Hytinlahti

Ruotsin ja Venäjän välisten sotien 1570-1595 ja 1610-1617 jälkeen oli ruotsalais-suomalainen armeija miehittänyt Käkisalmen läänin. Armeija oli ryöstänyt lähes kaiken mikä oli mahdollista. Hävityksen jäljiltä Räisälässä oli vain 17 veroa maksavaa taloa, mikä oli viidesosa siellä ennen tuhoa olleista. Yksi taloista oli Hytinlahdessa. Olojen vakiinnuttua hävityksen jälkeen asukkaiden määrä alkoi hitaasti kasvaa.

Hytilahden kylä rajoittui pohjoisessa Kaukolan pitäjään. Kylää halkoi etelä-pohjoissuunnassa kulkeva maantie. Vuoksen vesistön yksi haara alkoi Juoksemajärvestä, Siirlahden puolelta jatkuen Unnunkoskelle asti. Kylä oli kasvanut ikään kuin virran molemmille puolille. Selkosen eteläisessä niemenkärjessä oli kylän koulu. Koska kylä oli paljolti vesistöjen pirstoma kävivät lapset opintiellä myös Unnunkoskella, Timoskalassa sekä Siirlahdessa.

Seurakunta- ja kristillinen yhteistyö Hytilahdessa oli hyvin aktiivista. Hytinlahdessa toimi jo varhaisessa vaiheessa 1800-luvun loppupuolelta lähtien pyhäkouluja. NKY (Nuorten Kristillinen Yhdistys) perustettiin 1919 Aatam Rännälin talossa. Unnunkosken koulu perustettiin vuonna 1890 ja sen koulupiiriin kuului myös Hytinlahti. Oppivelvollisuuden tultua voimaan muodostettiin Hytilahden koulupiiri vuonna 1923 ja koulu toimi alkuun vuokratiloissa. Oma koulu valmistui 1934 Selkojärven rannalle ja siinä toimi ylä- ja alakoulu.
Hytilahdessa elettiin pääasiassa maataloudesta. Tilat olivat kannakselaisittain keskikokoisia, peltopinta-alaltaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alle 15 ha. Hytinlahden Osuuskassa perustettiin 1910. Hytilahdessa ei ollut varsinaista teollisuutta. Rautakoprassa oli Simo Kuisman omistama kotitarvemylly, jonka yhteydessä oli myös sirkkelisaha ja pärehöylä. Hytinlahden työväenyhdistys perustettiin 1907, mutta sen toiminta loppui jo 1916. Räisälän Suojeluskunnan alaosasto toimi Hytilahdessa. Hytinlahden naisia liittyi Lotta-Svärd järjestön Unnunkosken kyläosastoon.

Lähde: räisälä.fi, Räisälä- kotisivut