Tervetuloa Nivalan sukututkimus paikkakuntaprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Nivala -paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Nivalan projektit

• Paikkakunta Nivala, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Nivala, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Siirtolaiset paikkakunnalta Nivala Siirtolaiset paikkakunnalta Nivala

Tietoa paikkakunnasta

Nivala on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Nivala on osa Nivala–Haapajärven seutukuntaa ja
seudulla oli asutusta jo kivikaudella. Nivalan seutuja asuttivat pitkään lappalaiset, joista on muistoina sellaisia paikannimet kuin Lapinniemi, Lapinvainio ja Lapintuli Välikylässä. 800-luvulta lähtien alueelle tuli kainulaisia ja pirkkalaisia pohjankävijöitä, joihin myöhemmin liittyivät sisämaan hämäläiset. Vähitellen Kalajokilaakson suuseudun asukkaat valtasivat alueen omakseen. Vakituista asutusta seudulle syntyi vasta 1500-luvulla. Aluksi harjoitettiin kaskenpolttoa, joka väistyi 1600-luvulla peltoviljelyn ja tervanpolton tieltä. Seudun talonpojat kuljettivat tervatynnyrinsä jokea pitkin Kalajoen markkinoille. Seudun uudisraivaustyötä häiritsivät alituisesti toistuvat katovuodet, sodat ja raskas verotus. 1600-luvulla katovuosia oli joka vuosikymmenellä. Venäläiset valloittivat seudun 1714, jolloin alkoivat isonvihan kärsimykset. Levottomien aikojen seurauksena Pidisjärvellä oli 1719 vain kaksi asuttua tilaa. Vasta pikkuvihan jälkeen 1700-luvun puolivälin seutuvilla seudun asukasluku alkoi kasvaa nopeasti.

1800-luvulla Nivalan elämänmeno oli rajua. Nivalan metsärosvot ”puukkojokelaiset” tunnettiin koko läänissä. Siveellisen rappion vastapainoksi virisi vahva hengellinen elämä. Niilo Kustaa Malmbergin johdolla seutu nousi herännäisyyden keskuspaikaksi. Suurina halla- ja nälkävuosina 1860-luvulla myös lestadiolainen herätysliike saavutti kannatusta.

Nivalan vanhimpia teollisia elinkeinoja olivat tervanpoltto sekä potaskan ja salpietarin valmistus.

Nivalan seutu kuului aluksi kirkollisesti Saloisten ja vuodesta 1540 alkaen Kalajoen kirkkopitäjään, jonka ensimmäinen asukas oli Kyösti Wilkunan mukaan Niva-Kaija, joka nimesi talonsa Nivalaksi. Vuonna 1693 siitä tuli osa Haapajärven kappeliseurakuntaa. Pidisjärvelle rakennettiin 1682 oma saarnahuone, mutta oma pappila saatiin vasta 1782. Seurakunnan alueeseen liitettiin 1782 Ylivieskan Välikylä. Kappelin oikeudet Pidisjärvi sai 1802. Seuraavana vuonna kappeliseurakunta sai uuden kirkon 1761 rakennetun heikkokuntoisen kirkon tilalle. Vuonna 1838 Pidisjärvi siirtyi itsenäistyneen Haapajärven seurakunnan kappeliksi. Itsenäiseksi seurakunnaksi Nivala erotettiin keisarillisella käskykirjeellä 11.5.1868. Tällöin myös seurakunnan nimi vaihtui Nivalaksi. Nivalan kunta perustettiin 1867.

Perustettiin Kalajokeen kuuluvana Pidisjärven rukoushounekuntana 1682. Tuli kappeliksi 1802 ja siirrettiin Haapajärven irrottauduttua Kalajoesta tämän kappeliksi 1838. Emäseurakunnaksi 1868 nimellä Nivala. Seurakunnalla on neljä 1900-luvun jälkipuoliskolla valmistunutta kappelia: Järvikylä (1961), Maliskylä (1965), Karvsoskylä (1972) ja uuden hautausmaan kappeli (1998).

Nivalan pappila paloi 25.6.1876 (tai luultavasti keväällä). Tuli pääsi irti pitäjänapulaisen asuinrakennuksessa 4/2 1926, mutta saatiin palo rajoitetuksi. Papila paloi perustuksiaan myöden 11/6 1938. Tuli levisi samalla uhaten kirkonkylää, jolloin pitäjänapulaisen pappila syttyi usean kerran tuleen, mutta saatiin se sammumaan alkuunsa. Arkistosta tuhoutui paitsi suuri joukko painotuotteita rippikirjat 1740-57 (vanhimmat), 1782-87 (mutta toinen rippikirja 1784-87 säilyi), syntyneitten luettelot 1825-37, vihittyjen luettelot 1877-80, 1880-1906, kuolleitten luettelot 1825-56, kirkkoneuvoston pöytäkirjat 1813-41, kirkon tilikirja 1722-69 (vanhin), kirkon- ja vaivaisrahaston tilit 1770-83, 1784-1856, kirkonrahaston tilikirja v:sta 1857, tilikirja kirkollisista tuloista 1855-93, viinirahaston tilikirja 1752-1840 ja v:sta 1874, inventariokirja 1827-98, joukko perunkirjoituskirjoja ynnä eräitä vähempiarvoisia asiakirjoja. Vasta palon jälkeen myönsi kunta, mutta ei seurakunta, varoja palossa säilyneitten historiakirjain jäljentämiseksi. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935). Kirkollisten rakennusten kokopalo. Genos 6(1935)]

Vanha nimi

Pidisjärvi

Naapurikunnat

Haapajärvi, Haapavesi, Sievi, Ylivieska, Haapajärvi

Kylät

Järvikylä, Karvoskylä, Maliskylä, Nivala, Pahkakylä, Sarjankylä, Välikylä

Tunnettuja nivalalaisia

Poliitikkoja
Yrjö Hautala, kansanedustaja
Olli Immonen, kansanedustaja
Katri Kaarlonen, kansanedustaja
Kyösti Kallio, Suomen presidentti (syntynyt Ylivieskassa)
Esko Kurvinen, kansanedustaja
Martti Linna, kansanedustaja
Maria Lohela, eduskunnan puhemies, kansanedustaja
Lauri Mustakallio, kansanedustaja
Esko Niskanen, ministeri, kansanedustaja
Heikki Niskanen, kansanedustaja
Matti Oja, kansanedustaja
Väinö Raudaskoski, kansanedustaja
Kerttu Saalasti, ministeri, kansanedustaja
Pekka Vilkuna, kansanedustaja
Urheilijoita
Merja Halmetoja, jääkiekkoilija
Marko Kaarto, painija
Kalevi Marjamaa, nyrkkeilijä
Pasi Nielikäinen, jääkiekkoilija
Atte Ohtamaa, jääkiekkoilija
Henri Sandvik, jääkiekkoilija
Helena Takalo, hiihtäjä
Tieteen edustajia
Ilkka Ruostetsaari, politiikan tutkija
Jussi Tenkku, filosofian professori
Kustaa Vilkuna, akateemikko, kirjailija
Taiteilijoita
Eeva-Maija Haukinen os. Tyhtilä, näyttelijä
Tuomo Häkkilä, oopperalaulaja
Pauli Kallio, sarjakuvakäsikirjoittaja
Kalervo Kallio, kuvanveistäjä
Atte Palokangas, rumpali
Janne Raudaskoski, taikuri
Esa Ruuttunen, oopperalaulaja
Henri Stenroth, vuoden 2007 tangokuningas
Varpu Vilkuna, kirjailija
Kyösti Wilkuna, kirjailija
Virkamiehiä
Harri Sailas, toimitusjohtaja
Raimo Sailas, valtiosihteeri
Toimittajia
Aimo Kairamo, päätoimittaja
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nivala
http://hiski.genealogia.fi

Paikkakuntaprojekti aloitettu 10.08.2017.

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa:
Alahärmä I Alajärvi I Alavus - Alavo I Evijärvi I Ilmajoki - Ilmola I Isojoki - Storå I Isokyrö - Storkyro I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki - Bötom I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua-Lappo I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva - Östermark I Töysä I Vimpeli - Vindala I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri - Etseri I

Keski-Pohjanmaa:
Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi I Ullava I Veteli I

Pohjanmaa:
Alaveteli - Nedervetil I Bergö I Jepua - Jeppo I Kaskinen - Kaskö I Koivulahti - Kvevlax I Korsnäs I Kristiinankaupunki - Kristinestad I Kruunupyy - Kronoby I Laihia - Laihela I Lapväärtti - Lappfjärd I Luoto - Larsmo I Maalahti - Malax I Maksamaa - Maxmo I Munsala I Mustasaari-Korsholm I Närpiö-Närpes ja Ylimarkku - Övermark I Oravainen - Oravais I Pedersöre I Petolahti - Petalax I Pietarsaari - Jakobstad I Pirttikylä - Pörtom I Purmo I Raippaluoto - Replot I Siipyy - Sideby I Sulva - Solf I Teerijärvi -Terjärv I Uusikaarlepyy - Nykarleby I Vaasa - Vasa I Vähäkyrö - Lillkyro I Vöyri - Vörå I Ähtävä - Esse I

Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto - Karlö I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki - Kiminge I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka - Limingo I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu - Uleåborg I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe - Brahestad I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten & Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti - Revolax I Saloinen I Sievi I Siikajoki ja Ruukki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki - Överkiminge I Ylivieska I