Pekanpojan ainoa poika Ville perheineen asuu Laitalassa. 1930-luvun vaikeina pula-aikoina Laitala ajautuu pakkohuutokauppaan. Laitala myydään Hautalan suvulle. Osa Ville Pekanpojan jälkipolvista asuu vieläkin Löytynperällä.

Jafet ja Stefanias Matinpoika, jotka jäivät asumaan Tienhaaran numerolle, ottavat myös noin 1870 sukunimeksi Tienhaara. Jafet jää isännäksi Kivikkoon, ja Stefanias perustaa Savikon talon. Jafetin pojat ovat Klas Juho, Stefanias, Jaakko ja Vilhelm. Klas Juho muuttaa Nivalan Junnonperälle ja sieltä edelleen Ylivieskan Juolaan. Vilhelm lähtee Löytynperältä Uuteenkaupunkiin. Avioituu myöhemmin, ajautuu pula-aikana ratatöihin Venäjälle, ja sinne hänen elämänsä päättyy. Stefanias ja Jaakko jäävät Kivikkoon. Joitain heidän jälkipolviaan asuu edelleen Löytynperällä.

Stefanias Matinpoika perusti Savikon tilan. Isäntänä jatkoi poika Stefanias ja hänen jälkeensä Jaakko Stefanianpoika. Jaakon jälkipolvia asustaa Savikossa tänäkin päivänä.

Torpasta Löytynojan puron varrelta sai alkunsa Löytynperän asutus vuonna 1746. Tänä päivänä Löytynkylällä on noin 50 taloutta. Kaikki viljelysmaat ovat asuttuina ja viljelyskelpoisessa kunnossa. Aktiiviviljelijöitä on kolme, joista kahdella on lypsykarjatila. Vanhat rakennukset on melkein kaikki purettu. Talot ovat hyvin hoidettuja ja pihat siistejä. Pienten kylien kohtalo on ollut myös Löytynkylän kohtalo. Kansakoulu ja kauppa on lopetettu. Kyläyhdistys toimii aktiivisesti Löytynkylällä.

Syntymäaika rippikirjasta
Ylivieskan seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirjat 1757-1762 (IAa:3)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5810425
Ylivieskan seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirjat 1763-1769 (IAa:4)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5810493
Ylivieskan seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirjat 1770-1777 (IAa:5)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5810513
Ylivieskan seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirjat 1778-1782 (IAa:6)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5810599
Viimeisen kerran rippikirjassa
Ylivieskan seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Rippikirjat 1782-1787 (IAa:7)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5810723
Hautaus
1.9.1783 14.9.1783 Johan And:son Löytynoja ålderdom 79 9 12