Juho Matinpoika Virkkala

Bonde, Länsman, Furir, Nämndeman, Kyrkvärd. Talollinen, nimismies, kirkkoväärti, furiiri, laamannioikeuden lautamies,

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622822
Pohjanmaan läänin tilejä, tositekirja 1663, Kaustby: Jöns Matsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650580
Pohjanmaan läänin tilejä, tositekirja 1676. Koustby: Jöns Mattsson Wirckala

Alitalon isäntä ja Wirkkala-Purontaka suvun kantaisä.

Wirkkalan 2 manttaalin talon isäntä 1634-1645 ja Alitalon isäntä 1645-1674.

Juho Matinpoika nautti suurta arvonantoa pitäjällä ja hänet mainitaan kappelin ensimmäisenä taloudenhoitajana eli kirkkoväärtinä vuodesta 1639. Tähän virkaan valittiin aina joku luotettava ja varakas talollinen, joka asui lähellä kirkkoa. Hän toimi myös laamannioikeuden lautamiehenä ainakin v. 1684.

Juho Virkkala oli kirkonisäntä vuodesta 1639 ja laamannioikeuden lautamies, joka merkitsi huomat-tavaa arvovaltaa paikkakunnalla. Lisäksi Juho Matinpoika toimi Hollimestarina ja Lohtajan komppanian muonittajana eli furiiri. Juho Matinpoika käyttikin joskus nimeä Wirkman.

26.3.1645 sai Lauri Antinpoika Salo sakkoa siitä, että oli syyttänyt Juho Matinpoika Virkkalaa varkaaksi voimatta näyttää toteen. Vuonna 1649 joutui Juho velkomaan Knut Heikinpoika Kaustisen perillisiä oikeuden kautta ja Westfalinrauhan v. 1648 jälkeen kotiin palannut Laurin veli, förare Juhani Salo, pahoinpiteli Juhoa, josta tämä nosti syytteen käräjillä 12-13/3 1650.

30 vuotisen sodan rasitukset, erityisesti raskaat verot pakottivat Juhon jakamaan talon kahtia ja luovuttamaan puolet veljelleen Antille, josta tuli Vanhantalon isäntä v. 1645. Juho piti Alitalon. Seuraa-van vuoden käräjillä 5-6/6 hän vaati veljeään maksamaan v:n 1645 veron, minkä oli joutunut yksin koko tilasta suorittamaan. Sisarukset ratkoivat välejään edelleen käräjätuvassa. Helga Virkkala, Luo-malan emäntä, vaati Vanhantalon isännältä perintöosuuttaan, jonka Antti joutui suorittamaan 5-7/6 1651 oikeuden päätöksellä 16 taalerilla hopeassa. Helga sekaantui käräjöimiseen Ketun autiotilan omistuksesta. Hän katsoi, että miehellään, joka oli joku ollut, olisi ollut sukulaisoikeus tilaan, mutta se tuomittiin ventovieraalle.

Pohjanmaa oli aikanaan suostunut luovuttamaan joka kymmenennen miehen 30v. sotaan, mutta nyt vaadittiin joka viides mies Ruotsin ja Ranskan sotaan Brandenburgia vastaan. Juho asemastaan ja iästä (58v.) huolimatta kirjautui sotamieheksi vastalauseena maakuntasopimuksen rikkomista vastaan. Lopuksi kävi niin että Juhon 14v pojanpoika astui isoisänsä sijaan Saksaan lähtevään armeijaan. Ilmari Wirkkalan mukaan Juho oli viimeinen hallitseva ja kokoava voima suvussa, joka sen jälkeen alkoi hajaantua. Juho ja Leena haudattiin Vetelin uuden kirkon lattian alle vuonna 1697.

Vanha sukuperimä kertoo että Juhon vaimo Leena Juhontytär pääsi pakoon venäläisiltä sotilailta Jönssiin.? portaita pitkin Päärnevan (Karhunevan) taakse.

Jöns var bonde på Wirkkala åren1637-1645 och hållmästare 1645-1645. Gården omfattade 2 mantal, men från 1645 står han som husbonde på Alatalo till 1674. Han var nämligen 1645 tvungen att överlåta Vanhatalo-delen åt sin bror Anders. Han var en aktad man på orten och han omnämns 1639 som den första kyrkvärden i Över-Vetil kapellförsamling. Han var också nämndeman i lagmansrätten. Hans militärgrad var furir. År 1681 uppgjordes med gammelfar Matts ett sytningsavtal som även sedan fick tjäna som arvsskiftesinstrument.

Enligt 1674 års skattelängd hade Jöns Mattsson överfört sitt hemman på sönerna Matts och själv gått ut som soldat och deltagit i det Brandenburgska kriget. I detta krig skulle Sverige från Pommern hindra Brandenburg att hjälpa Holland i kriget mot Frankrike. Svenskarna var dåligt förberedda och led nederlag både till lands och sjöss och danskarna försökte återerövra Skåne. Det finska infanteriet gjorde vid Lund 1676 en betydelsefull insats och danskarna blev slagna.

Det är föga troligt att Jöns själv skulle ha gått ut som soldat, det troliga är att någon annan blivit lejd att tjänstgöra som Wirkkala-hemmanets rotesoldat. Han bodde i stället på Hällis hemman i Såka utanför Gamlakarlkeby under 10 år.

Det finns antecknat att Jöns Mattson "talade finska", men om detta betyder att han kunde finska eller hade finska som modersmål är oklart.

År 1681 gjorde Jöns Mattsson upp ett arvs- och sytningsavtal och husbondeskapet övergick till sonen Matts Jönsson medan de andra barnen utlöstes med 200 daler koppermynt samt 2 kor, 1 kviga, 1 oxe och 5 får. Döttrarna ärvde vid denna tid ½ mot sönerna. Matts dog redan 1686 förrän de andra arvingarna hunnit utlösas från hemmanet, som därför övertogs av brodern Anders.

GEDCOM Note

1 _UID AD47C913565CD711AC270030EBC0555CC93C

Referens: P_209.

P-6.5. p- 200. Farmer 1637 -> 1682.Master of Ylitalo farm.Was head

of local church and on the local jury. Was highly respected in the

community.Also had son Erik .Did he have son Johan ,married 16

nov. 1673,i Vetil ,Brita Simonsdotter Salo.? Text June Marie Pelo.

Nedre gårdens husbvonde 1641-74.