Juho Tuomaanpoika Väkiparta

JUHO JA KATRI

Oli kihupyhä vuonna 1870 ja Räisälän kirkolle oli kerääntynyt paljon nuorta väkeä, oli tyttöjä ja poikia. Tytöt lauloivat, että "tästä on tyttö tupelle tullut, nainen varrelle valunut...". Pojat valitsivat tarkasti ja pian huomasi eräs vaalea, suoranenäinen nuorimies viehättävän, tumman ja isokokoisen tytön ja sujautti puukkonsa tytön tuppeen. Tytön nimi oli Katri Matintytär Kaija ja poika oli nimeltään Juho Tuomaanpoika Väkiparta.

Katri vei puukon kotiinsa ja viikon kuluttua asteli Juho kohti Katrin kotia ja jännitti mielessään mistä puukon löytäisi. Vävyehdokkaan vierailemaan tullessa merkitsi puukko seinällä ovensuussa hylkäämistä. Takaseinältä puukon löytäessään tiesi poika tytön ja perheen hyväksyneen hänet. Oven avatessaan ja sisään astuessaan näki Juho puukon takaseinällä. Hän oli tyytyväinen, olihan hän löytänyt morsiamen ja onnistunut ensiyrittämällä.

Viisitoistavuotias Katri ja 23-vuotias Juho vihittiin 11.12.1870. Juho oli suuren maalaistalon ainoa jälkeläinen ja Katri talollisen tytär. He olivat molemmat rippikoulun käyneitä ja kirkonkirjojen mukaan rokotettu sekä halitsivat Katekismuksen selvityksineen. He olivat myös lukutaitoisia ja kävivät säännöllisesti Herran ehtoollisella.

Katri ja Juho saivat peräti seitsemäntoista lasta, joista vain kaksi kuoli kehdossa. Jo vuosi vihkimisen jälkeen syntyi Anni. Sitten syntyivät Tuomas, Eeva, Aatami, Juho, Matti, ja Heikki. Heikki kuoli ja seuraava poika sai myös nimekseen Heikki. Sitten syntyivät Katri ja Maria, joka kuoli. Seuraavaksi näkivät päivänvalon Toivo, Antti ja Topias. Kuolleen Marian mukaan sai seuraava tyttölapsi nimekseen Hilma Maria. Aina Helena, Ilmari ja Iita syntyivät lapsikatraan nuorimpina. Heidän maailmaan tullessaan olivat Katri ja Juho saaneet jo lapsenlapsiakin. Katri ja Juho olivat hyvin taitavia käsistään. Tuon ajan omavaraistalous vaati jokaiselta jäseneltään yritteliäisyyttä ja sitä Katri ja Juho opettivat myös jäkeläisilleen. Suuri lapsikatras edellytti kekseliäisyyttä ja tehokkuutta. Katrin kehrätessä vokilla vaativat nuorimmaiset, joskus useampikin kehdossa uinuileva huomiota. Hän saattoi tällöin sitoa kehdot narulla vokkiin ja näin pyörän pyöriessä kehdot keinuivat ja lankaa syntyi. Juho valmisti mm. astioita, virsuja, maalipensseleitä ja kenkiä. Kunnankokouksessa 2.11.1896 ilmoitettiin, että kunnanvaltuustoon otettiin varsinaiseksi jäseneksi Juho Tuomaanpoika Väkiparta. Hänet määrättiin 23.1.1900 holhouslautakunnan puheenjohtajaksi ja myöhemmin hänellä itsellään oli myös holhottavia. Hän toimi myös kirkkovaltuustossa ja useissa muissa kunnan luottamustehtävissä. Juho oli erittäin edistysmielinen monella alueella ja käytti mm. ensimmäisenä Hytinlahdessa sementtiä saunan lattiamateriaalina.

Juhon kerrotaan olleen tiukka ja tasapuolinen kasvattaja. Katri ja Juho pitivät lapsista erittäin paljon. Kerrotaan, että Juho lausui usein lapsenlapsilleen lorua, joka kuului: "Kopö, kopö kirkkoon papin muorin penkkiin..." lasten ukon polvella istuessa. Saunareissuilla lapsia kylvettäessään kerrotaan hänen laulaneen: "Älä tallaa Tannisee, älä juokse Junnoa, älä miä Määttäsee, älä olota Ollaa, älä hiivi Hiltusee, älä kävele Käkösiä, älä kiirehi Kiurulaa, älä väänäi Väkelää" Kaikki mainitut talot olivat naapureita ja lorua kerrotaan lausuttaneen koko kylässä.

Väkelän tilalla on asuinpaikkana hyvin pitkät perinteet. Onhan Väkelän sillan läheltä löytyneistä koruista päätelty tilan olleen asuttuna ainakin vuodesta 1100 lähtien. Väkelän suvun hallussa tila on ollut vuodesta 1685. Aikaisemmasta ajasta ei tiedetä, koska kirkonkirjat ovat kadonneet. Juho oli suuren maalaistalon ainoa jälkeläinen ja Katri talollisen tytär, kun heidät vihittiin v. 1870. Katri ja Juho saivat peräti seitsemäntoista lasta, joista vain kaksi kuoli kehdossa. Tilan ja ison perheen ylläpidon lisäksi Juholla oli luottamustoimia: kunnanvaltuuston jäsen, holhouslautakunnan puheenjohtaja, kirkkovaltuuston jäsen ja useissa muissa luottamus tehtävissä. Väkelän päätila jaettiin pääasiassa Tuomaan, Heikin ja Topiaksen kesken. Tiettävästi siitä sai pienen osan myös Maria ja Helena. Väkeläisten omistama Salokylässä sijainnut sivutila jaettiin perinnönjaossa Toivon, Antin ja Ilmarin kesken. Lisäksi Toivo, Antti ja Ilmari saivat jokainen päätilasta noin viiden kilometrin etäisyydelllä Salotilasta Selkojärven takaa 25 ha:n suuruisen metsäpalstan. (Lähde: Hytinlahti - Kylä muistoissamme kirja) Juhon ja Katrin avioliitosta ja lapsista on paljon tietoa Väkelän Sukuseuran www-sivuilla. Sieltä löytyy Väkelän tilan ja sen ympäristön historian tietoa (http://www.vakela.net/).

JUHO JA KATRI

Oli kihupyhä vuonna 1870 ja Räisälän kirkolle oli kerääntynyt paljon nuorta väkeä, oli tyttöjä ja poikia. Tytöt lauloivat, että "tästä on tyttö tupelle tullut, nainen varrelle valunut...". Pojat valitsivat tarkasti ja pian huomasi eräs vaalea, suoranenäinen nuorimies viehättävän, tumman ja isokokoisen tytön ja sujautti puukkonsa tytön tuppeen. Tytön nimi oli Katri Matintytär Kaija ja poika oli nimeltään Juho Tuomaanpoika Väkiparta.

Katri vei puukon kotiinsa ja viikon kuluttua asteli Juho kohti Katrin kotia ja jännitti mielessään mistä puukon löytäisi. Vävyehdokkaan vierailemaan tullessa merkitsi puukko seinällä ovensuussa hylkäämistä. Takaseinältä puukon löytäessään tiesi poika tytön ja perheen hyväksyneen hänet. Oven avatessaan ja sisään astuessaan näki Juho puukon takaseinällä. Hän oli tyytyväinen, olihan hän löytänyt morsiamen ja onnistunut ensiyrittämällä.

Viisitoistavuotias Katri ja 23-vuotias Juho vihittiin 11.12.1870. Juho oli suuren maalaistalon ainoa jälkeläinen ja Katri talollisen tytär. He olivat molemmat rippikoulun käyneitä ja kirkonkirjojen mukaan rokotettu sekä halitsivat Katekismuksen selvityksineen. He olivat myös lukutaitoisia ja kävivät säännöllisesti Herran ehtoollisella.

Katri ja Juho saivat peräti seitsemäntoista lasta, joista vain kaksi kuoli kehdossa. Jo vuosi vihkimisen jälkeen syntyi Anni. Sitten syntyivät Tuomas, Eeva, Aatami, Juho, Matti, ja Heikki. Heikki kuoli ja seuraava poika sai myös nimekseen Heikki. Sitten syntyivät Katri ja Maria, joka kuoli. Seuraavaksi näkivät päivänvalon Toivo, Antti ja Topias. Kuolleen Marian mukaan sai seuraava tyttölapsi nimekseen Hilma Maria. Aina Helena, Ilmari ja Iita syntyivät lapsikatraan nuorimpina. Heidän maailmaan tullessaan olivat Katri ja Juho saaneet jo lapsenlapsiakin. Katri ja Juho olivat hyvin taitavia käsistään. Tuon ajan omavaraistalous vaati jokaiselta jäseneltään yritteliäisyyttä ja sitä Katri ja Juho opettivat myös jäkeläisilleen. Suuri lapsikatras edellytti kekseliäisyyttä ja tehokkuutta. Katrin kehrätessä vokilla vaativat nuorimmaiset, joskus useampikin kehdossa uinuileva huomiota. Hän saattoi tällöin sitoa kehdot narulla vokkiin ja näin pyörän pyöriessä kehdot keinuivat ja lankaa syntyi. Juho valmisti mm. astioita, virsuja, maalipensseleitä ja kenkiä. Kunnankokouksessa 2.11.1896 ilmoitettiin, että kunnanvaltuustoon otettiin varsinaiseksi jäseneksi Juho Tuomaanpoika Väkiparta. Hänet määrättiin 23.1.1900 holhouslautakunnan puheenjohtajaksi ja myöhemmin hänellä itsellään oli myös holhottavia. Hän toimi myös kirkkovaltuustossa ja useissa muissa kunnan luottamustehtävissä. Juho oli erittäin edistysmielinen monella alueella ja käytti mm. ensimmäisenä Hytinlahdessa sementtiä saunan lattiamateriaalina.

Juhon kerrotaan olleen tiukka ja tasapuolinen kasvattaja. Katri ja Juho pitivät lapsista erittäin paljon. Kerrotaan, että Juho lausui usein lapsenlapsilleen lorua, joka kuului: "Kopö, kopö kirkkoon papin muorin penkkiin..." lasten ukon polvella istuessa. Saunareissuilla lapsia kylvettäessään kerrotaan hänen laulaneen: "Älä tallaa Tannisee, älä juokse Junnoa, älä miä Määttäsee, älä olota Ollaa, älä hiivi Hiltusee, älä kävele Käkösiä, älä kiirehi Kiurulaa, älä väänäi Väkelää" Kaikki mainitut talot olivat naapureita ja lorua kerrotaan lausuttaneen koko kylässä.

Väkelän tilalla on asuinpaikkana hyvin pitkät perinteet. Onhan Väkelän sillan läheltä löytyneistä koruista päätelty tilan olleen asuttuna ainakin vuodesta 1100 lähtien. Väkelän suvun hallussa tila on ollut vuodesta 1685. Aikaisemmasta ajasta ei tiedetä, koska kirkonkirjat ovat kadonneet. Juho oli suuren maalaistalon ainoa jälkeläinen ja Katri talollisen tytär, kun heidät vihittiin v. 1870. Katri ja Juho saivat peräti seitsemäntoista lasta, joista vain kaksi kuoli kehdossa. Tilan ja ison perheen ylläpidon lisäksi Juholla oli luottamustoimia: kunnanvaltuuston jäsen, holhouslautakunnan puheenjohtaja, kirkkovaltuuston jäsen ja useissa muissa luottamus tehtävissä. Väkelän päätila jaettiin pääasiassa Tuomaan, Heikin ja Topiaksen kesken. Tiettävästi siitä sai pienen osan myös Maria ja Helena. Väkeläisten omistama Salokylässä sijainnut sivutila jaettiin perinnönjaossa Toivon, Antin ja Ilmarin kesken. Lisäksi Toivo, Antti ja Ilmari saivat jokainen päätilasta noin viiden kilometrin etäisyydelllä Salotilasta Selkojärven takaa 25 ha:n suuruisen metsäpalstan. (Lähde: Hytinlahti - Kylä muistoissamme kirja) Juhon ja Katrin avioliitosta ja lapsista on paljon tietoa Väkelän Sukuseuran www-sivuilla. Sieltä löytyy Väkelän tilan ja sen ympäristön historian tietoa.