Maria Heikintytär Puusti

Lähdeteos: Mustakallio, Hannes: Henrik ja Laura Schwartzberg : elämänkuvaus. 1958. https://drive.google.com/file/d/0B4bRGvixlYOcZW1FQklOc2JjNmc/view

Saloinen eli Salo on yksi Pohjanmaan vanhoista emäpitäjistä. Vanhimmat kantakylät olivat Salo ja Savolahti. Savolahti sijaitsi niemen pohjoisrannalla ja Salonkylä etelärannalla. Salonlahden rannalla sijaitsivat pitäjän vanhimmat keskiaikaiset tilat Juusola ja Hannuksela.

Salo oli tunnettu satamastaan, joka sijaitsi aikoinaan jossain Salonlahden pohjoisrannalla, sekä Olavinpäivän markkinoista. Keskiajan kuluessa ja Salonlahden mataloituessa satama siirtyi niemen pohjoisrannalle.

Seurakunnan puinen kirkko oli Salonlahdensuulla sijainneella Kirkkoluodolla, joka on nykyisin kuivalla maalla. Sen halki kulkee nykyisin valtatie 8. Vanhan kirkon paikalla on nykyisin muistokivi.

Keskiajalla sai alkunsa myös pitäjän eteläinen kantakylä Piehinki, joka sijaitsee Piehinkijoen rannalla. Piehingin varakkain talo lienee ollut keskiajalla Maanherra-niminen talo. Muita taloja olivat Marjaniemi. Muita mahdollisesti jo keskiajalla perustettuja tiloja olivat Rautio, Haapajoki ja Puusti eli nykyinen Ranta-Sippala.

Rautiot, Haapajoet ja Puustit ovat siis paikkakunnan vanhimpia sukuja ja ilmeisesti keskenään paljonkin tekemisissä. Maria Henrikintytär Raution on arveltu olevan sukua kuulun isonvihan Marketta Heikintytär Raution, myöh. Puustin kanssa. Maria Heikintytär Rautio saattaisi olla Marketan sisar. Hän olisi siis Marketan 11 vuotta nuorempi sisar siinä tapauksessa. Joosep Puusti voisi olla Matts Puustin veli Juuso, jota myös Joosepiksi kutsuttiin. Näin ollen sisarukset olisivat olleet naimisissa veljesten kanssa.

• Lisäys tietoihin 3.1.2024: Puustin Margeta ja sotilas Sommarin vaimo Maria on nyt Genissä yhdistetty sisaruksiksi, tämä perustuu toistaiseksi vain aihetodisteisiin. Marialla esiintyy nimi Rautio, samoin Margetan kerrottiin olevan kotoisin Rautiosta. Molempien patronyymi on Henriksdotter. Margeta ja Maria olivat naimisissa Puustin talon veljesten kanssa, Marian tyttären nimi oli myös Margeta. Mikäli löytyy uusia lähdetietoja, jotka kumoavat siskouden, voi yhdistämisen perua. - SH

Sanna Heikkilä: ' Sotilaan vaimo Maria ilmestyy veroluetteloon Haapajoen talon alle 1727, seuraavana vuonna täsmentyy että on kyseessä sotilas Sommarin vaimo Maria. Eli näyttäisi tämän perusteella, että Joosepin sotilasura on jatkunut vielä tuossa vaiheessa. Haapajoki ja Puusti on taloina olleet ilmeisesti aika tiiviisti sidoksissa toisiinsa, mutta joku muu on tätä varmaan tutkinut enemmän.

Vuonna 1728 Puustia isännöivät Jaakko Matinpoika ja Kaarina Juhontytär eli tässä hypoteesissa Jaakko olisi Josep Sommarin veljenpoika ja ehkä samalla myös Maria-vaimon siskonpoika (joka vietiin orjaksi ja palasi takaisin). Haapajoen isäntäpari on Matti ja Anna, oliko nämä sukua? Myös em. Jaakko Matinpojan perhe on rippikirjojen alkaessa kirjattu niihin nimellä Haapajoki, vaikka Puustin talossa on kaiketi asunut ja kuollut nimellä Puusti.'

Maria Henrikintytär Raution, myöh. Puusti (s. 1685) elämänvaiheista tiedetään, että hän oli 34 -vuotias saadessaan tyttärensä Marketan, eli melko iäkäs. Puustin talon veroluetteloihin hän ilmaantuu Joosepin vaimona jo 1711 (ei mainintaa sotilaan vaimo vielä). Oliko hänellä muita lapsia ei toistaiseksi tiedetä. Isonvihan aikaisia tapahtumia voi olla vaikea selvittää. Maria Henrikintytär Rautio on elänyt Isonvihan ajan ja venäläisten vainot, joten sekin on mahdollista.

Josepin ja Marian tytär Marketta oli todennäköisimmin syntynyt Ruotsissa Marian ollessa sotapakolaisena Ruotsissa. Sotilaana Josep on jo muutenkin ollut Ruotsissa rykmenttinsä mukana. Marketta syntyi jokunen kuukausi Norjan retken jälkeen.

Olojen rauhoituttua he palasivat Suomeen ja asettuivat asumaan entisille kotiseuduilleen venäläisten hävittämään Pohjois-Pohjanmaahan Saloisiin, Piehinkiin, nähtäväsi sukulaisten luo tai mahdollisesti Josepin kotitaloon, mutta nähtävästi Josepin sotilasura loppui Norjan retken vammoihin, sillä häntä ei enää kelpuutettu armeijaan.

Josephin elämän loppuvuosina he turvautuivat kirkolta saataviin avustuksiin mahdollisesti Josepin heikentyneen terveydentilan vuoksi, sillä Josephin kuollessa hänen mainitaan kirkonkirjojen mukaan olleen 'kyrkofattig', mikä kuvastaa hyvin eronsaaneen sotilaan turvatonta asemaa.

Karoliinisotilas Joseph Sommar Puustin leski Maria Henrikintytär Puusti (Rautio) asui elämänsä loppuvuodet tyttärensä Marketan ja vävynsä ruotusotamies Olof Jönsinpoika Lindbladin luona Tiirojan sotilastorpassa Pyhäjoella. Hän lienee muuttanut Saloisista Tiirojaan jo 1749, pian miehensä kuoleman jälkeen rippikirjamerkintöjen mukaan. Näin hän saattoi auttaa tytärtään perheen kasvaessa.

Isoäiti asui Tiirojan sotilastorpassa lähes kuolemaansa asti 1763, jolloin Marketta -tytär oli jo kuollut n. kahdeksan vuotta aikaisemmin. Maria Henrikintytär Puustin vävy Olof Lindblad oli tiettävästi myös jo kuollut Pommerin sodassa. Tiirojan torpassa asuivat myös hänen lapsenlapsensa sekä vävyn Olofin uusi vaimo Maria Ylisenoja, jonka poikaa isä Olof ei koskaan tullut näkemään. Leski Maria Henrikintytär Sommar Puustin kuolinsyy oli 'svår växt i halsen'. Siitä huolimatta hän eli n. 78 -vuotiaaksi.

Lähde: Saloisten ja Pyhäjoen kirkonkirjat / A. Mustakallio (geniin täydentänyt Marja Mustakallio)

Läänintilit > Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1711-1711 (9258) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963913 (Mattz Pustins hust, bror Joseph, hust Marja, syst son Pehr.)

Läänintilit > Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1712-1712 (9262) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987895 (Josep Puusti och hust.)

Pohjanmaan läänin tilejä > Asiakirjat > Tositekirja 1713-1713 (9267) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=81438421 (Joseph Puusti och hustrun, bror enkian.)