Juuso Jaakonpoika Puusti

Joseph Puusti esiintyy Piehingin henkiveroluetteloissa:

• Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > Kajaanin ja Oulun pohjoisen ja eteläisen voutikunnan tositekirja 1705-1705 (9240a) (Mattz Puusti, hustru Margeta, syster Walborg, bror Joseph.)
• Läänintilit > Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1706-1706 (9243) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695265
• Läänintilit > Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1707-1707 (9246) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971682 (Matts Puusti, hustru Margeta, syster Walborg uti Sahloby, bror Joseph, syster Margeta, hennes son ?.)
• Läänintilit > Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1708-1708 (9249a) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168995 (Matts Puusti, hustru Margeta, bror Joseph, syst Margeta.)
• Läänintilit > Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > Oulun pohjoisen ja eteläisen voutikunnan sekä Korsholman voutikunnan tositekirjat 1710-1710 (9255b) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12878063 (Matts Puusti.)
• Läänintilit > Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1711-1711 (9258) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963913 (Mattz Pustins hust, bror Joseph, hust Marja, syst son Pehr.)
• Läänintilit > Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1712-1712 (9262) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987895 (Josep Puusti och hust.)
• Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1713-1713 (9267) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=81438421 (Joseph Puusti och hustrun, bror enkian.)

Ks. nro 40: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029097_00211
Pohjanmaan jalkaväkirykmentti, Siikajoen komppania 1719-

• Sanna Heikkilä: 'GMR 1719, Siikajoen komppania, 40 Josef Sommer tillförande Pustj. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo 1719-1720 (WA1222-1223) 37-40 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1917... / Viitattu 22.11.2022

Keskustelu Saloisten ryhmässä, voisiko Joosep olla Matti Jaakonpoika Puustin veli, jota myös Juusoksi sanotaan, vaimon nimi on Maria...

• Sanna Heikkilä: 'Kyllähän tuo Jooseppi sopisi ainakin iän ja vaimon nimen perusteella olemaan tämä Jaakonpoika, josta viimeinen havainto minulla on vuodelta 1725, silloin Puustin veroautio oli kirjattu Josepin nimellä. Juuso Jaakonpoika Puusti Tosin tuossa ei mainintaa förafskedad soldat tai muuta, mutta eipä näissä aina ole nuo kirjaukset niin täsmällisiä muutenkaan. Tuon 1725 myllytulliluettelon voisi plärätä läpi, näkyykö siinä Sommaria tai Sommarin vaimoa jossain muussa kohtaa.'
• Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1723-1723 (9270) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=75075287 (Piehinkiä.) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=75074160 (Joseph Puusti.)
• Läänintilit > Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1725-1725 (9278) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922422 (Puusti Josep.)

Talonpoikaistaloissa ns. 'ylimääräiset' isännän veljet saatettiin helposti rekrytoida Ruotsin käymiin suurvaltasotiin. Vanhin veli peri useimmiten tilan. (Miettinen, T. 2015, s 14) Ehkä näin on käynyt myös Puustissa, mikäli Joosep olisi kyseisen Puustin talon poikia.

Tässä varmistunee Josephin henkilöllisyys, patronyymi on Jacobsson ja omistaa maatilan: GMR 1725. Nro 13, Joseph Jacobsson Sommar. Ikä 46 ja 1/4, naimisissa. Presens denna Josep Sommar får afsked för des odugl: sampt bräckelig: och onyttig till wijdere tienst äger hemmans bruukh behåller des gambl: beklädning. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo 1721-1725 (WA1223-1224) 10-13 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1917... / Viitattu 07.06.2023

Joosef Sommar (Puusti) oli palvellut Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä ja osallistui mm. Suureen Pohjan sotaan Kaarle XII:n joukoissa sekä kuuluun Armfeltin Norjan retkeen, jota voi sanoa myös monen suomalaisen sotilaan viimeiseksi kuolonmarssiksi.

Tieto kuningas Kaarle XII:n yllättävästä kuolemasta saavutti Armfeltin joukot varsin myöhään. Tällöin hän päätti vetäytyä suorinta reittiä Norjan tuntureiden kautta Ruotsin puolelle.

Vuodenvaihteessa 1718-1719 Armfeltin joukot joutuivat poikkeuksellisen kovaan lumimyrskyyn vetäytyessään Norjan tuntureilta. Yli kolmetuhatta miestä kuoli tällä marssilla kylmyyteen ja pakkaseen. Joosepin onnistui pysyä hengissä. Hän palveli tuolloin Pohjanmaan rykmentissä Siikajoen komppaniassa, ruodussa no 40.

Kuolonmarssilta palatessa Joosepilla oli 'geväret med granadier taska och remtyget. Berläddningen N:o 5.' Näin ollen Joosef ei ollut luopunut ehkä sotilaan tärkeimmistä varusteista, musketista ja patruunalaukusta. Miekan ja pistimen hän oli menettänyt marssin aikana.

'Kaarle XII:n armeijan sinikeltainen paraatiasu on kaunis ja juhlava. Parhaimmillaan joukot ovat olleet upea ilmestys lierihattuineen, miekkoineen ja solkineen. Totuudenmukaisen kuvan saaminen Norjan sotaretken varustuksesta on vaikeaa, sillä tiedot ovat ristiriitaisia. Varustus on luultavimmin ollut sekalainen ja jopa puutteellinen. Vanhat varusteet käytettiin aina loppuun. Jos niillä selvisi sotaretken alkuosan, niin tunturin talviolosuhteet ja lopullinen myrsky paljasti puutteet. (Karoliinien kuolonmarssi 1718 - 1819, ss. 86-87).

Kun karoliinit varustautuivat Haltdalenissa tunturien ylitykseen, kerrotaan heidän itse hankkineen vällyjä ja kankaita suojakseen. Ne olivat silti riittämättömiä talviolosuhteisiin, pakkaseen ja lumimyrskyyn. Moni kuoli paleltumavammoihinsa. (Karoliinien kuolonmarssi 1718 - 1819, ss. 86-87).

Joosefin mahdollisista sotavammoista tai paleltumista voisi kertoa se, että kuollessaan hänen nimensä eteen oli kirjoitettu 'kyrkofattig'. Ehkä hän ei enää kyennyt ainakaan loppuvuosinaan tekemään töitä. Kirkonköyhäksi, eli kirkon avustamaksi ei myöskään päässyt helpoin perustein. Oli oltava nuhteeton eikä avustusta saanut, jos oli vähänkään työkykyinen (Miettinen 2015, s.68)

Sotilaat ja heidän leskensä ja lapsensa muodostivat maaseutuyhteisöissä suurimman yksittäisen ryhmän, joka nautti seurakuntien köyhäinapua. Koska sotilaat olivat enimmäkseen peräisin tilattomasta väestöosasta ja heidän lapsikatraidensa koko oli usein suuri, kävi palveluksessa kyvyttömiksi todettujen sotilaiden sekä heidän leskiensä ja lastensa asema tukalaksi. (Pulma, P. 1985, 55.)

Joosep ei kuulunut tilattomiin, sillä hän oli talonpojan poika ja vieläpä poika, joka saattoi periä talon veljensä kuoltua ja veljenpoikansa jäätyä Venäjän vangiksi. Sotavamma näyttää estäneen tilan pidon ja työn pelloilla. Ja Venäjältä palannut veljenpoika vaikuttaa ottaneen isännyyden Puustin talossa. Toisaalta Joosepilla ei ollut suurta perhettäkään. Kuitenkin hän oli riittävän kunnollinen ja ansioitunut saamaan myöhemmin kirkon avustusta.

Joosep Sommar Puusti kuoli lähes kolmekymmentä vuotta Norjan retken jälkeen 75 -vuotiaana ja hänet haudattiin Saloisten kirkkomaahan. Ehkäpä hän oli juuri ehtinyt saada tiedon neljännen lapsenlapsensa Jaakon syntymästä. Pian Joosepin kuoleman jälkeen hänen leskensä muutti Tiirojan sotilastorppaan tyttärensä ja vävynsä luo.

Lähde: Saloisten kirkonkirjat / A. Mustakallio (geniin täydentänyt Marja Mustakallio)

Lähdeteos: Mustakallio, Hannes: Henrik ja Laura Schwartzberg : elämänkuvaus. 1958.
https://drive.google.com/file/d/0B4bRGvixlYOcZW1FQklOc2JjNmc/view

Lähdeteos: Miettinen, Tiina: Piikojen valtakunta : nainen, työ ja perhe 1600-1700-luvuilla