Knut Leonard Nylander

Knut Leonard Nylander (8. lokakuuta 1839 Oulu – 18. syyskuuta 1886 Bogskär) oli Valtionrautateiden arkkitehti.

Nylanderin isä Anders oli tunnettu oululainen tervaporvari, jonka muita lapsia ovat muun muassa kasvitieteilijä William Nylander ja taidemaalari Oskar Nylander. Nylander lähti Oulusta Hämeenlinnaan 1857, jossa kouluttautui arkkitehdiksi lääninarkkitehti Carl Albert Edelfeltin oppilaana. Edelfeltin johdolla suunniteltiin Suomen ensimmäisten rautateiden rakennukset. Nylander on suunnitellut Riihimäen–Pietarin rautatien rautatien pienemmät asemarakennukset. Todennäköisesti Nylander on suunnitellut myös rataosien Hämeenlinna–Tampere, Turku–Toijala, Tampere–Haapamäki–Seinäjoki–Vaasa sekä Seinäjoki–Oulu asemarakennukset. Näitä piirustuksia ei kuitenkaan ole signeerattu. Myöhemmin piirustuksia on käytetty rakennettaessa asemarakennuksia Savon radalle ja Tampere–Pori-radalle. Nylander toimi valtionrautateiden rataosaston ensimmäisenä arkkitehtina vuosina 1876–1878. Rautatierakennusten lisäksi Nylander suunnitteli joitain taloja ja kirkkoja sekä toimi useiden majakoiden rakennustöiden valvojana. Hän kuoli onnettomuudessa Bogskärin majakan rakennustyömaalla syyskuussa 1886. https://fi.wikipedia.org/wiki/Knut_Nylander

Nylanderin veljekset William, Knut ja Oskar olivat kuudetta polvea tervaporvarisukua, jolla oli laivoja ja liikeyhteyksiä Tukholmasta Pietariin. Veljesten isä oli kauppias, laivanvarustaja ja raatimies Anders Nylander ja äiti Margareta, Olhavan lasiruukinpatruunan Adolf Fahlanderin tytär.

Perheen nuorimmainen Knut (1839-1886) lähti 18-vuotiaana 1857 Oulusta Helsinkiin. Hän päätyi kuitenkin Hämeenlinnaan, lääninarkkitehti Carl Albert Edelfeltin, taidemaalari Albert Edelfeltin isän, oppilaaksi. Edelfelt tarvitsi aputyövoimaa. Suomessa oli alkanut rautateiden suunnittelu ja rakentaminen. Ensimmäisen radan Helsingistä Hämeenlinnaan tuli olla valmis 1862. Sitten oli vuorossa rata Riihimäeltä Pietariin ja Hämeenlinnasta pohjoiseen Vaasaan ja Ouluun saakka.

Radat tarvitsivat asema-, talous- ja henkilökunnan rakennuksia. Näitä Edelfelt apulaisineen piirsi rautatiejohtokunnalle hyväksyttäviksi. Knut Nylander kouluttautui vanhalla mestari-oppipoika-menetelmällä arkkitehdiksi. Näin Edelfeltkin oli saanut oppinsa Carl Ludvig Engeliltä.
Knut Nylander toimi VR:n rataosaston ensimmäisenä arkkitehtina 1876-1878. Hän piirsi muun muassa Oulun ja Vaasan ratojen rakennukset, myös Oulun asemarakennuksen.
Edelfelt suunnitteli Helsinki-Hämeenlinna-radan isommat rakennukset. Myöhemmin muun muassa Keravan asema rakennettiin 1876-78 Nylanderin suunnitelmien mukaan. Riihimäen ja Pietarin välisen radan Suomen puolen III-IV luokan rakennusten tyyppipiirustukset tiedetään Nylanderin tekemiksi. Myös monien muiden ratojen rakennuksia pidetään Nylanderin piirtäminä.
Samojen tyyppipiirustusten käyttö jatkui rautateillä Nylanderin kuoleman jälkeenkin. Vasta 1892 VR palkkasi Bruno Granholmin uudeksi arkkitehdiksi.

Rautatierakennusten lisäksi Nylander suunnitteli yksityisrakennuksia ja maaseutukirkkoja. Suvun perinteiden mukaan meri kiehtoi Nylanderia. Hän valvoi useiden majakoiden rakennustyömaita. Hän kuoli onnettomuudessa Bogskärin majakan rakennustyömaalla 1886.
Arkkitehti Theodor Höijer kirjoitti 1886 muistosanoissaan Nylanderin olleen taiteellisesti lahjakas ja praktisesti maan kokeneimpia arkkitehteja. Ystävällinen, vaatimaton persoona, joka viihtyi työmailla ja saavutti ihmisten täyden luottamuksen.
Lähde: Lahjakasta sukua. Riitta Mäkelä ja Erkki Vilpa. Kaleva.
http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/Kes%C3%A412/Lahjakasta_sukua.h...

Perheenpää Anders Nylander 7. Heinä 1795
Vaimo Greta Madlena Fahlander 30. Loka 1798
Poika Wiljam 3. Tammi 1822
Tytär Sofia Elisabeth 9. Kesä 1825
Poika Bruno Fabian 5. Touko 1829
Poika Anders Edwin 3. Huhti 1831
Poika Knut Leonard 8. Marras 1839
Oulu Tuomiokirkkoseurakunta - rippikirja, 1858-1867 (IK134-135_I) > 375: sivu ???: N; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=728... / Viitattu 23.10.2019

Arkkitehti Knut Leonhard Nylander s. 02. 11.1839.
Vaimo Natalia Ferdinandina Berqvist s. 15.12.1843
Asuinpaikka: päivämäärien 1856 ja 1869 välissä; Kajsaniems, Arrende Tomter Willor, Helsingin ruotsalais-suomalainen seurakunta, Uusimaa (Nyland), Finland.
Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan arkisto - Rippikirja III 1856-1869, jakso 750, sivu 742: Arrende Tomter, Willor, Kajsaniemi; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9006259 / Viitattu 23.10.2019